ylösnousemuksesta, ei elämän välittömästä jatkumisesta kuolemassa. Jos asia ei näin olisi, miksi Jeesus palaisi maan päälle. Niille, jotka ovat hellinnee ajatusta, että heidän omaiset ovat taivaassa Herran kanssa eivätkä levossa hänen kutsuaan odottamassa, tämä voi olla järkytys.Tämän Raamatun totuuden kauneus paljastuu kuitenkin helposti.
Ajatelkaa miltä teistä tuntuisi, jos omaisenne olisivat kuolleet ja tietäisitte, että he eivät eläneet synnittömästi. Mitä lohdutusta siitä olisi teille, kun ajattelisitte heidän menneen heti noutamaan palkintoaan?
Kuinka paljon parempi on ottaa vastaan Jumalan sana. Jonakin päivänä kaikki tulevat saamaan palkintonsa. Sillävälin voimme olla varmoja siitä elimmeppä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat.
Sillä Kristus kuoli ja heräsi eloon, että hän olisi sekä kuolleiden että elävien Herra. Room.14: 8,9.
Se joka tietää olevansa Herran oma, ei pelkää kuolemaa. Me olemme hänelle aivan yhtä todellisia, nukuimmeppa kuoleman unta tai olemme elossa. Se joka ottaa vastaan Kristuksen, ottaa vastaan lupauksen iankaikkisesta elämästä. Raamattu tekee selväksi, ettei hän saa kuolemattomuutta heti, sillä kuolemattomuus annetetaan meille vasta ylösnousemuksessa.
Kuolleen kristityn väliaikaista olotilaa kutsutaan uneksi. Kuolematon sielu käsite on raamatun vastainen. Se eroaa äärettömästi siitä raamatun ihanasta sanomasta, jonka mukaan kuolleet ovat levossa ylönousemusta odottaessaan. Toinen näistä ajatuksista on saatu kreikkalaisesta filosofiasta, toinen raamatun sanasta.
Ajatelkaa miltä teistä tuntuisi, jos omaisenne olisivat kuolleet ja tietäisitte, että he eivät eläneet synnittömästi. Mitä lohdutusta siitä olisi teille, kun ajattelisitte heidän menneen heti noutamaan palkintoaan?
Kuinka paljon parempi on ottaa vastaan Jumalan sana. Jonakin päivänä kaikki tulevat saamaan palkintonsa. Sillävälin voimme olla varmoja siitä elimmeppä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat.
Sillä Kristus kuoli ja heräsi eloon, että hän olisi sekä kuolleiden että elävien Herra. Room.14: 8,9.
Se joka tietää olevansa Herran oma, ei pelkää kuolemaa. Me olemme hänelle aivan yhtä todellisia, nukuimmeppa kuoleman unta tai olemme elossa. Se joka ottaa vastaan Kristuksen, ottaa vastaan lupauksen iankaikkisesta elämästä. Raamattu tekee selväksi, ettei hän saa kuolemattomuutta heti, sillä kuolemattomuus annetetaan meille vasta ylösnousemuksessa.
Kuolleen kristityn väliaikaista olotilaa kutsutaan uneksi. Kuolematon sielu käsite on raamatun vastainen. Se eroaa äärettömästi siitä raamatun ihanasta sanomasta, jonka mukaan kuolleet ovat levossa ylönousemusta odottaessaan. Toinen näistä ajatuksista on saatu kreikkalaisesta filosofiasta, toinen raamatun sanasta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
opetuksesta, jonka hän lähetti palvelijansa Anne-Elinan kautta!
Juuri noinhan tämä asia on ilmaistu raamatun mukaan, että ainoastaan Jeesuksessa Kristuksessa olemme pelastetut ja iankaikkiseen elämään kelvolliset.
Jos näin ei olisi, niin Jeesus olisi turhaan kuollut puolestamme ja Hänen toinen tulemuksensakin olisi turhaa, jos kaikki ihmiset olisivat jo taivaassa tai kadotuksessa, niin ketä Jeesus herättäisi silloin kuolleista?
Tämäkö? :
[][][] Niille, jotka ovat hellinnee ajatusta,
että heidän omaiset ovat taivaassa Herran kanssa,
eivätkä levossa hänen kutsuaan odottamassa,
tämä voi olla järkytys. [][][] - hengellinen puoskari anne-elina
Että missä se JÄRKYTYS on?
Taivaassa levossa Herran kanssa tai jossain muualla levossa Herran kanssa,
niin mitäpä sillä väliä, missä!
Mutta minulle ei ole mikään järkytys lukea anne-ellen-iisebelin provokaatiota. Sillä siihen hänet on kutsuttu, ei kuitenkaan Herran
siunaamana, vaikkakin sallimuksesta. Että monet tulisivat koetelluiksi.
1. Kor. 11:19
Täytyyhän teidän keskuudessanne olla puolueitakin,
että kävisi ilmi, ketkä teistä kestävät koetuksen.
2. Tess. 2:11
Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen,
niin että he uskovat valheen,
"Kuolleen kristityn väliaikaista olotilaa kutsutaan uneksi."
Kirkkaasti Pyhän Kirjan sivut ilmoittavat, että kuollessa sielu/henki menee joko taivaaseen tai tuonelan tuskiin, mm Saarn.12:7, 2Kor.5:8, Fil.1:23, Luuk.16:19-31
Nukkumisella, Paavali tarkoittaa ruumiin olotilaa siihen saakka kunnes ylösnousemus tapahtuu. Ylösnousemuksessa ihmisen kolminaisuus jälleen yhdistyy, kirjoitusten mukaan.
1Tess.3:13, vahvistaaksensa teidän sydäntänne nuhteettomiksi pyhyydessä meidän Jumalamme ja Isämme edessä, meidän Herramme Jeesuksen tulemuksessa, kun hän tulee kaikkien pyhiensä kanssa.
Nämä uskossa kuolleet pyhät ihmiset, heistä mainitaan myös Hebr.12:22-24, te olette käyneet.. taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö,...ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö.
jos Kristuksen henki ei asu sinussa.
Jokainen ihminen joka tunnustaa syntinsä ja saa armahduksen, täyttyy Pyhällä Hengellä ja niin hänen elämänsä on siitäpäivästä alkaen täysin Kristukseen sidottu. Raamattu sanookin uudestisyntymästä;
"En siis enää elä minä, vaan Kristus minussa."
Miksi teidän on niin vaikeaa hyväksyä Raamatun sanaa sellaisenaan?
Tokkopa voinet vieläkään ymmärtää, sillä nämä asiat ovat salatut omahyväisiltä ja omissa silmissään viisailta ja avattu heille, jotka eivät kyseenalaista Jumalan armoa Kristuksessa.
Kyllä me hyväksymme raamatun sanan, mutta teillä tuntuu olevan tulkinta vaikeuksia, ja se johtuu siitä, että teidät adventistit on sidottu kirkon aquktoriteettien päätelmiin johon kirkon teologia rakentuu eli hyvin dualistiseen oppikokonaisuuteen, joka varsinaisesti on pahasti ristiriidassa Jeesuksen Kristuksen ja Paavalin opetuksen kanssa.
valheellisesti lähimäisistänne adventisteista. Te esitätte adventismin ja adventistit väärässä valossa, teille ei riitä, että adventistit itse kertovat sen, että miten ja mihin he uskovat, vaan teidän pitää vääristellä kaikki korvasyyhyynne, että saisitte adventismin mahdollisimman huonoon valoon. Miksi nytki aloit spekuloimaan, sensijaan että olisit suoraan keskustellut tuosta aloitustekstistä?
sanan se eremith 32 uskoo, jos uskot todella Raamatun sanan niinkuin se on kirjoitettu, niin silloin sinun tätytyy uskoa tämäkin: Raamattu sanoo: Autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästedes. Totisesti sanoo Henki he saavat levätä vaivoistansa. Ilm.14:13.
Tämä kaunis kristillinen opinkappale, joka koskee ihmisen rauhallista lepoa ylösnousemusta odottaessaan, on annettu meidän lohdutukseksemme. Raamattu sanoo selvästi: Elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään. Ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa siis ( haudassa), jonne olet menevä. Saarn.9: 5,10.
Missään Raamatun kohdassa ei sielun sanota olevan kuolematon tai ikuinen. Päinvastoin Herra sanoo: Se sielu, joka syntiä tekee, sen on kuoltava. Hes.18:4.
Toivomme ei ole siinä, että meillä olisi kuolematon sielu, vaan siinä, että otamme vastaan iankaikkisen elävän Kristuksen.
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Joh.3:16.
Että ruumiissa ollessamme olemme vielä poissa Herrasta, mutta VÄLITTÖMÄSTI ruumiista vapauduttuamme (uskovaiset) Raamattu näkee
meidän olevan Herran luona, (missä tahansa sitten tieteellisesti ajatellen olemmekin).
Kyllä tosiaan kuten sanoit, Paavali opettaa sellaista Kristuksen oppia, että
vain tämä liharuumiissa oleminen pidättää meitä Herran konkreettisessa
yhteydessä olemisesta. Joku advari (benedi) täällä kirjoittikin, vastoin heidän
teologiaa, että silmänräpäyksessä muutumme. Se oli kopioitu Raamatusta.
Jo vanhanajan Job totesi olevansa Herran luona heti kun vapautuu kehostaan. Job 19.
Uskovainen Daavid totesi psalmissa, että Hän tuntee Herran läsnäolon vaikka tuonelaan majansa tekisi - elikkä on Herran luona kun täältä poistuu.
Mutta nuo naiset - egw ja anne.elina vastoin parempaa tietoaan jostain
kenties taktisista syistä pölöttävät, että tulee täydellisen tyhjyyden ja
autiuden jakso väliin. Ehkä Ellenin luut kääntyvät haudassa, kun laitan
tähän vähän hirtehishuumoria. Kun vapauttavaa olemattomuutta
tavoitteleva epätoivoinen naikkonen ripustautuu köyteen ja joku sitten
haulikolla ampuukin köydestä palan pois, olemattomaksi - niin homma ei
enää olekaan toteutumiskelpoinen.
Ontuva vertaus. Mutta kyllä näkymättömän elämänlangan täytyy olla
katkeamaton. Sen sanoo jo järkikin.
niin
"Raaamttu Puhuu" - täytetyn työn evankeliumiliike
http://www.raamattupuhuu.fi/helsinki/
Raamattu puhuu TOTTA, vakuuttaa Riittakin:
http://www.riitta.com/
Raamattu puhuu ainakin Wikipediassa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kainuussa, Kuopiossa, Porissa, Tampereella, Vaasassa ja ... Turussa:
http://www.suuriarmo.fi/
Ovat täysin itsenäisiä seurakuntia, keskusliikkeestään riippumattomia.
Joten Raamattu on pakostakin heidän auktoriteettinsa ja Pyhä Henki.
Pariskunnat Turussa - ehditte vielä mukaan avioliittopäivään, 29.5.
"Raamattu sanoo selvästi: Elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään. Ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa siis ( haudassa), jonne olet menevä. Saarn.9: 5,10. Se sielu, joka syntiä tekee, sen on kuoltava. Hes.18:4. "
Jt korostavat paljon näitä asiakokonaisuuteen kuuluvia yksittäisiä jakeita, muuttaen näin nurin-niskoin sen sanoman joka todellisuudessa on.
Tiivistettynä se on 6 jae : Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla.
Samainen saarnaaja 12:7; ja tomu palajaa maahan, niin kuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.
Sielu nimeä käytetään paljolti VT kirjoituksissa, kuten Ilm.6:9, tästä näkyvästä ihmisestä, ruumiista.
"Raamattu puhuu ylösnousemisesta, ei elämän välittömästä jatkumisesta
kuolemassa", vai mitenkähän se annen korulause menikään.
Normaalille ajattelijalle on päivänselvää, että ylösnousemisessa on kyse
täältä alhaalta ylös iankaikkisuuteen nousemisesta, eikä ole mitään tarvetta
pohtia, olenko sillä välillä olemassa vai en.
Siinä saattaapi saatanan johdatuksesta raivostua Jumalalle, kun alkaa sitä
pähkäillä. Kun minut on Isä lähettänyt taivahista tänne Maahan retkelle,
niin en ala epäillä, josko Isä ennen takaisin Kotiin ehtimistäni jossain
vaiheessa iskee minut tiedottomaksi ja sitten vielä olemattomaksi.
Jos sen tekee, niin sitten tekee ihan vaan pirruuttaan. Mutta eipä tee.
Olisin vihainen Jumalalle jos minun täytyisi ajatella, että minut tehdään
olemattomaksi ja sitten luodaan ihan toinen Antti. Vaikka se olisi
kloonaus minusta, niin pahalta tuntuisi.
Mutta en ala epäillä Jumalaa, vaan vahvasti epäilen anne-elinaa,
että hänen sapattipatissaan ei ole kaikki kohdallaan - aivopesun makua on.
Kyllä ristin ryövärikin oli Jeesuksen kanssa paratiisissa heti kuolemansa jälkeen. Nin kaikki Jeesuksen omat ovat. Siellä on tälläkin hetkellä juhlat menossa.
Joh.11
25 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
26 Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"
Jeesus oli kuolleena tai Jeesuksen ruumis oli kolme päivää ja kolme yötä kuolleena. Jeesuksella oli valta antaa henkensä ja valta jälleen se myös ottaa. Jeesus ei ollut kuollut vaan Jeesuksen ruumis. Nyt me elämme Raamatullisesti tuota toista päivää. Kohtapuoleen tulee kuluneeksi 2000 vuotta Jeesuksen ristinkuolemasta. Kohta alkaa kolmas päivä eli tuhatvuotinen valtakunta maan päällä ja kun se on loppuun kulunut, se kolmas päivä, niin sen jälkeen meidän ruumiimme nousevat ylös, niin kuin Raamattuun on kirjoitettu. Silloin me saamme ylösnousemusruumiin ja kirjat avataan.
Jos Jeesus ei kuollut sieluinen henkineen ja ruumiineen ristillä, niin silloin meillä ei ole mitään mahdollisuutta pelastua, sillä ilman Jeesuksen todellista ristin kuolemaa ei kukaan voi pelastua. Jos noin uskomme mitä kirjoitit niin me olemme viellä synneissämme ilman pelastajaa.
Kyllä tuo tri anne-elinan höpö höpö oli ihan pekkapuupää hengessä sanottua.
Miksi Raamatun täytyisi puhua elämän välittömästä jatkumisesta, kun asia
on ilmiselvää. Ei Raamattu sitäkään sano että yön jälkeen elämä jatkuu
välittömsäti, saman sielun elämä.
Eikä sitä sanota että uudestisyntymisessä elämä jatkuu välittömästi.
Mitäpä sitä sanomaan päivää päiväksi ja yötä yöksi, selviä asioita.
Mutta järjetön on sellainen kuvittelu, että ihmsestä tulisi olematon, kun
hän poistuu majastaan, liharuumiista. Ja sitten Jumalan muistista tehtäisiin
uudestaan olevaiseksi. SEHÄN EI OLISI SAMA HENKILÖ!
Kun minä poistun kotoani sapattikouluun mennäkseni tai pyhäaamun
jumalanpalvelukseen - en minä olemattoamaksi muutu. Niin että vasta
saavuttuani sinne ehtoolliskokoukseen, olisin taas olemassa.