Vaasan oikeuden yleiunen syyttäjä, Knut von Alftan kirjoittaa Sydösterbottenlehdessä tuohtuneena, että hänelle sattui yhtenä päivänä kaksi vallan kauheaa kielipoliittista asiaa:
Aamulla hän meni postilaatikolleen, mutta ei löytänyt sen uumenista Huvudstadsbladetlehteä, vaikka kuinka kolusi lootan kaikki nurkat moneen kertaan. Eikun sutena sisään soittamaan ja valittamaan. Mutta langan päässä olikin suomea puhuva "raukka". Knut osaa täysin suomea, mutta vaati ruotsilla palvelua. Ei saanut. Hän haukkuu lehdessä valituksen vastaanottajan "raukaksi".
Myöhemmin samana päivänä Knut meni kauppaa, ostamaan "siivousmateriaalia", koska talossa asuvat hämähäkit olivat taas kutoneet verkkojaan katonrajaan. Kaupassa hän ei löytänyt haluamiaan "siivousmateriaaleja" ja kysyi "expediitiltä", missä ne olisivat. Mutta mitämax! Kaupn myyjä ei osannut ruotsia.Oli suomenkielinen. Voi sitä ihmettelyä ja päivittelyä, mitä yleinen syyttäjä, soka osaaa täysin suomea, pitää hurrilehdessä.
Aiemmin Knut on mm. ajanut erään mummon päälleja ottanut sitten mummon yhteyttäsanoen, että "ei nosta syytettä autonsa turmelemisesta,jos mummon maksaa peltikorjauksen". Mummon veti asian oikeuteen ja voitti. Knut on myös uhonnut,että Kiviniemiolisisaatava valtakunnanoikeuteen
Aamulla hän meni postilaatikolleen, mutta ei löytänyt sen uumenista Huvudstadsbladetlehteä, vaikka kuinka kolusi lootan kaikki nurkat moneen kertaan. Eikun sutena sisään soittamaan ja valittamaan. Mutta langan päässä olikin suomea puhuva "raukka". Knut osaa täysin suomea, mutta vaati ruotsilla palvelua. Ei saanut. Hän haukkuu lehdessä valituksen vastaanottajan "raukaksi".
Myöhemmin samana päivänä Knut meni kauppaa, ostamaan "siivousmateriaalia", koska talossa asuvat hämähäkit olivat taas kutoneet verkkojaan katonrajaan. Kaupassa hän ei löytänyt haluamiaan "siivousmateriaaleja" ja kysyi "expediitiltä", missä ne olisivat. Mutta mitämax! Kaupn myyjä ei osannut ruotsia.Oli suomenkielinen. Voi sitä ihmettelyä ja päivittelyä, mitä yleinen syyttäjä, soka osaaa täysin suomea, pitää hurrilehdessä.
Aiemmin Knut on mm. ajanut erään mummon päälleja ottanut sitten mummon yhteyttäsanoen, että "ei nosta syytettä autonsa turmelemisesta,jos mummon maksaa peltikorjauksen". Mummon veti asian oikeuteen ja voitti. Knut on myös uhonnut,että Kiviniemiolisisaatava valtakunnanoikeuteen
Vastaukset 28
Vanhimmat
Mistä näitä sekosvekoja oikein tulee... Eikä tuo taukki tajua, että yksityisillä firmoilla ei ole minkäänlaista velvollisuutta palvella ruotsiksi.
yleisen syyttäjän virkaan ?
Hänen paikkansa olisi Närpeksessä poimimassa mamujen kanssa tomaatteja !
jos et Pielavedellä saisi suomenkielistä palvelua?
.. jos eräänä päivänä menisit Pielavedellä kyläkauppaan ja myyjä puhuisikin vain ruotsia?
Kyseinen "kielitaidottomuustapaus" sattui siis nimen omaan Närpiössä.
No varmaankin vaihtaisin kauppaa. Mitään velvollisuutta kaupalla ei palveluun ole millään kielellä.
Ja niissä purkeissahan lukee kaikki sekä suomeksi että ruotsiksi. Yksinäisyyttäänkö se sveko halusi kaupassa jutella?
”Kyseinen "kielitaidottomuustapaus" sattui siis nimen omaan Närpiössä.”
Sillä ei ole vitun väliä missä se sattu. Pappa joutuu tyytymään kohtaloonsa.
Puhukoot suomea jos palvelua aina haluaa.
että presidentti Ahtisaaren sanoin Suomi on jo käytännössä yksikielinen maa - suomen kielellä. Jos sitä ei osaa, niin saa tulkin, jos osaa, niin sitä on syytä käyttää. Se on muuten käytäntö myös Ruotsissa kuten muissakin Pohjoismaissa. Vain Suomi laahaa vielä jäljessä, mutta nyt myös von Alfthan on voinut omin korvin kohdata todellisuuden. Ja jumalauta vielä Närpiössä! ;-)
Tiedätkä, Ankdam, mitä on markkinatalous? Se on sitä, että jos yhden kaupan palvelu ei kelpaa, niin asiakas voi mennä toiseen kauppaan. Jos toista kauppaa ei ole, niin kilpaileva ketju haistaa markkinaraon ja perustaa liikkeen, jossa saa oikeanlaista palvelua. Jos taas näitä ruikuttajia on vai yksi tai kaksi, niin saavat tyytyä kohtaloonsa, heitä varten ei kannata kauppaa perustaa.
Markkintalouden pitäisi toimia ruotsin opinnoissakin. Jos kiellelle on tarvetta, niin sitä opiskellaan vapaaehtoisestikin.
Vittuako siellä Närpiössä suomalaisia on! Toisaalta taitaa olla aika moni rannikkoseudun suomenkielinen tyyppejä joiden esi-isät on aikanaan vaihtaneet kielen ruotsista Suomeen. Muuttaisivat pois sieltä!
.
KnutvonAlftanit saa heittää vapaasti pellolle
.
Ei kukaan väitäkään että yksityisessä liikkeessä kenenkään velvollisuus olisi osata suomea / ruotsia tai ylipäätään mitään mutta asiakkaalla on toki oikeus ilmaista mahdollisen kielitaidon puutteesta mielipiteensä. Jos asiakas haluaa tuoda julki tuohtumuksensa paikallislehdessä niin se on niin ikään hänen markkinataloudellinen oikeutensa, ja ikävää kauppiaalle olettaisin.
http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=53303
http://www.enfantterrible.fi/index.php?topic=310.0
Sitä passaa sitten yrittäjien tykönään miettiä kannattaako yllä olevien kaltaisille listoille joutua.
FB:n ryhmässä "Här fick jag service på svenska" on 1060 jäsentä.
.
onko Ruotsalainen Pyhä Maa saastutettu ikiajoiksi
.
.
"Vi finlandssvenskar befinner oss i en speciell sits. Många finlandssvenskar anser också att servicen på svenska har försämrats.
Därför är det bra att Knut von Alfthan i SÖ tar "sitt samhälleliga ansvar" och i en insändare i torsdagens tidning pekar på fall där servicen på svenska har försämrats.
I det ena fallet hade expediten i affären i nästan helsvenska Närpes inte kunnat tala svenska!"
http://www.sydin.fi/Story/?linkID=114947
Tarkemmin tuo juttu olisi siis torstain lehdessä?
.
" FB:n ryhmässä "Här fick jag service på svenska" on 1060 jäsentä. "
Puheet ruotsin kielen elinvoimaisuudesta ja rikkaudesta Suomessa paljastuvat valheellisiksi kaikista niistä ruikuituksista joissa valitetaan että ruotsin kielellä ei saa edes julkisia lailla määrättyjä palveluja.
".. jos eräänä päivänä menisit Pielavedellä kyläkauppaan ja myyjä puhuisikin vain ruotsia?"
Kai ymmärrät että kyläkauppa on liiketoimintaa, eikä verovaroilla kustannettua kaksikielisyyden tapaan. Tuskin Pielavedeltä niin hölmöä kauppiasta löytyy, joka ehdoin tahdoin moisella tavalla bisneksensä pilaisi.
"Kai ymmärrät että kyläkauppa on liiketoimintaa, eikä verovaroilla kustannettua kaksikielisyyden tapaan. Tuskin Pielavedeltä niin hölmöä kauppiasta löytyy, joka ehdoin tahdoin moisella tavalla bisneksensä pilaisi."
No tuostahan juuri on puhe! Närpiöstä näyttäisi siis nyt löytyvän hölmö kauppias joka on ehdoin tahdoin pilaamassa bisnestään pitämällä puodissaan työntekijää joka ei osaa paikkakunnan kieltä.
Ankkaneiti unohtaa, että Alftan on täysin kaksikielinen eli puhuu hyvää suomea. Jos pielaveteläinen aitosuomalainen osaa hyvin ruotsia, niin ei kai sitten ole ongelmaa. Vai mitä?
Varmaan taas joku saksalainen sveitsi puppeli jonka esi-isät on ruotsalaistettu ja sitten aatelisoitu.
tässä taas nähtiin, että suruille tämä ns. kaksikielisyys tarkoittaakin käytännössä vain ruotsinkielisyyttä eikä
oikea kaksikielisyyttä.Oikeasti kaksikielinen henkilö osaa hoitaa asiansa tarvittaessa myös suomeksi eikä ala
monkumaan ruotsinkielistä palvelua.Mistä tällaisia todellisuudentajunsa kadottaneita "Alftaneita" oikein
sikiää?
Olisi nimittäin mielenkiintoista saada lukea alkuperäinen teksti ja mistä siinä oikeasti puhutaan.
Tyypillistä netti fennoa referoida lehtikirjoitusta ilman alkuperäistä lähdettä.
Liiasta logiikasta teitä ei ainakaan voi syyttää, Närpiössä asuu vähemmän suomenkielisiä (542 hlöä) kuin "muun"-kielisiä (630 hlöä).
Suomenkielisten osuus Närpiön koko väestöstä (10548 hlöä) on 5,3 %
Laitan kyllä alkuperäisen tekstin ja käännänkin, jahka ennätän.
On ollut kaikenlaista keväthommaa, eikä ole ennättänyt tänne laittaa teksteja.
Alftan on aika erikoinen henkilö. Joutui jättämään mm.Närpeksen valtuuston, koska joku valitti että ei voi samaan aikaan olla nimismies ja valtuutettu.Taisi siitäkin polttaa käämit.
Kiihkosveko se on ja lisäksi Närpiössä tiedetään, että vaitiolo velvollisuus on hällä löyhässä.
Naimaton, kuusikymppinen, mutta tykkää nuorista tytöistä.
R-kioskista ostaa samalla kerralla Kalle Ankan ja Playboyn.
Aatelinen, mutta kartanmo puuttuu, asuu mökkeröisessä.
.
etteikö seinältä löydy wanhan Kustaa Vaasan kuva
Vaikka kartanot puuttuu
.
Onko suomenkielisten osuus virallisesti yksikielisesti ruotsinkielisessä Närpiössä jo 5,3 %. Sehän on suurempi osuus kuin "virallisesti kaksikielisessä" Suomessa, jossa Manner-Suomen ruotsinkielisten osuus on jo alle 5 %! Ei Närpiössä siis enää ole mitään tarvetta "palvella" ruotsiksi - sehän on käytännössä jo kaksikielinen kunta samassa suhteessa kuin koko tasavalta. No, "tsoukki - tsoukki". Mutta kertoo kyllä, missä nyt mennään ja tarkoittaa kylmää kyytiä ruotsin kielelle. Kun hurrit riittävän pitkään venyttivät jousta, niin katkeaahan se. Nyt RKP yrittää runnoa pakkoruotsia alkamaan jo vähintään 6 luokalta ja lisää tunteja. Saapas nähdä, miten siinä kisassa käy. Jos RKP voittaa, niin takuuvarmasti suomenruotsalaiset ja ruotsin kieli maksavat siitä korkean hinnan. Mutta itsehän tulevaisuutensa petaavat.
Eli varsin pätevä prosentti laittaa närpeiset suomen kielen kielikylpyyn, eikö vain?
Ovat asuneet Suomessa jo vuosisatoja, eivätkä vieläkään osaa suomenkieltä !
Suomen kieli on toki vaikeata oppia. Somali mamuillakin menee joitakin kuukausia, kunnes tulevat perus asioissa toimeen suomen kielellä, jos sitä innostuvat opettelemaan.
On nähtävissä, että oppimiskyvyssä on eroja eri kansallisuuksien välillä.
Siis närpes lasten, eli närpäkkeiden, kielikylvettäminen päiväkodeista alkaen, voisi auttaa heitä pärjäämään aikuisena ruokakaupassa
ja sopeutumaan muutenkin suomalaiseen yhteiskuntaan.
Näin helppoa on tutkia Suomen ruotsalaisten sotaa
http://lmgtfy.com/?q=kapteeni Alftan
Tämä on jo liian helppoa...
5.
Tapaus viisi, 27.6.44: (Suomen sota 1941 - 1945, osa 7, s. 366) ”Aamusta lähtien ilmeni pataljoonan (III/JR 13) riveissä myös hajautumista ja sen osien vetäytymistä taakse. Monet pataljoonan upseerit ja aliupseerit kaatuivat tai haavoittuivat, joukossa pataljoonan komentaja, kapteeni Alfthan, jonka tilalle määrättiin kapteeni B. Fougstedt. Pataljoona joutui hajaantumistilaan, niin että siitä oli päivällä rintamassa jäljellä enää vain toistakymmentä miestä . Eversti Forsberg antoi kello 10.20 käskyn, että II JR 48:n komentajan tuli ottaa rintamavastuu myös III JR 13:n lohkolla ja levittää sinne voimiaan”.
Norrbackin historia (osa 5 s. 174): ”III/JR 13:n voimat kärsivät lisäksi tuhoisia tappioita vihollisen kranaattitulesta. Paljon päällystöä kaatui tai haavoittui, joukossa pataljoonan komentaja kapteeni Alftan, jonka tilalle määrättiin kapteeni B. Fougstedt. Pataljoona hajosi, niin että siitä oli päivällä rintamassa jäljellä enää vain toistakymmentä miestä.”
”Aamusta lähtien ilmeni pataljoonan riveissä myös hajautumista ja sen osien vetäytymistä taakse” jätetty pois.
Emme tiedä, mutta huhujen mukaan hänellä oli suuria vaikeuksia armeijassa Dragsvikissä ajaa pyörällä pyörämarsseillla. Hänet lastattiin aina lopuksi kuorma-autoon pyörineen. Tästäonkin lähtöisin ruotsinkielinen sanonta "ute och cyklar". Eli "pyöräilee metsään". Sanontaa käytetään, kun kuvataan jonkin asian menemistä vikaan.
Ulkonäöltään knut on kuin itse piru, hän esittääkin Närppeksen kesäteatterissa aina pahiksen roolin.