Professori ja kirjailija Henrik Meinander. Onnittelut voi soittaa numeroon (09) 144 800. Syntymäpäiväsankarille voi lähettää onnitteluja ja terveisiä myös tekstiviestillä numeroon 16149. Viestin hinta on 40 senttiä.
http://areena.yle.fi/player/index.php?channel=1&language=fi
Haku yle.fi:stä
http://ohjelmaopas.yle.fi/mediaoppaat/radio-opas
Seppo Konttinen ja syntymäpäiväsankari
YLE Radio 1 09.05 - 09.58
http://areena.yle.fi/player/index.php?channel=1&language=fi
Haku yle.fi:stä
http://ohjelmaopas.yle.fi/mediaoppaat/radio-opas
Seppo Konttinen ja syntymäpäiväsankari
YLE Radio 1 09.05 - 09.58
Vastaukset 5
Vanhimmat
Klo 9.05 se alkaa...
Kuulolle ja sitten kommentoimaan.
Henrik Meinander (HM) 21.5.2010 Radio 1 Seppo Konttisen (SK) syntymäpäiväsankari -ohjelmassa
SK: Sulla on ollut ohjeena tai mottona "Kaarteessa ei saa juosta toista rataa".
HM: Se oli siis juoksukilpailuissa sääntönä. Harrastin juoksemista nuorena. Väärän radan juokseminen olisi saattanut lisätä matkaa...
Suomi vuonna 1944 -kirjasta käytiin keskustelua pitkin ohjelmaa, samoin puhelinsoitoissa. Kirjaa kehuttiin jopa lehtiarvostelujen varassa, eli sitä ei oltu edes luettu!
HM: Vähän ikävää sanoa, mutta Narvan rintaman taistelut keväällä 1944 ja kesällä, oli selvästi paljon suurempia kuin Kannaksella!
HM: Yllätyshyökkäyksen tulosta kesäkuussa 1944 mm. Erfurth kertoi kirjassaan varoittaneensa suomalaisia: Minähän sanoin että se tulee... tämä on siis dokumentoitu WE:n kirjoissa.
HM: Panssarintorjunta- tai lähitorjunta-aseiden puutteesta: Yksi syy oli niiden määrittely Salaiseksi aseeksi, joten Saksan pyynnöstä uusia aseita ei viety rintamalle. Lisäksi niissä oli saksankieliset ohjeet, miehet ei osanneet saksaa!
Kommenttinani sanon: Tuo on täyttä valetta. Mitään salailumääräyksiä panssarintorjuntalähiaseiden suhteen ei ollut, sen kertoo mm. Martti V. Terä kirjassaan kesäkuun kriisi 1944. Aseet oli olleet täydessä rintamakäytössä Saksalla jo yli puoli vuotta. Saksaa osattiin siihen aikaan paremmin kuin nykyään pakkoruotsia! Kaikki upseerit oli käytännössä ylioppilaita ja saksaa opiskeltiin tuolloin hyvin paljon tärkeimpänä vieraana kielenä
HM: 1. versio Heinrichsin kirjoittamassa M:n elämänkerrassa kertoo diplomaattisesti, ettei Mannerheim ollut enää aikoihin seurannut asetekniikan kehitystä.
1. soitto klo 9.23 käsitteli Elisenvaaran pommitusta.
HM: "Elisenvaara oli yksi suurimpia 2. Maailmansodan murhenäytelmiä siviileille" (Ohoh!?)
HM: Huhtikuussa 1944 jäädytettiin rakennustoimia Karjalassa ja luopumista siitä alettiin jo valmistella.
HM: Stalin oli 1943 sopimuksen mukaan valmis sovitusti säästämään Suomen itsenäisyyden, jos NL saa 1940 rajat ja sotakorvaukset maksetaan.
HM: Kimmo Rentola on löytänyt Molotovin lisävaatimuslistan, jossa olisi ollut vaatimuksena 1743 Kymijoen raja itärajaksi. Nyt on suunnilleen Pietari Suuren rajat.
SK: Olet suomenruotsalainen, puhuttiinko Päämajassa ruotsia?
HM: Airo ei suostunut puhumaan ruotsia. Päämajan komentokieli oli suomi. Kun niin isoista asioista oli kyse, olisi ollut vaarallista antaa Mannerheimin selittää asioita suomen kielellä!
SK: JR61 paikalle tulo ratkaisi kun hommista ei meinannut tulla mitään.
HM: Ne tulivat itäkarjalasta ja eivät olleet kokeneet Kannaksen läpijuoksua ja kaaosta. Ne puhui ruotsia.
HM: olen suomalainen, puhun suomenruotsalaista, heidän omaa suomenkielen murretta.
Isäni oli arkeologi. HM:n väitöskirjan aihe oli koululiikunta.
10 kysymystä vastaukset: Pihvi, yksilölajit, kansanliike, perhejuhla, epäily, kotimaa, Sibelius, kesällä 2 pyörää, talvella 4 pyörää, me
Rakkaus: monta ulottuvuutta, vaimo, lapse, perhe, velvoittaa.
Yllärikysymys: naisministeri vai miesministeri: naisministeri, ne on aika seksikkäitä. Katsokaapa vaikka oikeusministeri Brax esimerkkinä :=(
Sodan aloittajasta oli kyse soittajan kysymänä:
HM: Talvisodan aloiottajasta ei ole epäselvyyttä.
HM: Suomi oli valmistautunut hyökkäyssotaan 1941 kesäkuussa!! Ei voitu olla sotimatta kun oli laitettu rautaa rajalle!!!
Ohjelman alussa puhuttiin Suomen asemasta sodassa ja sodan aloittajasta. Oltiinko aseveljiä, kanssasotijoita, vai peräti erillissodassa.
HM:n mukaan länsivalloille puhuttiin eri termein ja käytettiin erillissota -nimitystä. NL:n kanssa puhuttiin eri termein ja niille ei käytetty erillissota -nimitystä.
Kommentti: Tuokin on valetta, katso Edvin Linkomiehen kirjan, Vaikea aika, lopusta pikakirjoitusmuistiinpanoista koostetut kevään 1944 Moskovan rauhanneuvotteluiden tekstit!
Linkomiehen Vaikea aika -kirja ilmestyi 1970 ja ne keskustelutekstit on olleet saatavilla heti sodan jälkeen, koska ne on otettu tuolta: Liite II Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin pöytäkirjat nide IV, sivut 21-54, 23.1.1946
Edvin Linkomiehen Vaikea aika -kirjan lopusta, sivuilta 420-429, keskustelu Paasikiven ja Molotovin välillä. Se on pikakirjoitettu "Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien neuvottelukokouksesta Moskovassa maaliskuun 27. päivänä 1944."
Paasikivi kiistää asiallisin perustein kaikki 3 Molotovin väittämää Suomen aloittamista kolmesta sodasta, eli 1918, 1939 ja 1941. Molotov ei pane hanttiin Paasiviven asiallisille perusteluille.
Toinen keskustelu on Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien toisessa neuvottelukokouksesta Moskovassa keskiviikkona 29. päivänä maaliskuuta 1944. s. 429-440.
Samat tekstit löytyy tuostakin kirjasta:
Thede Palm: Moskova 1944 , aseleponeuvottelut maaliskuussa ja syyskuussa 1944, Suomentanut Risto Lehmusoksa, ilmestyi 1973.
Kirja on käännös ruotsinkielisestä teoksesta Vägen till vapenvilla, vuodelta 1972
Kyllä onkin Suomen ruotsalaisen, Helsingin yliopiston historian -professorin tiedoissa paljon kohentamisen varaa! Vai oli Marskin suomen kieli peräti vaarallista!
SK: Olet suomenruotsalainen, puhuttiinko Päämajassa ruotsia?
HM: Airo ei suostunut puhumaan ruotsia. Päämajan komentokieli oli suomi. Kun niin isoista asioista oli kyse, olisi ollut vaarallista antaa Mannerheimin selittää asioita suomen kielellä!
Seppo Konttinen ja syntymäpäiväsankari, YLE Radio 1 21.5.2010 09.05 - 09.58
Henrik Meinander (HM) 21.5.2010 Radio 1 Seppo Konttisen (SK) syntymäpäiväsankari -ohjelmassa
Helsingin yliopisto tarvitsee näemmä AINA suomenruotsalaisen version historiasta. Hesarin artikkelin otsikko on paljon puhuva:
"Historia on muutakin kuin faktaa"
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Historia on muutakin kuin faktaa/HS20091001SI1KU01rgk
Meidanderi -nimi oli sota-aikana lähinnä maanpetturuuden synonyymi. Muistahan rauhanoppositio -43 ja -44 -vuosina, ryhmä 33:n adressi ja pakolaishallituskaavailut Tukholmaan, vieläpä kolmeen eri otteeseen 1939-1944 välisenä aikana. Kumma ettei ketään noista ammuttu. Olihan sentään kyse laillisen hallituksen vastaisesta toiminnasta ja siitä lienee säädetty vain yksi ainoa rangaistus sota-aikana!
Henrik Meinander, Helsingin yliopiston historian professori.
Suomi 1944. Sota, yhteiskunta, tunnemaisema. Siltala. 2009, 428 s.
Ei taida tulla semmoista Suomen ruotsalaisen kirjoittamaa historian kirjaa jossa ei JR 61 olisi maan pelastajana mainittu:
http://www.hs.fi/tulosta/HS20091001SI1KU01rgk
"Jalkaväkirykmentti 61:llä oli avainosa Talin-Ihantalan suurtaistelun ratkaisevalla hetkellä, kun suomalaisten puolustus alkoi menestyä. Se porukka puhui ruotsia."
Sukulaispoikako se kirjoittaa Suomen historiaa uusiksi? Tämänköhän sukulaisia oli se, joka paljasti rauhanoppositiona tunnetun ryhmä 33:n adressin Tukholman lehtiin? Tuo teko vaaransi Suomen aseman etenkin Saksan suhteen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmenkymmenenkolmen_kirjelmä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nils_Meinander
http://www.sci.fi/~eiry/ruotsinkielisia.html
Rauhanoppositio ruotsinkielisten keinona.
"Nils Meinander kuului sodan aikana virallista politiikkaa vastustavaan ”rauhanoppositioon”. Hän muun muassa toimitti viholliselle Suomen sotaponnisteluja vahingoittavia salaisia tietoja, joita virkansa perusteella sai, selviää Meinanderin muistelmista. Rauhanoppositio oli ruotsinkielisten poliitikkojen ja vaikuttajien liike, joka ensisijaisesti tiedotustoiminnalla pyrki vaikeuttamaan suomalaisten sodankäyntiä."
"Nils Meinander ja Atos Wirtanen olivat jo sodan aikana ”rauhanoppositiossa” osoittaneet sopivuutensa ”uuden suunan” toimijoiksi. Kuten jo mainittu, sodan päätyttyä he Urho Kekkosen ja Hertta Kuusisen kanssa suunnittelivat keinon, miten sodan aikaiset johtajat saadaan syytteeseen sotasyyllisinä."
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?{hnro}=911053=su=kaikki
Loppuun pientä pohdintaa aiheesta.
1944 kesällä rauhanoppositiona tunnettu ryhmä 33 sunnitteli jälleen kerran pakolaishallitusta Tukholmaan, eli siis selvä maanpetos oli kyseessä. Miksi heitä ei ammuttu? Koska he olivatkin Suomen virallinen 5. kolonna eli suurin osa Ryhmä 33:sta oli suomenruotsalaisia. Siksi Ei ammuttu, päinvastoin.
Aiheesta enemmän tässä kirjassa:
Yrjö Soini: Kuin Pietari hiilivalkealla, sivut 22 - 23, 36, 56, ja 81 - 85, Otava, Helsinki 1956
Syntymäpäiväsankari: Seppo Konttinen 210510 Menander
Seppo Konttisen vieraana syntymäpäiväsankari Henrik Meinander
http://areena.yle.fi/ohjelma/d1807b834c91a074389d69b9c2d6e8c8
YLE Radio 1
Kesto 00:52:39
Esitysaikaa 61 päivää jäljellä
Julkaistu: 21.5.2010 klo 09.05
Kuunneltu: 17 kertaa
Poistuu: 21.7.2010 klo 09.05