huonoa

TheVoimanpesä!
TheKompostix 30.5.2010 18:12
Vastauksia: 0
Lukukertoja: 3
TEKSTIKOKO:
Viestien esitystapa:

Alusta saakka olen tiennyt, että huuhaalla ei heppoinen pärjää. Minulle on kunnia-asia pitää itseni kunnossa. Tänään kävin salilla, sen olen perustanut piharakennukseen. Jotkut haukkuvat sitä liiteriksi mutta minulle se on voimamiesten sali. Näillä housuilla en ilkeäisi mennäkään oikealle salille. Ne repesivät kun pengoin kompostiani. Joku oli nähnyt että kompostini alle oli livahtanut...ties mitä? Itse tiesin, että se oli puska perkele. Otin talikon ja pistin kompostini uuteen uskoon. Kuinka kuvittelinkaan siellä olleiden puskien kihinää kun talikon piikit upposivat peltipurkkeihin kirskunnan säestyksellä. Tämä täpahtui yöllä ja herätti naapureissani kateutta, tietäähän ne rouvat, heidän laiskottelevat miehensä pierevät sängyissään kun meikä paiskoo tunkiotöitä yölläkin. Siinä on kieltämättä monelle miehelle opiksi ottamista.
Olin niin täynnä b-luokan grillimakkaran tuottamaa hormoonia, että salihousutkin repesivät persuksista.
En tainnut kertoa, että eilen asensin uuden Pallogrillin, ilman asennusohjeita, se on miehen saavutus. Kaikki meni muuten hyvin mutta se itse pallo ei ollut oikeaa kokoa. Minua oli varmaan huijattu CityMarketissa. Kokeilin kuvuksi jopa vanhaa lysähtänyttä jalkapalloa, mutta se istui siihen huonosti. Niinpä lopulta hakkasin vasaralla pallon paikoilleen. Nyt se ei ole aivan Pallogrilli, mutta sinne päin.

Niin siitä salistani, sen olen perustanut itse. Vaikka matka on kyhyt, teen kaiken oikeaoppisesti. Sisällä pakkaan huolellisesti salikassini, nykyisin Valintatalon muovikassi, koska jos ulkona sataa, eivät arvokkaat salivaatteeni ehdi kastua. Jo sisällä hehkutan itseni meikkipeilin edessä täyteen hehkuun kun muuta peiliä minulla ei ole. Mutta piilolihaksethan ovat kuulemma niitä parhaita.
Sitten astelen kukon tepastelevin askelin salilleni. Voin kuvitella sitä naapureiden katsetta ja kateutta.
Avaan rehvakkaasti liiterin oven ja jään vielä siihen oviaukkoon paistattelemaan hetkeksi venytellen lihaksiani. Uuno Turhapuro verkkopaitani varmastikin kertoo, mikä on mies vartalossani.
Liiterissä minulla on rappuharjan puuvarresta tehty tanko jonka päihin olen upottanut kaksi koivupölkkyä. Ne painavat ainakin 10 kg kappale ja niin sarjani voi alkaa. Vedän maasta perävako vilkkuen, nostan suorille käsille ja otan jalkakyykkyä. Kaikkia sarjoja kolme kertaa. Sitten huilaan ja vesän tupakan. Kerran liiterini meinasi palaa kun kekäle tipahti puruihin. Mutta onneksi minulla oli virtsahätä.
Vielä haaveilen web kamerasta, että huuhaan naiset näkisivät minut itse teossa, mitä se sitten liiterissä onkin kun voimaillaan. Aion tähdätä voimamieheksi. Voin kuvitella kun menen Turkuun, nostan maasta mopoa kaksi kertaa, nostan Suonenvirran ja Nummiston suorille käsille ja paiskaan heidät Aurajokeen. Sen jälkeen kuuluisuuden kirollani ei ole mitään rajaa.

Treenien jälkeen pysähdyn salini eteen. Minua saa ihailla. Ehkä käyn sytyttämässä Grillin. Sen teen myös kolme kertaa, päivässä. Katselen unelmoivasti yli Salpausselän harjun. Siellä takana on satumaa, missä en ole käynyt koskaan. Mutta alustavia suunnitelmia jo on. Aion filmata satumaa- leffan aidossa maalaisympäristössä. Ihaninta olisi jos pääosaa näyttelisi minä ja joku nainen joka itsekin olisi satumainen.

huuhaajuttu kirjoitti:

TheVoimanpesä!
TheKompostix 30.5.2010 18:12
Vastauksia: 0
Lukukertoja: 3
TEKSTIKOKO:
Viestien esitystapa:

Alusta saakka olen tiennyt, että huuhaalla ei heppoinen pärjää. Minulle on kunnia-asia pitää itseni kunnossa. Tänään kävin salilla, sen olen perustanut piharakennukseen. Jotkut haukkuvat sitä liiteriksi mutta minulle se on voimamiesten sali. Näillä housuilla en ilkeäisi mennäkään oikealle salille. Ne repesivät kun pengoin kompostiani. Joku oli nähnyt että kompostini alle oli livahtanut...ties mitä? Itse tiesin, että se oli puska perkele. Otin talikon ja pistin kompostini uuteen uskoon. Kuinka kuvittelinkaan siellä olleiden puskien kihinää kun talikon piikit upposivat peltipurkkeihin kirskunnan säestyksellä. Tämä täpahtui yöllä ja herätti naapureissani kateutta, tietäähän ne rouvat, heidän laiskottelevat miehensä pierevät sängyissään kun meikä paiskoo tunkiotöitä yölläkin. Siinä on kieltämättä monelle miehelle opiksi ottamista.
Olin niin täynnä b-luokan grillimakkaran tuottamaa hormoonia, että salihousutkin repesivät persuksista.
En tainnut kertoa, että eilen asensin uuden Pallogrillin, ilman asennusohjeita, se on miehen saavutus. Kaikki meni muuten hyvin mutta se itse pallo ei ollut oikeaa kokoa. Minua oli varmaan huijattu CityMarketissa. Kokeilin kuvuksi jopa vanhaa lysähtänyttä jalkapalloa, mutta se istui siihen huonosti. Niinpä lopulta hakkasin vasaralla pallon paikoilleen. Nyt se ei ole aivan Pallogrilli, mutta sinne päin.

Niin siitä salistani, sen olen perustanut itse. Vaikka matka on kyhyt, teen kaiken oikeaoppisesti. Sisällä pakkaan huolellisesti salikassini, nykyisin Valintatalon muovikassi, koska jos ulkona sataa, eivät arvokkaat salivaatteeni ehdi kastua. Jo sisällä hehkutan itseni meikkipeilin edessä täyteen hehkuun kun muuta peiliä minulla ei ole. Mutta piilolihaksethan ovat kuulemma niitä parhaita.
Sitten astelen kukon tepastelevin askelin salilleni. Voin kuvitella sitä naapureiden katsetta ja kateutta.
Avaan rehvakkaasti liiterin oven ja jään vielä siihen oviaukkoon paistattelemaan hetkeksi venytellen lihaksiani. Uuno Turhapuro verkkopaitani varmastikin kertoo, mikä on mies vartalossani.
Liiterissä minulla on rappuharjan puuvarresta tehty tanko jonka päihin olen upottanut kaksi koivupölkkyä. Ne painavat ainakin 10 kg kappale ja niin sarjani voi alkaa. Vedän maasta perävako vilkkuen, nostan suorille käsille ja otan jalkakyykkyä. Kaikkia sarjoja kolme kertaa. Sitten huilaan ja vesän tupakan. Kerran liiterini meinasi palaa kun kekäle tipahti puruihin. Mutta onneksi minulla oli virtsahätä.
Vielä haaveilen web kamerasta, että huuhaan naiset näkisivät minut itse teossa, mitä se sitten liiterissä onkin kun voimaillaan. Aion tähdätä voimamieheksi. Voin kuvitella kun menen Turkuun, nostan maasta mopoa kaksi kertaa, nostan Suonenvirran ja Nummiston suorille käsille ja paiskaan heidät Aurajokeen. Sen jälkeen kuuluisuuden kirollani ei ole mitään rajaa.

Treenien jälkeen pysähdyn salini eteen. Minua saa ihailla. Ehkä käyn sytyttämässä Grillin. Sen teen myös kolme kertaa, päivässä. Katselen unelmoivasti yli Salpausselän harjun. Siellä takana on satumaa, missä en ole käynyt koskaan. Mutta alustavia suunnitelmia jo on. Aion filmata satumaa- leffan aidossa maalaisympäristössä. Ihaninta olisi jos pääosaa näyttelisi minä ja joku nainen joka itsekin olisi satumainen.

täällä huuhaatakin pitkä tarina.=)