Miksi saksalaisten vetäytyminen Suomesta sujui rauhallisemmin kuin Norjasta? Käsittääkseni eivät täyttäneet Suomessa kaikkia hävityskäskyjä vaan jättivät jopa ruokaa ja tavaroita siviileille. Finnmarkin taas hävittivät perusteellisesti kuten osan Tromssan lääniä.
Saksalaiset Norjassa ja Suomessa
Rendulic
34579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Kun selkeää julistettua sotaa käytiin kuukausitolkulla ja isoilla joukoilla.
Saksalaiset eivät tietääkseni tappeneet yhtään suomalaista siviiliä.
Norjassa oli sääntö että jos siviili löytyy piileskelemästä niin on tämä siviili välittömästi ammuttava.
Käy kysymässä Pohjois-Norjan asukkailta niin kertovat vähän mitä todella tarkoittaa saksalainen poltetunmaan taktiikka.
lähtö Syvärin linnoitetuilta linjoilta. Taistelutta jätettiin euroopan vahvimpiin lukeutuvat Aunuksen ja Maaselän kannasten satojen kilometrien mittaiset linnoituskompleksit Äänisen ja Laatokan välillä, joka turhaan nieli sotaa käyvän Suomen kaiken linnoittautumiskyvyn ja -resurssit vuoteen -4-4 asti. Sen vuoksi oli loogisin ja suorin hyökköysreitti Helsinkiin, Kannas, lähes täysin linnoittamatta, tunnetuin seurauksin. Ymmärrettävästi tämä linnoitustöiden prioriteetin täydellinen ja käsittämätön epäonnistuminen, linnoitukset kauas Suomen ydinalueilta, on lähes tyyten vaiettu sodanjohdon emämunaus.
Vai rauhallinen lähtö? Ota selvää edes perusasioista.
Aunuksessa linnoitettiin, jotta niillä voitaisiin korvata joukkojen vähyys. Mitään satojen kilometrien mittaisia linnoituskomplekseja ei ollut. Kunhan valehtelet.
Kannaksella oli kenttälinnoitettu yhtenäinen pääasema. Sen taakse tehtiin kestolinnoitettua VT-asemaa.
esimerkiksi Puna-armeijan ottamia kuvia maaselän linnoituksista sen jälkeen kun olivat ne taistelutta vallanneet. Näky oli todellakin vakuuttava, polveilevia järeitä betonivarustuksia silmänkantamattomiin. Kuten sanoin, asiasta ei ole suurta rumpua lyöty joten ei ihme ettei se sinunkaan yleissivistykseesi kuulu.
pisimmälle ehtineessä noin 50 km mittaisessa PSS-asemassa vajaa 10 km. Muu osa oli keskeneräistä, joskin osittain käyttökelpoista. Sama koski Podporozen-Rovskojen väliä Syvärillä. Siinä oli 50 km pituudesta aina välillä melkein valmiiksi saatuja pätkiä.
Joissain asemissa taisteltiin muutama tunti, joissain ei lainkaan. Talvela ei hallinnut viivytystaistelun johtamista, eikä osannut käyttää valmiita asemia hyödykseen riittävästi. Mm PSS-asemaan jo siirtynyt 15. Prikaati marssitettiin takaisin eteen, jolloin se meni täysin hajalle.
Itä-Karjalan linnoitustyöt tiedetään ja tunnetaan hyvin.
kun syynä on oma tietämättömyytesi. Alla on kerrottu linnoitettavien linjojen pitudet ja työhön käytetyt linnoituspataljoonien työkuukaudet:
Karjalan kannas 85 km 165 työkuukautta
Aunuksen kannas 170 km 313 työkuukautta
Maaselän kannas 50 km 157 työkuukautta
Siis 2/3 linnoitusefortista panostettiin harakoille. Kertoo jotain strategisesta suunnittelukyvystä.
olivat ratkaisevia. Pelkästään Aunuksen kannas oli kaksi kertaa Karjalan kannasta leveämpi. Ei kukaan tiennyt vv. 42-44, miten taisteluja tullaan kesällä -44 käymään. Ethän sinäkään tunne asioita edes 66 vuotta tapahtumien jälkeen.
Karjalan kannaksella merkittävän työn tekivät pääasemassa olevat joukot. Tuo 85 km on VT-aseman pituus.
Totta ihmeessä kannasten pituudet, tai oikeammin siis leveydet, ovat ratkaisevia. Siitähän kertovat jo käytetyt työkuukaudetkin, valtaosa 34:stä linnoituspataljoonasta käytti 2/3 työpanoksestaan AUnuksessa ja Maaselällä. Pahimmillaan Karjalan kannaksella oli 2 pataljoonaa, pohjoisessa 10 ja loput itä-Karjalassa.
Kukaan ei tiennyt missä taisteluja tullaan käymään mutta valistuneita arvauksia olisi voinut melko hyvin tehdä. Jo hyökkäysvaiheesta esimerkiksi tiedettiin että itä-Karjan tiestö on heikkokuntoista ja metsät järeitä. Eli ei parasta maastoa panssarien hyökätä. Itä-Karjalan väitettiin olleen ylipäällikön neuvotteluvaltti ja kaukana Suomen alueista, joten miksi sitä ylipäätään alettiin kalliisti linnoittaa?
tuli ohjelma kylästä, jonka saksalaiset jättivät polttamatta.
Suomen Lapissa suomalaisia vastaan ja vanhasta aseveljeydestä oli vielä paljon jäljellä. Petsamossa ja Norjan Ruijassa vastassa oli puna-armeija ja silloin olivat kaikki keinot sallittuja.
Milloin Puna-armeija oli Norjassa?
http://en.wikipedia.org/wiki/Petsamo-Kirkenes_Operation
Petsamon 1944 syksyllä ja seurasi perääntyviä saksalaisia Ruijaan. Koska saksalaisilla ei ollut tietoa venäläisten etenemisen kohteesta niin norjalainen väestö evakuoitiin ja täydellinen poltetun maan taktiikka pantiin toimeen.
Jos saksalaisten toimintaa Suomen Lapissa tai Ruijassa tarkastelee puhtaasti sotilaalliselta kannalta niin siinä ei ole mitään sellaista mitä vastuunalainen rintamakomentaja olisi voinut tehdä eri tavalla.
Niin no, ehkä siirtää varhaisemmassa vaiheessa vahvistuksia Sallasta ja Kiestingistä ( Uhtua) Petsamoon, mutta sehän onkin jo eri tarina.
Kuules.
Puna-Armeija tappeli Kirkkoniemessä natseja vastaan mutta muualla Norjaa ei varmasti ollut Puna-Armeijan joukkoja.
Ruijassa ei muuten ollut Puna-Armeijan joukkoja. Kirkkoniemellä ne soti.
Milloin Puna-Armeija ja natsit tappelivat Ruijassa? Eikö ne taistellut Kirkkoniemessä?
Eikö Kirkkoniemi ole Ruijaa?
Tanan kirkonkylään. Suomalaiset tuntevat Tanan Tenona. Kirkkoniemi on osa Ruijaa. Norjalle se on Finmarkin maakuntaa.
Norjassa Saksalaiset saivat vastaansa Norjan vastarintaliikkeen, jolloin vastatoimet osoitettiin siviilejä vastaan, Suomessa siviilit ei taistelleet Saksalaisia vastaan vaan taistelut käytiin armeijojen kesken, joten siviilien evakuoiminen tavallaan selkeytti tilannetta ja Saksalaiset jopa auttoivat siinä.
Norjalaisten tappioita ja taisteluja on liioiteltu ja paljon, itse kävin kerran Tromsassa jossa on jokin taistelussa tuhoutunut panssarivaunu nostettu jalustalle, yhdestä panssarivaunusta ja muutamasta kaatuneesta on tehty suurempi muistomerkki kuin meillä on Tali-Ihantalan taistelun muistomerkki, johon sentään osallistui kaikenkaikkiaan 800 000 sotilasta, kun lasketaan mukaan myös Venäläiset ja Saksalaiset sotilaat jotka oli mukana.
Toi Norjalainen kahakka kesti muutaman tunnin ja Tali-Ihantalan taistelu kesti sentään 21 päivää, Suomi ei ole edes tommosia kahakoita taisteluiksi laskenut, kun Norjalaiset pitävät sitä kai jonkinlaisena maansa uutena vapaustaisteluna.
"kuin meillä on Tali-Ihantalan taistelun muistomerkki, johon sentään osallistui kaikenkaikkiaan 800 000 sotilasta, kun lasketaan mukaan myös Venäläiset ja Saksalaiset sotilaat jotka oli mukana. "
Tali-Ihantalassa oli noin 50 000 suomalaista ja 150 000 venäläistä. Saksalaisia oli yksi parinsadan miehen rynnäkkötykkiprikaati. Kuhlmeyn lento-osasto oli ehkä 500 miestä. 800 000 on siis noin nelinkertainen liioittelu.
Taistelu alkoi varsinaisesti 25.6. ja vaimeni lopullisesti 8.7. Tulee siitä pari viikkoa. Tietysti joukot jäivät vastakkain sodan loppuun asti.
Vaan kun ei ollut vastarintaa 1944. Suurin osa vastarintalaisista oli tapettu.
Siivileillä oli todellakin hätä kun Neuvostoliitto pommitti toiselta puolelta ja Saksa toiselta.
Näinhän se on, kun ei lasketa mukaan kaikkia yhtymiä, jotka osallistuivat hommaan ...
Ei Tali-Ihantalassa ollut taisteluun osallistuneiden lisäksi 600 000 miestä, jotka vain katselivat sivusta.
Koko Kannaksen joukot olivat Suomen puolelta noin 150 000 ja NL:n vajaa 300 000. Sakuja taisi olla reilu 10 000. Saadaan siinä 450 000 miestä. Vaikea on saada tästäkään 800 000. Mitä laskuoppia mahdat käyttää, vai onko taas löytynyt salattua tietoa?
Näinhän se menee, kun ei lasketa kaikkia ...
mitä joukkoja pitää ottaa huomioon, että saadaan Tali-Ihantalaan nelinkertainen miesmäärä todellisuuteen verrattuna.
Onko vaikea myöntää, että töppäilet edelleen joka säikeessä, vaikka vaihdoit nikin Vaka Vanhasta Pushmanniksi?
No miten näitä nyt lasketaan ...
Tottahan on, että hyökkäyksen alussa oli Kannaksella Venäläisiä kai jotain 300 000 ja Suomalaisia ehkä 150 000, no eihän nämä kaikki tietenkään olleet Tali-Ihantalassa sitten myöhemmin, alueelle N-liitto lähetti kesäkuun lopussa lisää 6 divisionaan, Saksa jalkaväkidivisoonan ja rynnäkkötykkiprikaatin, okei ehkä kaikki eivät olleet Tali-Ihantalassa, joukkoja myös täydennettiin, tappioitahan oli syntynyt useita kymmeniä tuhansia miehiä, kun molemmat osapuolet lasketaan.
N-liitto käytti myös laivastoa ja siirsi kolme divisioonaa yli Viipurin lahden, okei ei ehkä kuulu laskea mukaan Tali-ihantalan taisteluihin, mutta oli kumminkin oleellinen osa samaaa taistelua.
N-liitolla oli alueella myös ylijohdon tykistöä, ainakin hyökkäyksen alussa, pelkästään Kannaksella taisi olla hyökkäysen alussa noin 5500 tykkiä ja tuhatkunta raketinheitintä, eli nämäkin joukot pitäisi huomioida.
Sitten tietenkin ilmavoimat osallistui taisteluihin myös, kai nekin pitäisi laskea mukaan ...
Rannikkotykistö, rautatietykistö, laivaston osastot jne....
Näitä on tietenkin aika vaikea täsmällisesti sanoa, mutta ennen Kannaksen hyökkäysen alkamista oli Suomen armeijan vahvuus jotain 490 000 miestä, hyökkäyksen alettua kutsuttiin reservistä ehkä 150 000 lisää, jotka olivat ns. heinätöissä.
Se että moniko sitten oikeastaan oli Tali-Ihantalassa itse paikalla, on toinen juttu, aika moni kaatui ennen kyseistä taistelua ja aika moni taisteli ihan muualla ...
Se että onko kokonaisluku 500 000 ehkä 800 000, ei mielestäni ole oleellista, tavallaan taisteluihin osallistuivat myös ne henkilöt, jotka huolsi ja tuki kyseisiä joukkoja esim. lentokentillä, toimi ilmavalvonnassa, palon torjunnassa, huollossa, kuljetuksissa jne ....
sekoilua!!! Saa laskea Vaka Vanhan ja Pushmannin parhaat höpinät yhteen ennen kuin tuohon päästään.
Puna-armeijan kokonaisvahvuus oli tuolloin noin 10 miljoonaa. Eikö nekin pitäisi "tavallaan" laskea mukaan? Hehheh! Taidat jo hävetä?
Ei nyt sentään, enhän minäkään Karjalan suunnan joukkoja tähän mukaan laske ...
Taidat olla melkoinen ääliö, kun et pysty normaaliin keskusteluun.
Tali-Ihantalan osalta. Kuka on ääliö? Kyllä keskustelussa pitäisi sentään olla edes perustiedot aiheesta. Nyt toistat täyttä puppua kerran toisensa jälkeen.
"Taidat olla melkoinen ääliö, kun et pysty normaaliin keskusteluun."
Kyllä se tämä paskanheitto sinun puolelta alkaa aika herkästi, en tiedä mikä koulukiusattu oikein olet, mutta aina on sama kaava ...
Ihme mies ????
on siis paskanheittoa? Olisit kiitollinen, että hölynpölysi ei mene läpi.
Mitä tarkoittaa tämä "vakavanha" liturgia, jonka heität aina kehiin kun muuta et enää kestä ????
Ihme paskanheittäjä ????
oli hyvin kaksipiippuinen juttu. Kalottialueella kommunismilla on aina ollut oma vahva kannatuksensa ja kun neuvostovetoinen vastarintaliike käytti myös runsaasti Neuvostoliitossa asuvia norjalaisperäisiä henkilöitä kielitaidon, sukulaissiteiden ja paikallistuntemuksen vuoksi, niin konflikti paikallisten norjalaisten kanssa oli valmis. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Karjalan Tasavallasta on palannut Norjaan satoja paluumuuttajia.
munaustesi korjaamisen ja vielä usean peräkkäin. Lue tuolta edeltä. Jos et ole Vaka Vanha, niin kirjoitat samanlaista höpinää asioita tarkistamatta.