Johtajan tienestit yhä 20-kertaiset työntekijään verrattuna
31.5.2010 Tuomo Pietiläinen Helsingin Sanomat
Suuryritysten johtajat ansaitsevat edelleen moninkertaisesti enemmän kuin tavalliset palkolliset. Viime vuonna yhden pomon keskimääräisellä palkalla olisi saanut töihin lähes 21 keskipalkkaista työntekijää.
Suurten pörssiyritysten toimitusjohtajat ansaitsivat 2009 palkkaa ja bonuksia 20,57 kertaa enemmän kuin suomalainen työntekijä keskimäärin. Tieto käy ilmi Helsingin Sanomien selvityksestä.
Mukana selvityksessä olivat rahapalkat ja palkkiot, mutta eivät osakesidonnaiset kannustimet kuten optiot ja osakekannustimet. Niiden mukaan otto kasvattaisi ansiokuilua entisestään.
Selvityksessä oli mukana 43 pörssiyhtiön toimitusjohtajaa, jotka ansaitsivat keskimäärin 759 000 euroa vuodessa. Kokoaikaisessa työsuhteessa olleen suomalaisen palkka ja bonukset olivat puolestaan 37 000 euroa vuodessa.
Kuluneen viiden vuoden aikana ero toimitusjohtajien ja kansan välillä on kaventunut hieman. Vielä vuonna 2005 samojen suuryritysten toimitusjohtajan palkalla ja bonuksilla sai töihin lähes 24 työntekijää eli eroa on tullut kolmen työntekijän palkan verran työntekijöiden eduksi.
Selvityksen mielenkiintoisin havainto oli se, että huippuyritysten toimitusjohtajien peruspalkat ovat nimellisesti jopa nousseet lamavuosista huolimatta: nousua vuosien 2005 ja 2010 välillä on peruspalkoissa 11,45 prosenttia.
Huippujohtajat eivät siis ole soveltaneet itseensä ajatusta palkka-alesta, vaikka sitä on toistuvasti työnantajaleiristä väläytelty.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs ehdotti jo syksyllä 2004 sitä, että palkanalennuksista ja työajan pidentämisestä tulisi sopia yritystasolla.
Stora Enson Jouko Karvista lukuun ottamatta muut toimitusjohtajat eivät ole ideaan omakohtaisesti tarttuneet.
Selvityksessä tutkittiin niiden 21 yrityksen toimitusjohtajan peruspalkan nousu, jotka olivat sen vuosikertomuksessa raportoineet.
---
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on todennut suurista tuloeroista, että "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois". Näin Kataisen kaverit ovat onnistuneet työssä ollessaan ottamaan itselleen yli 20 kertaa suuremmat palkkat optiot ylisuuret eläkkeet. Liliuksen kuukausieläke on vaatimattomat 40.000 euroa/kk.
Lisäksi Kataisen kaverit maksavat miljoonatuloistaan vain 28 %:n tasaveron, kun "verosuunnittelevat" ansiotulonsa pääomatuloiksi.
Kataiselta miljonäärien saamat veroedut eivät ole pois - ne ovat pois suomalaisten verokertymästä. Lisäksi pääomatuloina palkkansa ottavat eivät maksa lainkaan kunnallisveroja. Ei ole ihan oikein vai mitä?
Lamavuoden 2009 tuloksen perusteella 49 suurinta pörssiyhtiötä maksoivat 7,5 miljardin euron osingot - samaan aikaan työntekijöiltä vaadittiin nollalinjaa ja palkkamalttia. Ei ole ihan oikein vai mitä?
31.5.2010 Tuomo Pietiläinen Helsingin Sanomat
Suuryritysten johtajat ansaitsevat edelleen moninkertaisesti enemmän kuin tavalliset palkolliset. Viime vuonna yhden pomon keskimääräisellä palkalla olisi saanut töihin lähes 21 keskipalkkaista työntekijää.
Suurten pörssiyritysten toimitusjohtajat ansaitsivat 2009 palkkaa ja bonuksia 20,57 kertaa enemmän kuin suomalainen työntekijä keskimäärin. Tieto käy ilmi Helsingin Sanomien selvityksestä.
Mukana selvityksessä olivat rahapalkat ja palkkiot, mutta eivät osakesidonnaiset kannustimet kuten optiot ja osakekannustimet. Niiden mukaan otto kasvattaisi ansiokuilua entisestään.
Selvityksessä oli mukana 43 pörssiyhtiön toimitusjohtajaa, jotka ansaitsivat keskimäärin 759 000 euroa vuodessa. Kokoaikaisessa työsuhteessa olleen suomalaisen palkka ja bonukset olivat puolestaan 37 000 euroa vuodessa.
Kuluneen viiden vuoden aikana ero toimitusjohtajien ja kansan välillä on kaventunut hieman. Vielä vuonna 2005 samojen suuryritysten toimitusjohtajan palkalla ja bonuksilla sai töihin lähes 24 työntekijää eli eroa on tullut kolmen työntekijän palkan verran työntekijöiden eduksi.
Selvityksen mielenkiintoisin havainto oli se, että huippuyritysten toimitusjohtajien peruspalkat ovat nimellisesti jopa nousseet lamavuosista huolimatta: nousua vuosien 2005 ja 2010 välillä on peruspalkoissa 11,45 prosenttia.
Huippujohtajat eivät siis ole soveltaneet itseensä ajatusta palkka-alesta, vaikka sitä on toistuvasti työnantajaleiristä väläytelty.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs ehdotti jo syksyllä 2004 sitä, että palkanalennuksista ja työajan pidentämisestä tulisi sopia yritystasolla.
Stora Enson Jouko Karvista lukuun ottamatta muut toimitusjohtajat eivät ole ideaan omakohtaisesti tarttuneet.
Selvityksessä tutkittiin niiden 21 yrityksen toimitusjohtajan peruspalkan nousu, jotka olivat sen vuosikertomuksessa raportoineet.
---
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on todennut suurista tuloeroista, että "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois". Näin Kataisen kaverit ovat onnistuneet työssä ollessaan ottamaan itselleen yli 20 kertaa suuremmat palkkat optiot ylisuuret eläkkeet. Liliuksen kuukausieläke on vaatimattomat 40.000 euroa/kk.
Lisäksi Kataisen kaverit maksavat miljoonatuloistaan vain 28 %:n tasaveron, kun "verosuunnittelevat" ansiotulonsa pääomatuloiksi.
Kataiselta miljonäärien saamat veroedut eivät ole pois - ne ovat pois suomalaisten verokertymästä. Lisäksi pääomatuloina palkkansa ottavat eivät maksa lainkaan kunnallisveroja. Ei ole ihan oikein vai mitä?
Lamavuoden 2009 tuloksen perusteella 49 suurinta pörssiyhtiötä maksoivat 7,5 miljardin euron osingot - samaan aikaan työntekijöiltä vaadittiin nollalinjaa ja palkkamalttia. Ei ole ihan oikein vai mitä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mutta niikuin mainitsit niin Kataisen kaverit on saanut nämä voitot. Kaikkein suurin syy tähän johtajien palkankorotuksiin on SISÄSIITTOISET yhtiöiden johtokunnat. Niissähän KATAISEN kaverit istuu toistensa johtokunnissa päättämässä porukan palkoista jaoptioista. Ja katainen valvoo ( estää) pääomaveron nostoa.
Jos katsotaan yritysten voittoja suhteessa palkankorotuksiin, eihän niissä ole mitään järkee. Sen ymmärtää jos yritys tekee hyvää tulosta myynnillä, niin siitä palkitaan. Mutta suomalaiset yritykset polkee lähes paikoillaan. Tuotantolisät saa duunarikin vain jos tuotanto nousee, Kyllähä duunarikin nostas kaverin palkkaa jos vois päättää saman lailla kuin nämä sisäsiittoiset johtokunnat.
Suomessa yritysjohtajien "aukottomat" työsopimukset, kannustinohjelmat ja "kultaiset kädenpuristukset" (irtisanomisten tai eläkkeelle lähdön yhteydessä) suunnittelee enimmäkseen Alexander Corp. niminen yritys, joka on "työväen presidenttiehdokas" Sauli Niinistön vaalirahoittaja.
Työntekijät tekevät raskasta työtä nälkäpalkalla. 40.000 työntekijän palkka ei riitä elinkustannukiin. Lähes neljännes asumistuen saajista on sellaisia työssäkäyviä, jotka saavat niin pientä palkkaa, että se ei riitä asumismenoihin. Suurin ryhmä pienipalkkaisia ovat vajaatyöllistyneet, eli ne, jotka haluaisivat tehdä kokopäivätyötä, mutta ovat saaneet vain osa-aikaisen työsuhteen. Tuleva eläke tulee olemaan erittäin pieni - myös elinaikakertoimen vähentämä - matalapalkkaisille ja vajaatyöllisille.
Aikansa elänyt yt-laki ei vastaa tämän päivän tarpeisiin. Yt-laista on tullut työntajien ilmoituslaki irtisanomisten ja lomautusten yhteydessä. Yt-lakiin ei ole saatu minkäänlaisia työntekijöiden asemaa parantavia korjauksia. Luottamusmiehistä on tehty vastuunkantajia ilman minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia.
Yrityksien voitoista osa pitäisi sijoittaa palkansaajarahastoihin, joista maksetaan "kultaisia kädenpuristuksia" myös työntekijöille eli irtisanotuille ja lomautetuille. Verotuksen tulee olla oikeudenmukaista, eli samanlainen progressiivinen vero sekä pääoma- että ansiotuloille, myös osinkotuloja pitää kohdella samoin kuin muuta tulonmuodostusta. Ei verottomia tuloja yritysten omistajille "talouskasvun" tai "kilpailukyvyn" tai minkään muunkaan seli-seli-selityksen vuoksi.
Yritysten verovaroista maksetut tuet pitää sitoa työllistämiseen kotimaassa. Ennenkuin verovaroista myönnetään yrityksille tukia esim. kansainvälistymiseen tai innovaatioihin, yritysten pitää osoittaa käyttäneensä omia pääomiaan ensisijaisesti yritystoimintaan eikä johtoryhmän suuriin palkkamenoihin tai osinkoihin. Työ- ja elinkeinoministeriö on budjetoinut tälle vuodelle +57,5 % enemmän euroja kuin viime vuonna eli 4,22 miljardia:
- työllisyys ja yrittäjyys: 2,41 miljardia euroa
- innovaatio ja yritysten kansainvälistyminen: 787,28 miljoonaa euroa
- alueiden kehittäminen ja rakennerahasto: 594,24 miljoonaa euroa
- hallinto: 340,78 miljoonaa euroa.
Yritysten saamille tukiaisille, joita EK haluaa jäsenyrityksilleen verorahoista enemmän, enemmän, enemmän... pitää asettaa työllistämisvelvoite sekä yrityksen panostus yritystoiminnan kehittämiseen ja investointeihin. Yrityksen palkkapolitiikan pitää olla myös tervettä, jotta tukiaisia voidaan myöntää.
On kohtuutonta, että yli 20-kertaisen palkan saavat yritysjohtajat ottavat lisäksi miljoonaeläkkeet ja miljoonaoptiot -osingot ja miljoonien kultaiset kädenpuristukset - ja maksavat näistä miljoonatuloistaan vain 28 %:n pääomatuloveron.
Pelkästään Fortumin optioilla Suomen pienituloisimmat olisi voitu nostaa vuodeksi edes köyhyysrajalle.
Suomessa kaksi päähallituspuoluetta, kepu ja kok, käyttävät lainsäädäntö- ja budjettivaltaa ja tulos on sen näköinen. Agraaripuolue kepu päättää työ- ja elinkeinoministeri Pekkarisen avulla yritystukiaisista (tukiaiset 4,22 miljardia euroa). Agraaripuolue kepu päättää maa- ja metsätalousministeri Anttilan johdolla maataloustukiaisista (tukiaiset 2,83 miljardia euroa). Agraaripuolue kepu päättää sosiaali- ja terveysministeriön budjetista, vähennystä tänä vuonna -24,9 % ensin ministeri Liisa Hyssälän johdolla ja nyt ministeri Rehulan johdolla.
Maa- ja metsätalouspuolue kepu käyttää suurta valtaa suomalaisten asioista päätettäessä - myös työntekijöiden.
Siilinjärveläinen opettaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen, käyttää päätösvaltaa valtiovarainministeriössä. Ministeriön budjetti on tänä vuonna +103,8 % suurempi kuin viime vuonna eli 14,86 miljardia euroa:
- maksut Euroopan unionille 1,8 miljardia euroa
- kuntien tukeminen 7,88 miljardia euroa
- eläkkeet ja korvaukset 3,68 miljardia euroa
- työllisyys ja elinkeinoelämän tukeminen 184 miljoonaa euroa (työ- ja elinkeinominsteriö on budjetoinut työllisyyteen ja yrittäjyyteen 2,41 miljardia euroa).
- Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille: 7 milj. euroa
ym.
Eduskunnan enemmistön turvin (51 kansanedustajaa kepulla ja 51 kansanedustajaa kokoomuksella) kaksi päähallituspuoluetta päättävät valtion budjetista ja siis maataloustukiaisista sekä yritystukiaisista
sulle-mulle periaatteen mukaan.
Hallitus ottaa lisää velkaa Suomelle tänä vuonna 400 % eli 13 miljardia euroa + Kreikan laina.
On siinä palkansaajilla maksamista, kunhan velanmaksun aika tulee. Rikkaita on liian vähän verotettavaksi kokoomuksen mukaan eikä Vanhasenkaan veronmaksukriteeri: rikkaita pitäisi verottaa talvisodan hengessä seuraavat viisi vuotta - ole saanut porvaripuolueilta kannatusta.
vallitsee ahneiden markkinat, mikään ei riitä heille. Nyt on nähty selkeästi kokoomuksen arvomaailma=arvoton maailma.