Kolmen suurimman puolueen puoluesihteerit eroavat merkittävästi toisistaan. Taru Tujunen on hajuton ja mauton, ainakin puolueen ulkopuolisille. Jarmo Korhonen on toista maata. Hän tulee posliinikauppaan tankilla, ja myös poistuu sillä perunakuoppaansa. Porvarisihteereitä yhdistää älyllisen debatin vähyys kaikkivoimaisesti.
Mikael Jungnerin kyvykkyys puoluesihteerinä on vielä arvoitus. Hänen aiemmat julkiset projektinsa ovat toimineet hienosti, Kukkona Ylen henkilöstön laaja arvostus. Johtaminen on ennenkaikkea motivoimista. Miten kökkötraktori motivoi työntekijää? Kokoomuksen puoluesihteerivalinta on itsestäänselvyys, hajuton taustalla, pikkunäppäräkin. Kepun vastaavan valinta taas on raskaan sarjan valinta. Kun Korhonen syrjäytetään, valittavan takana pitää olla iso Plussa. Kenttää vai Kreikkaa kunniotetaan?
SDP:n on helppo lähteä vaalivuoteen. Se on antanut tukeaan hallitukselle, mikä on kategorisesti torjuttu. SDP on myös ehdottanut vaihtoehtoisia tapoja toimia politiikassa, ne on hallituksen taholta ylimielisesti torpattu. Härkänä hallituspuolueet ajavat suomea kohti laman syvintä syvännettä. Velkapiikki ei tietysti siilinjärveläistä Kataista huolestuta, eikä tietysti pikkuhousut kädessään naureskelevaa Vanhastakaan. Siilinjärvi ja Nurmijärvi ovat Suomen vaarallisimmat paikat syntyä kansakunnan kannalta.
Mikael Jungnerin kyvykkyys puoluesihteerinä on vielä arvoitus. Hänen aiemmat julkiset projektinsa ovat toimineet hienosti, Kukkona Ylen henkilöstön laaja arvostus. Johtaminen on ennenkaikkea motivoimista. Miten kökkötraktori motivoi työntekijää? Kokoomuksen puoluesihteerivalinta on itsestäänselvyys, hajuton taustalla, pikkunäppäräkin. Kepun vastaavan valinta taas on raskaan sarjan valinta. Kun Korhonen syrjäytetään, valittavan takana pitää olla iso Plussa. Kenttää vai Kreikkaa kunniotetaan?
SDP:n on helppo lähteä vaalivuoteen. Se on antanut tukeaan hallitukselle, mikä on kategorisesti torjuttu. SDP on myös ehdottanut vaihtoehtoisia tapoja toimia politiikassa, ne on hallituksen taholta ylimielisesti torpattu. Härkänä hallituspuolueet ajavat suomea kohti laman syvintä syvännettä. Velkapiikki ei tietysti siilinjärveläistä Kataista huolestuta, eikä tietysti pikkuhousut kädessään naureskelevaa Vanhastakaan. Siilinjärvi ja Nurmijärvi ovat Suomen vaarallisimmat paikat syntyä kansakunnan kannalta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mikael Jungnerin johtamiskyvyt puoluetasolla ovat tosiaankin vielä arvoitus. Armeija, firma ja puolue ovat organisatorisesti kaikki niin erilaisia johdettavia, ettei menestys yhden johtamisessa johda menestykseen toisessa. Puoluekentän toimijat työskentelevät yli 90-prosenttisesti ilman palkkaa ja ilman varsinaista irtisanomisuhkaa toisin kuin ihmiset vaikkapa YLE:ssä, joissa Jungnerin väitetään onnistuneen, joskaan sielläkään mielipiteitä ei ole kysytty ihmisiltä, joille hän antoi lopputilin tai peloitteli sellaisella. Tuskin kukaan paikkansa säilyttäneistäkään lähtee moittimaan esimiestä, jos on vieläkin kylmä rinki perseessä.
Viittasit mutkan takaa huomiota myös puoluesihteereiden persoonallisuuteen ja ulkonaiseen muotoon. Siinäkään suhteessa Jungner ei ole valovoimaisempi kuin Tujunen tai Korhonen. Jäyhät suomalaiset ja etenkin perusduunarit ovat perinteisesti suhtautuneet epäillen Jungnerin kaltaisiin amerikkalaistyylisiin virnuileviin "hei, hyvä meininki" -markkinamiehiin. Kyynisiä äänestäjiä sellainen heiluminen ärsyttää vähintään yhtä paljon.
Tänään varmistui sekin, että kepun Kelmi-Korhonen aikoo antaa itsensä käytettäväksi seuraavallekin kaksivuotiskaudelle. Se tarkoittaa erittäin hyvää poliittisille kilpailijoille. On nimittäin niin, että Kiviniemen valinta puheenjohtajaksi, ja samaan aikaan Korhosen valinta jatkamaan puoluesihteerinä on kepulle myrkkyä suoraan ytimeen - vaalimenestykseen.
Mikael Jungnerista vielä sen verran, että hieman itsekin vierastan näitä "Rakkaus-teemoja", mutta uskon sen purevan liikkuviin äänestäjiin. Kokoomus on menestykkäästi markkinoinut itseään "työväen presidenttinä" ja nyt "erilaisten vihreiden arvojen" perusteella. Kokoomuksen militaristinen leijona on häivytetty taka-alalle. Mielikuvamainonta on tullut jäädäkseen, joten politiikan kovin ydin pakenee äänestäjiltä.
Mikael Jungner oli ihan oikeasti saanut Ylen henkilökunnan ajatustensa taakse. Irtisanomiset toteutettiin määräaikaisten ja freelancerien karsimisilla, eläköitymisellä jne. Joitain aitoja irtisanomisiakin taisi olla, mutta pääjohtaja oli Ylen hallintoneuvoston peukalon alla. Minusta Jungner teki hienoa tyätä Ylessä ja kohotti ohjelmiston tasoa merkittävästi. Kepu ja kokoomus tekivät merkittävän virheen antaessaan potkut Jungnerille. Ensimmäinen virhe on se, ettei ohjelmien taso Ylessä todennäköisesti säily (porukka siirtyy tuunaamaan autojaan mainoskanaville ja humanistit vievät televisionsa kaatopaikaoille). Toinen suuri virhe porvarileirille oli se, että nuorison keskuudessa suosittu Jungner nostaa toiminnallaan SDP:n kannatusta seuraavissa ek-vaaleissa. Keskusta tulee alas rajusti, siltä näyttää.
Puoluesihteerien persoonat ovat moninaiset. Kepun Korhosen tietävät kaikki, kelmi on koko vaalilahjontajupakan ytimessä. Demareiden Korhosenkin tiesin, vaikka hän on ollut julkisuudessa melko säästeliäästi. Kokoomuksen Tujunen olisi muuten tuntematon, mutta kun aikoinaan naisenhakkaajan tilalle valittiin myymälävaras, Tujusen kasvot nousivat framille. RKp:n, kristillisten, persujen puoluesihteerien nimiä en lunttaamatta tiedä.
Uskoisin demareiden "kolmen kärjen-johtajuuden" toimivan ja antavan puolueelle torjuntavoittoa paremman menestyksen.
Muualla hankittu julkisuus ja imago ovat aina politiikassa hyvää pääomaa. Minäkin uskon, että Jungner menestyy eduskuntavaalissa ja nousee kansanedustajaksi nimenomaan liikkuvien nuorten äänin ja sillä, että moni ennenkin demareita äänestänyt vaihtaa ehdokkaansa jungneriin.
Se, miten paljon hänen mukaantulonsa vaikuttaa sdp:n kokonaismenestykseen, jää toki nähtäväksi, mutta tuskin hän sitä alaspäin kään vie.
Itseäni mietityttää eniten se, että sdp:n politiikan käsikirjoittaja ja ohjaaja, Eero Heinäluoma ja Jungner saattavat hyvinkin joutua törmäyskurssille siinä, millä tavalla toimien demarit kasvuaan hakevat. Urpilainenhan on sdp:n politiikassa minusta ollut vain pelkkä puhuva pää, kaunis sellainen ja hyvin puhuva, mutta jotenkin teennäinen eikä kovin uskottava.
Kokoomuksessa puoluesihteeri on lähinnä puoluetoimiston toimitusjohtaja ja järjestötoiminnan toiminnanjohtaja, joka ei juurikaan politiikan linjauksiin osallistu.
Kepussa puoluesihteeri on aina ollut vahva poliittinen virka, kun valintaa ei tee puoluehallitus eikä -valtuusto, vaan puoluekokous, joka ei näytä puoluejohdon suosituksista juurikaan välittävän.
Demareilla on pitkään ollut aika näkymättömiä puoluesihteereitä, mutta nyt taitaa linja muuttua. Ehkä vanhat ajat palaavat, eli puoluesihteeri nousee näkyvään asemaan ja piakkoin jopa puheenjohtajaksi, niin kuin Kalevi Sorsakin aikoinaan
Popylistista.
Kun hallitus on ollut valmistelemassa sellaisia asioita joista Demarit olisi päässeet kehumaan että näin tehtiin koska ÄSDEEPEE oli sitä valmistelemssa sitä tukea tarjotaan. Pisteiden keruu mielessä. Kun on ollut vaikeita asioita päätettävänä ei Demarit ole tukeaan tarjonneet. Kreikkatuessa tuli tarjoamaan yhteistyötä Julkisesti siinä vaiheessa kun paketti oli jo kasassa. Kuitenkin sitä pakettia on valmisteltu jo yli ouoli vuotta yli puoluerajojen menevällä yhteistyöllä. Myös Demarit siinä oli mukana. Mutta Heinäluoman mielestä ei trapeeksi näkyvässä roolissa. Siksi piti poylistissesti lähteä' liikeelle, mutta VASTA sitten kun EU oli Jo Päättänyt Paketin sisällön. Siinä vaiheessa Heinäluomakin TIESI että pakettiin ei voi koskea ja se menee sellisenaan eduskuntaa. Siinä vaiheessa oli hyvä tull "tarjoamaan" yhteistyötä.
Siiitähän olisi pisteet saanut kotiin ja kuitenkin asia olisi tullut juuri sellaisena kuin nytkin, ja sellaisena kuin Heinäluoma Tiesi pakolliseksi.
Niin Urpilainen on tehnyt monessa muussakin asiassa.
Valmiiseen Pöytään ON Helppo Tulla SYömään. Sen tietää Heinäluoma ja sen tietää myös Urpilainen.