tehdäkö avioehto?

??????????????????

Olen kolmekymppinen nainen, rakastunut, vakaassa parisuhteessa jo pidemmän aikaa, ja naimisiin menostakin on puhuttu.Minulla itsellään ei omaisuutta ole, enkä ole mitenkään varakas.Äitini omistaa asunnon pääkaupunkiseudulta, kesänviettopaikan järven rannalla aivan etelä-suomessa huviloineen, sekä jonkin verran käteisvaroja.Tulen perimään äitini puoliksi veljeni kanssa.
Isäni oli aikoinaan ns. alemmasta sosiaaliluokasta, joten äidin isäni, turvataakseen perintönsä, laati paperit, joiden mukaan vain äitini peri isänsä, eikä isäni saanut mitään tästä perinnöstä, vaikka he myöhemmin erosivat ja kaikki muu meni puoliksi.Olen tästä hyvin kiitollinen, sillä isäni on alkoholisti, jolla eivät rahat kauaa näpeissä pysy.

Nyt huomaan löytäneeni itseni hieman samalta haiskahtavasta tilanteesta.Nykyinen avopuolisoni muutti asuntooni kirjaimellisesti mukanaan vain kolme muovikassia ja kitara.Myöskään hänen vanhempansa eivät omista mitään.Mieheni käy töissä ja on tottunut elättämään itsensä tosi nuoresta asti.Jaamme kaiken ja siksi tuntuukin pahalta edes miettiä tällaisia....
Kuten isälläni, myös miehelläni oli renttuvaiheensa, mutta isästäni poiketen, hän kasvoi sen ohi ja on nykyään kuin kuka tahansa muukin normi mies.
Naurettavinta tässä on se, että häntä ei haittaisi luultavasti pätkääkään, jos avioehdon haluaisin.Se on vaan jotenkin niin itsekästä ja kovaa, että tuskin minusta on siihen.
Kuolemani sattuessa, tahtoisin hänen perivän minut(olettaen tietysti äitini jo nukkuneen pois).

Mitäpä siis tehdä asialle?Yhdessä olemme olleet kolmisen vuotta.

20

1048

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 18+5

      Ei avioehdossa ole mitään kovaa, ihan turhaa mystifiointia. Mitä siinä on vikana tai itsekästä, että eron sattuessa et joudu jakamaan miehesi kanssa omissa nimissäsi olevaa omaisuuttasi. Jos miehesi suostuu, teette avioeron varalta avioehdon, jossa perinnöt ja niiden tuotto ja sijaan tullut omaisuus rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle ja asia on sillä selvä.
      Avioehto ei arkielämään vaikuta, mutta jos tulee ryppyjä rakkauteen, se on todella tärkeä.

    • 32

      "Kuolemani sattuessa, tahtoisin hänen perivän minut(olettaen tietysti äitini jo nukkuneen pois)."

      Jos teillä ei ole lapsia, niin miehesi perii sinun omaisuutesi kokonaan, täysin riippumatta siitä onko teillä avioehto vai ei. Perintöveron määrään avioehto toki vaikuttaa, jos olet varakkaampi kuin miehesi.

      Mutta ei teidän tarvitse välttämättä avioehtoa tehdä, jotta pystyisit suojaamaan tuon kesänviettopaikan. Äitisi voi tehdä testamentin, jossa sulkee lastensa aviopuolisoiden avio-oikeuden pois.

      • oikkari.

        Ei todellakaan peri jos on avio-oikeuden poissulkeva ehto. Silloin äiti perii. Ukolla on mahdollisuus jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, jos hänellä ei ole omaisuudessaan muuta kodiksi kelpaavaa asuntoa. Mitä järkeä jakaa täällä väärää tietoa.


      • järkeä vai ei
        oikkari. kirjoitti:

        Ei todellakaan peri jos on avio-oikeuden poissulkeva ehto. Silloin äiti perii. Ukolla on mahdollisuus jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, jos hänellä ei ole omaisuudessaan muuta kodiksi kelpaavaa asuntoa. Mitä järkeä jakaa täällä väärää tietoa.

        "Mitä järkeä jakaa täällä väärää tietoa."

        Aivan niin, hyvä oikkari! Nimimerkki 32 sanoi, että puoliso perii, jos vainajalta ei jäänyt lapsia. Ja tasan tarkkaan niin myös tapahtuu, ellei vainaja testamentilla muuta määrännyt. Avioehto ei muuta tätä mitenkään. 32:nen oli oikeassa siinäkin, että avioehto tuossa tilanteessa vaikuttaisi puolison mahdolliseen perintöveroon, mutta vain siihen.

        Aloittajan oletus oli, että hänen äidistään olisi tässä tilanteessa jo aika jättänyt. Silloin äiti ei tietenkään voisi aloittajaa periä. Mutta eipä äiti perisi tytärtään muutenkaan, jos tytär kuolisi avioliittonsa aikana ilman rintaperillisiä. Avioehto ei tee aloittajan äidistä (jos tämä silloin vielä olisikin elossa) aloittajan perillistä, jos aloittajalla on aviopuoliso.

        Joten oikkarin lienee hyvä palata vielä muutamalle luennolle ja tulla sitten takaisin palstalle. Ellet vaan provoillut lämpimiksesi. ;-)


      • oikkari. kirjoitti:

        Ei todellakaan peri jos on avio-oikeuden poissulkeva ehto. Silloin äiti perii. Ukolla on mahdollisuus jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, jos hänellä ei ole omaisuudessaan muuta kodiksi kelpaavaa asuntoa. Mitä järkeä jakaa täällä väärää tietoa.

        Mikähän oikkari lienet, kun et edes perimyksen perusasioita tunne? Kyllä tuollaiset asiat - josta sinua toinen jo oikaisi - ennen vanhaan opetettiin ja opittiin jo peruskurssilla. Ja perintökaarta lukemalla asia selviää helposti ilman opetustakin - muille kuin "oikkareille".

        Siis: Puolison perintöoikeuteen EI vaikuta se, onko puolisoilla avioehto vai eikö ole.


    • Aina tapahtuu...

      Moi,
      Avioehdon teko pitäisi olla pakollinen niin selvitettäisiin mahdollisimman monta asiaa jo etukäteen. Kuten samoin keskinäisen testamentin teko, varsinkin silloin jos suhteessa on yhteisiä lapsia, omat lapsethan pitää jos suojata taloudellisesti muutenkin.
      Muuta huomioitavaa sen lisäksi mielestäni on, että pitäisi lisätä siihen kohta uskottomuudesta, nimittäin muutama tapaus on tullut vastaa jossa varakkaampi aviopuoliso (sekä mies että nainen) käyttää asemaansa varakkaampana hyväkseen. Eli maininta tyyliin, pettämis tapauksessa ei avioehto olekaan enään voimassa vaan jako menisikin puoliksi.

      • >>Eli maininta tyyliin, pettämis tapauksessa ei avioehto olekaan enään voimassa vaan jako menisikin puoliksi. 


    • Ei ikinäääää

      Avioehto on sama kuin tietäisi jo liiton päättyvän eroon. Ja mitä ihmeen järkeä silloin on edes mennä naimisiin?

      • >>Avioehto on sama kuin tietäisi jo liiton päättyvän eroon. 


      • näin on
        nix_nax kirjoitti:

        >>Avioehto on sama kuin tietäisi jo liiton päättyvän eroon. 

        Älkääpä menkö naimisiin hetken huumassa vaan sitten kun tasan tunnette toisenne ja pystytte luottamaan ja puhumaan toisillenne ihan mistä vain (eli voisi kärjistää että vähintään 3-5 vuotta yhteiseloa takana) Lisäksi mitä nuorempana aloittaa vakavan seurustelun, sitä varmempi suhde. Kokemuksella. Avioehto tarkoittaa nimen omaan että valmistutaan eroon. Kirkko häissä sanotaan että lupaa rakastaa toist KUOLEMAAN ASTI ja näin on. Kova lupaus, mutta jos ei pysty siihen niin jättää väliin koko naimisiin menot!!


      • bertte
        näin on kirjoitti:

        Älkääpä menkö naimisiin hetken huumassa vaan sitten kun tasan tunnette toisenne ja pystytte luottamaan ja puhumaan toisillenne ihan mistä vain (eli voisi kärjistää että vähintään 3-5 vuotta yhteiseloa takana) Lisäksi mitä nuorempana aloittaa vakavan seurustelun, sitä varmempi suhde. Kokemuksella. Avioehto tarkoittaa nimen omaan että valmistutaan eroon. Kirkko häissä sanotaan että lupaa rakastaa toist KUOLEMAAN ASTI ja näin on. Kova lupaus, mutta jos ei pysty siihen niin jättää väliin koko naimisiin menot!!

        Voi mitä soopaa. Ihan oikeesti, missään sanomassasi ei ollut järjen hiventä. Puutun nyt kuitenkin vain tähän: "Kirkko häissä sanotaan että lupaa rakastaa toist KUOLEMAAN ASTI ja näin on. Kova lupaus, mutta jos ei pysty siihen niin jättää väliin koko naimisiin menot!!" Siellä ei sanota mitään tollasta, vaan "TAHDOTKO rakastaa jne", hieman eri asia vai mitä?


      • bertte
        bertte kirjoitti:

        Voi mitä soopaa. Ihan oikeesti, missään sanomassasi ei ollut järjen hiventä. Puutun nyt kuitenkin vain tähän: "Kirkko häissä sanotaan että lupaa rakastaa toist KUOLEMAAN ASTI ja näin on. Kova lupaus, mutta jos ei pysty siihen niin jättää väliin koko naimisiin menot!!" Siellä ei sanota mitään tollasta, vaan "TAHDOTKO rakastaa jne", hieman eri asia vai mitä?

        Korjaan. Eka lauseesi oli ihan järkevä. Ja kiva että osaat kirjoittaa edes yhden yhdyssanan (avioehto) oikein.


      • Hoh hoijaa
        näin on kirjoitti:

        Älkääpä menkö naimisiin hetken huumassa vaan sitten kun tasan tunnette toisenne ja pystytte luottamaan ja puhumaan toisillenne ihan mistä vain (eli voisi kärjistää että vähintään 3-5 vuotta yhteiseloa takana) Lisäksi mitä nuorempana aloittaa vakavan seurustelun, sitä varmempi suhde. Kokemuksella. Avioehto tarkoittaa nimen omaan että valmistutaan eroon. Kirkko häissä sanotaan että lupaa rakastaa toist KUOLEMAAN ASTI ja näin on. Kova lupaus, mutta jos ei pysty siihen niin jättää väliin koko naimisiin menot!!

        "Avioehto tarkoittaa nimen omaan että valmistutaan eroon"

        Kyllä varmasti näin. Ja se, että ottaa palovakuutuksen, tarkoittaa nimen omaan sitä että on aikeissa tuikata talonsa tuleen. Se, että autossa on liikennevakuutus, tarkoittaa nimen omaan sitä että kuski on aikeissa ajaa autonsa paskaksi kallioleikkaukseen.

        Oliko sinulla muita älynväläyksiä tarjota?


      • aina sama
        Hoh hoijaa kirjoitti:

        "Avioehto tarkoittaa nimen omaan että valmistutaan eroon"

        Kyllä varmasti näin. Ja se, että ottaa palovakuutuksen, tarkoittaa nimen omaan sitä että on aikeissa tuikata talonsa tuleen. Se, että autossa on liikennevakuutus, tarkoittaa nimen omaan sitä että kuski on aikeissa ajaa autonsa paskaksi kallioleikkaukseen.

        Oliko sinulla muita älynväläyksiä tarjota?

        Käyttäkää nyt, rakkaat ihmiset, jo jotain tuoretta vertausta. Tuo vakuutushomma on niin koluttu tällä palstalla, että sen käyttäminen on enemmänkin rasite tekstille kuin etu. Yksi tekee avioehdon, toinen ei ja muille sen ei pitäisi kuulua pätkääkään. Mutta aina on näitä, jotka haluavat sanella, kuinka muiden on hyvä tehdä. Tekisivät sen sitten edes tuorein sanankääntein.


      • Hoh hoijaa
        aina sama kirjoitti:

        Käyttäkää nyt, rakkaat ihmiset, jo jotain tuoretta vertausta. Tuo vakuutushomma on niin koluttu tällä palstalla, että sen käyttäminen on enemmänkin rasite tekstille kuin etu. Yksi tekee avioehdon, toinen ei ja muille sen ei pitäisi kuulua pätkääkään. Mutta aina on näitä, jotka haluavat sanella, kuinka muiden on hyvä tehdä. Tekisivät sen sitten edes tuorein sanankääntein.

        Ja tuo, että "avioehdon tekeminen tarkoittaa sitä, että jo valmistautuu eroon" ei sitten ole klisee tällä palstalla????

        Eihän tuollaiseen paskaan kannata tuhlata mitään uutta ja tuoretta, vaan vastata vaan samanlaisella kliseellä.


      • avioehdollinen:)
        Hoh hoijaa kirjoitti:

        Ja tuo, että "avioehdon tekeminen tarkoittaa sitä, että jo valmistautuu eroon" ei sitten ole klisee tällä palstalla????

        Eihän tuollaiseen paskaan kannata tuhlata mitään uutta ja tuoretta, vaan vastata vaan samanlaisella kliseellä.

        Menimme naimisiin 13vuoden yhdessäolon jälkeen,siinä ajassa jo siunaantui jälkikasvuakin.
        Alusta asti oli selvää molemmille että avioehto tehdään. Asialle on järkevät syynsä.
        Mieheni on yrittäjä,yritysmuoto on ky...Minä omistan yksinään maatilan,entisen kotipaikkani. Paikka ja rakentamamme talo on täysin mieheni omistuksessa.
        Jos mieheni yritys tekisi konkurssin-yritysmuoto on sellainen että siinä menisi sitten mieheni taiko minun omaisuus ilman tuota avioehtoa. Elämästä kukaan ei koskaan tiedä mitä tuleman pitää,voi tulla konkurssi,ero..ihan mitä vaan. Kaikkeen täytyy varautua.
        Siksi toisekseen,koska kummallakin on omaisuutta jonka on itse hankkinut-ei ole reilua JOS ero/konkurssi tms tulisi,että toisen omaisuudesta hyötyisi toinen.

        Erijuttu jos kumpikin olisimme olleet tyhjätaskuja tavatessamme,silloin olisi voinut ajatella että kaikki on sitten tulevaisuudessa yhteistä koska yhdessä hankitaan.
        Meillä on tietenkin omat tilit,kumpikin vastaa omista tuloista ja menoista.
        Taloutemme menot taas menee niin,että minä ostan ruuat ja vaatteet,mies maksaa kaiken muun.
        Hyvin on toiminut meillä tämä.
        Jokainen varmasti löytää itselleen sopivan ratkaisun,avioehto tai ei.

        Niin ja bonuksena voi sukulaiset huokaista helpotuksesta kun tietävät ettei toinen ole kärkkymässä toisen rahoja/omaisuutta :D


      • avioehdollinen:) kirjoitti:

        Menimme naimisiin 13vuoden yhdessäolon jälkeen,siinä ajassa jo siunaantui jälkikasvuakin.
        Alusta asti oli selvää molemmille että avioehto tehdään. Asialle on järkevät syynsä.
        Mieheni on yrittäjä,yritysmuoto on ky...Minä omistan yksinään maatilan,entisen kotipaikkani. Paikka ja rakentamamme talo on täysin mieheni omistuksessa.
        Jos mieheni yritys tekisi konkurssin-yritysmuoto on sellainen että siinä menisi sitten mieheni taiko minun omaisuus ilman tuota avioehtoa. Elämästä kukaan ei koskaan tiedä mitä tuleman pitää,voi tulla konkurssi,ero..ihan mitä vaan. Kaikkeen täytyy varautua.
        Siksi toisekseen,koska kummallakin on omaisuutta jonka on itse hankkinut-ei ole reilua JOS ero/konkurssi tms tulisi,että toisen omaisuudesta hyötyisi toinen.

        Erijuttu jos kumpikin olisimme olleet tyhjätaskuja tavatessamme,silloin olisi voinut ajatella että kaikki on sitten tulevaisuudessa yhteistä koska yhdessä hankitaan.
        Meillä on tietenkin omat tilit,kumpikin vastaa omista tuloista ja menoista.
        Taloutemme menot taas menee niin,että minä ostan ruuat ja vaatteet,mies maksaa kaiken muun.
        Hyvin on toiminut meillä tämä.
        Jokainen varmasti löytää itselleen sopivan ratkaisun,avioehto tai ei.

        Niin ja bonuksena voi sukulaiset huokaista helpotuksesta kun tietävät ettei toinen ole kärkkymässä toisen rahoja/omaisuutta :D

        >>Minä omistan yksinään maatilan,entisen kotipaikkani. Paikka ja rakentamamme talo on täysin mieheni omistuksessa.>Jos mieheni yritys tekisi konkurssin-yritysmuoto on sellainen että siinä menisi sitten mieheni taiko minun omaisuus ilman tuota avioehtoa.


      • Rakkaus on ikuista
        nix_nax kirjoitti:

        >>Minä omistan yksinään maatilan,entisen kotipaikkani. Paikka ja rakentamamme talo on täysin mieheni omistuksessa.>Jos mieheni yritys tekisi konkurssin-yritysmuoto on sellainen että siinä menisi sitten mieheni taiko minun omaisuus ilman tuota avioehtoa.

        Minunkin mielestäni ei pitäisi mennä naimisiin jos on niin heikolla pahjolla, että pitää oikein miettiä avioehtoa. Itsekin kunnioitan Raamatun sanomaa, jonka mukaan avioliitto on elinikäinen. Valitettavasti nykyään on paljon epäuskovaisia, jotka menevät hetken huumassa naimisiin. Rakkaus on ikuista.


      • nuorena rakastetaan
        Rakkaus on ikuista kirjoitti:

        Minunkin mielestäni ei pitäisi mennä naimisiin jos on niin heikolla pahjolla, että pitää oikein miettiä avioehtoa. Itsekin kunnioitan Raamatun sanomaa, jonka mukaan avioliitto on elinikäinen. Valitettavasti nykyään on paljon epäuskovaisia, jotka menevät hetken huumassa naimisiin. Rakkaus on ikuista.

        Itse asiassa tutkimusten mukaan nuorena aloitettu suhde on paljon vakaampi kuin myöhemmin aloitettu. Tämä johtuu siitä, että nuorempana pystyy luomaan suuremman kiintymyssuhteen kuin vanhempana. Useita ihmisiä kokenut ei pysty rakastumaan helposti, vaan suhde katkeaa pieneenkin välikohtaukseen.


      • mk
        avioehdollinen:) kirjoitti:

        Menimme naimisiin 13vuoden yhdessäolon jälkeen,siinä ajassa jo siunaantui jälkikasvuakin.
        Alusta asti oli selvää molemmille että avioehto tehdään. Asialle on järkevät syynsä.
        Mieheni on yrittäjä,yritysmuoto on ky...Minä omistan yksinään maatilan,entisen kotipaikkani. Paikka ja rakentamamme talo on täysin mieheni omistuksessa.
        Jos mieheni yritys tekisi konkurssin-yritysmuoto on sellainen että siinä menisi sitten mieheni taiko minun omaisuus ilman tuota avioehtoa. Elämästä kukaan ei koskaan tiedä mitä tuleman pitää,voi tulla konkurssi,ero..ihan mitä vaan. Kaikkeen täytyy varautua.
        Siksi toisekseen,koska kummallakin on omaisuutta jonka on itse hankkinut-ei ole reilua JOS ero/konkurssi tms tulisi,että toisen omaisuudesta hyötyisi toinen.

        Erijuttu jos kumpikin olisimme olleet tyhjätaskuja tavatessamme,silloin olisi voinut ajatella että kaikki on sitten tulevaisuudessa yhteistä koska yhdessä hankitaan.
        Meillä on tietenkin omat tilit,kumpikin vastaa omista tuloista ja menoista.
        Taloutemme menot taas menee niin,että minä ostan ruuat ja vaatteet,mies maksaa kaiken muun.
        Hyvin on toiminut meillä tämä.
        Jokainen varmasti löytää itselleen sopivan ratkaisun,avioehto tai ei.

        Niin ja bonuksena voi sukulaiset huokaista helpotuksesta kun tietävät ettei toinen ole kärkkymässä toisen rahoja/omaisuutta :D

        Vaan se omaisuus mikä on miehesi omistama ja se ei koske aviopuolison omaisuutta mutta jos omaisuus on lainan vakuutena kokonaan niin silloin menee mutta aviopuolison omaisuudella ei ole mitään tekemistä konkurssin kanssa jos omaisuus on kummankin nimissä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      68
      4723
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      14
      2279
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1804
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      13
      1526
    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      32
      1471
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1328
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1237
    8. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1156
    9. 23
      1092
    10. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      4
      1061
    Aihe