netistä poimittua: "Naisten vihkiminen kirkon palvelukseen ei etene piiruakaan, jos sen jäsenet kansasta piispoihin eivät ota asiaa todesta. Teologista keskustelua on käyty vuosikymmeniä, mutta uskallusta edetä mihinkään suuntaan puuttuu. Onneksi ei sentään kaikilta – jotkut piispat puhuvat avoimesti esimerkiksi naisten diakoniksivihkimisen puolesta."
Niin se on arvoisat kanssaortodoksit että kohta meidänkin kirkossamme on naispappeja ja -piispoja.
Sääliksi käy niitä naisia, joiden elämä valuu hukkaan heidän määkiessään pappeutensa puolesta.
Minä kannatan miespappeutta - vaikka nainen olenkin!
Niin se on arvoisat kanssaortodoksit että kohta meidänkin kirkossamme on naispappeja ja -piispoja.
Sääliksi käy niitä naisia, joiden elämä valuu hukkaan heidän määkiessään pappeutensa puolesta.
Minä kannatan miespappeutta - vaikka nainen olenkin!
Vastaukset 37
Vanhimmat
Suomen ortodoksisen kirkon pitää valita, haluaako se kuulua ortodoksisten kirkkojen joukkoon vaiko muuttua luterilaisen kirkon sivukonttoriksi, jota minkään muun maan kirkko ei enää tunnusta ortodoksiseksi. Tästä on kysymys.
Ekumeenikot ovat tiivistämässä suhteita luterilaisiin ja ottamassa etäisyyttä muihin ortodoksisiin kirkkoihin.
Jos kirkon suunnan määrää esipaimen Ambrosius, on odotettavissa tungosta kirkkoslaavin kursseille.
sietäisit mennä sinä: ekumeenikot ovat tiivistämässä..."
herra mun vereni! ( varastettu lainaus eräältä tämän palstan persoonalta)
Luterilaisessa kirkossa on monta herätysliikettä.
Katolisella kirkolla ovat omat uniaattinsa.
Luterilaisen kirkon ekumenia tarkoittaa sulauttamista.
Eipä taida muu tepsiä kuin Riinan perustaa ikioma kirkko itselleen.
Muuten mitä virkaa on teologisella koulutuksella, jonka myötä teologinen ymmärrys ei etene piiruakaan?
Riina Nguyeniä, jos naisia alettaisiin vihkiä diakoneiksi. Kanonien mukaan naisdiakoniksi vihittävän tulee olla yli 40 vuotias neitsyt tai yli 60 vuotias leski, joka on ollut yhdellä (ortodoksisella) miehellä. Sopivia vihittäviä voisi olla vaikea löytää, koska yli 40 vuotiaita neitseitä on vaikea löytää. Teologisesta koulutuksesta taas ei kanoneissa sanota mitään.
ei voi olla totta: muutama viesti ja joka toisessa asenne täyttä sovinismia?
kun olet naisen kanssa, etkös silloin ole "naisella" ts. naisessa?
kuka on tutkinut 40- vuotiaiden immenkalvot? kerro toki, minä niin tykkään lukea väikkäreitä.
Itsekin olen pelokkaana seurannut keskustelua naispappeudesta. Tuntuu, että jokaisessa Aamunkoitossa on jokin naispappeutta puolustava kirjoitus. En edes tiedä, miten toimin jos siihen ajaudutaan. Vaihtoehtoja minulla ei juurikaan ole, koska asun kaukana MP:n ja katolilaisten kirkoista. Parhaalta ratkaisulta tuntuu Helsinkiin muuttaminen ja MP, toiseksi parhaalta seurakuntayhteydestä luopuminen ja se kolmesta pahasta huonoin olisi jääminen sellaiseen seurakuntaan, jonka arvoja en pysty hyväksymään. Pelottaa kyllä, kuka meistä yksinäisistä naisista sitten huolehtii jos feministit valtaavat kirkkomme eikä miehilläkään enää ole voimaa ja valtaa suojella meitä?
Muutama vuosi lisää Ambrostaniaa, eikä naisten tarvitse olla enää huolissaan, että kirkossa käyvät miehet ahdistelisivat heitä.
Ja osoittaa keskustelijoiden alhaista mielenlaatua, mistä eivät ymmärrä hävetä.
Hysterian luominen on niin helppoa, ja muutamille luonteille ominainen tapa, halpaa "hauskuutta".
kolahti, kuuntelen kaikuja ...
2012 kalautti jälleen omaan nilkkaansa. Auts!
sinulle. Luepa näitä keskusteluja pari - kolme vuotta taaksepäin, niin kuin minä tein talvella tullessani mukaan.
Ehkä kokonaisuus avautuu sitten hieman helpommin.
Hiippakunnassa kuitenkin piispa on hengellisen opetuksen virallinen valvoja. Tähän meidän on tyytyminen. Vaihtoehtona ei ole hänen ajatustensa kääntäminen mihinkään suuntaan, vaan yksittäisten seurakuntalaisten itsensä kanssa käymä keskustelu.
Jonkun verran asiaan voi vaikuttaa, millaiseen kirkkoon on syntynyt tai liittynyt. Viimeaikoina tulleille nykytila on normaalia, mutta seurakunnassa on myös monia, jotka muistavat toisenlaisen suhtutumisen kanonisiin opetuksiin. Nythän vanhoista opetuksista muistuttavia pidetään lähinnä häirikköinä.
hiippakuinnan alueella on piispan ohjaama hengellinen opetus. Jos se ei kelpaa, pitää vaihtaa hiippakuntaa tai kirkkokuntaa.
Tämä on ortodoksinen palsta. Ortodokseja ovat myös ne, joiden hengellinen ylijohtaja ei olekaan Konstantinopolissa, vaan Moskovassa.
Mitä kalikkaan tulee, niin sinähän sen nappasit kiinni. Ei olisi ollut mikään pakko :)
Mutta jo Cervantes tästä kirjoitti aikanaan aivan romaaninkin. Siinä mielessä vanha aihe.
"Itsekin olen pelokkaana seurannut keskustelua naispappeudesta. Tuntuu, että jokaisessa Aamunkoitossa on jokin naispappeutta puolustava kirjoitus. En edes tiedä, miten toimin"
Irtisano tilaus, älä tämän koommin sekaannu kyseiseen viimeisiään vetelevään lehdykäiseen, unohda koko juttu ja elä kuten silloin elettiin, kun kirkollisissa lehdissä vielä oli kirkollisiin lehtiin sopiva sisältö.
Niin tekevät muutkin.
jos ei esipaimenten opetus kelpaa, lähden lätkimään.
minähän olen aina oikeassa?
P.S. kalakka ei kalahda jos se kiinni otetaan.
Tuolla aikaisempien viestien joukossa on joku gölem, joka lienee konservatiivi
häirikkö jos puolustaa vanhoja arvoja. Jos keksii uusia on moderni, ajan hermolla pysyvä henkilö.
Vapautta, suvaitsevaisuutta ja rakkautta huutavat ja vaativat ovat ensimmäisenä lyömässä niitä jotka haluavat pitäytyä perinteessä ja jatkaa kirkon opetusten mukaista elämää. Mutta tälläiset leimataan suvaitsemattomiksi, rakkaudettomiksi.
On asioita, joiden pitää muuttua kun maailma muuttuu. Mutta on myös asioita, joita ei tarvitse muuttaa niin että siten kosiskellaan ihmisiä kirkkoon.
Joillakin tuntuu ensisijainen ja tärkein tehtävä kirkossa olla muuttamassa kaikkea perinnettä. IHan kuin sillä tavoin heille aukenisi taivaallinen osuus. Teologialle yms he viittaavat kintaalla. KUnhan heidän oma rakkaudellisuutensa, suvaitsevuutensa ynnä muunsa vain saa kasvaa ja kantaa hedelmää.
KAIKKI halutaan AINA muuttaa eikä MIKÄÄN jää ennalleen. Ja ENSIMMÄISENÄ LYÖDÄÄN voi voi.
siihen.
Kaikkea ei tarvitse jättää ennalleen. Mutta järjen käyttö olisi ortodoksisessa kirkossakin sallittua. Tässäkin asiassa.
Minusta se vain on kummallista että vanhojen hyvien arvojen puolesta ei saa enää taistella. On tyhmä, suvaitsematon, rakkaudeton ynnä muuta jos niin tekee. - Esimerkiksi aviorikos on minusta asia, jota vastaan pitää taistella. Ei pidä hyväksyä sitä nykymaailman normiksi. Vai... mitä olet mieltä??
mutta kuten sanoin tukehdu siihen
kerrot olevasi nainen?
minä en tunne ainuttakaan "määkivää naista" ?
Minä en käsitä, mihin pippeliä tai partaa tarvitaan sakramentteja toimitettaessa tai sieluja hoidettaessa. Oman kokemukseni mukaan nimenomaan naisilla on emotionaalista herkkyyttä ja tunneälyä, jota tarvittaisiin pappeuden hoitamisessa miehisen hengellisen pahoinpitelyn ja vallankäytön sijaan.
Krituksen kimpassa oli ainakin Magdalan Maria. On hölmöä uskoa, että pappeuden keskittäminen miehille olisi ollut alkukirkon tarkoitus. Ensimmäisten vuosisatojan aikana käytiin monta valtataistelua, partajäärät voittivat, valitettavasti.
Pelastusarmeijassa on ollut "naispappeus" alusta alkaen. Itse asiassa siellä pelastusupseereina toimivat pariskunnat, ellei upseeri sitten ole sinkku.
Eri kirkkojen traditiot ovat muodostuneet keskenään erilaisiksi.
Yhden tyytymättömän seurakuntalaisen on helpompi vaihtaa toiseen kirkkoon, kuin kirkon muuttaa koko opetus tämän yksilön toiveiden mukaiseksi.
mikä kumman vallanhimo naisilla on. Pitää päästä diakoniksi, pitää päästä papiksi. Mikse me ei voitais hoitaa niitä hommia missä me ollaan jo hyviä.
Mutta koko jutun syynä lienee siis peniskateus.
Onneksi minä en pode sitä tautia. Monella ortonaisella se tuntuu olevan, valitettavasti. Ja luterilaisen kirkon puolella se on jo epidemia.
Miksiköhän Jeesuksen kaikkein lähimmät 12 opetuslasta olivat sitten miehiä?? Muistaakseni he saivat helluntaina PYhän Hengen - ei Raamattu kerro että silloin läsnä olisi ollut ainuttakaan naista...
kun suomen ortodoksinen kirkko hyväksyy naisdiakonit (papeista ja piispoista puhumattakaan) eroan kirkosta. ja niin tekee moni muukin.
ortodoksisen kirkon yksi suosio on siinä että se on pysynyt perinteissä. se ei ole mennyt kosiskelun puolelle. jos siihen siirrytään niin kirkko menettää paljon.
juutalais.hellenistiseen kulttuuriin ei sopinut ajatus kiertelevistä naispuolisista saarnaajista.
jeesusliikeläiset olivat liikkuvaa porukkaa.
"Miksiköhän Jeesuksen kaikkein lähimmät 12 opetuslasta olivat sitten miehiä?? Muistaakseni he saivat helluntaina PYhän Hengen - ei Raamattu kerro että silloin läsnä olisi ollut ainuttakaan naista..."
Mutta eikö kasteessa jokainen ortodoksi saa Pyhän Hengen sukupuoleen katsomatta?
Minusta on hienoa että Suomen luterilainen kirkko on saanut ensimmäisen naispiispan. Onne ja siunausta hänelle!
Hieno juttu!
luterilaiset. Onnea vaan minunkin puolesta! Onneksi meillä ei ole naispappeja eikä -piispoja. Ällöttäviä kaikki tyynni...
erään luterilaisen naispapin. Hän oli oikea naisen irvikuva. Lyhyeksi kynityt hiukset ja miesten puku, jonka kanssa hänellä oli musta pantapaita, kuivunut epänaisellinen olemus. Ortodoksinaiset ovat sentään naisellisia vielä vanhoinakin pitkine hiuksineen, hameineen ja huiveineen. Heitä on ilo katsella. Jumala loi naisen naiseksi ja miehen mieheksi ja asetti miehen naisen pääksi. Naisen ei tule pyrkiä johtotehtäviin seurakunnassa. Hyvänä vaimona ja äitinä oleminen riittää naisen elämäntyöksi.
"Hyvänä vaimona ja äitinä oleminen riittää naisen elämäntyöksi."
Voi hyvä luoja!
Sopiva ihmettelylause tälle foorumille.
Traditio määrää, että alttarissa palvelevat ovat miehiä. Mutta naisia on lukijoina, kuorolaisina ja kanttoreina. Näihin he sopivat hyvin, sillä heillä on yleensä hyvä ja kantava ääni. Hengellisen työn tekijöitä ovat myös uskononopettajat jne.
Seurakunnan maallisessa hallinnossa ei ole sukupuolirajoituksia. Valtuusto päättää rahoista jne. Niinpä naisilla on kirkossa runsaastikin valtaa.
ajatuksena kammottava, että kirkossa, jossa käy enimmäkseen keski-ikäisiä ja sitä vanhempia naisia, olisi pappina samanlainen nainen. Voi vain kuvitella sitä keskinäistä kieroilua ja seläntakana puhumista yms. Kukko kanatarhassa on aina hyväksi! jos nyt näin kirkollisiin ympyröihin ontuva vertaus sallitaan.
"Kukko kanatarhassa on aina hyväksi!"
-naulan kantaan, kirjoitat vähän mutta asiaa...
Ortodoksisen kirkon yksi suosio todellakin on siinä että se on pysynyt perinteissä. Monelle aikuisena kirkkoon liittyneellä juuri tämä on ollut yksi painava syy liittymiselle. Kirkon opetuksia ei väännellä pois raiteiltaan yleisön pyynnöstä ja yleisön mieliksi.
kas kun ette väitä että nainen kelpaa vain siihen yhteen asiaan eli tyydyttämään heteromiehen seksuaaliset tarpeet. Miksi yleensäkin naiset menevät palveluksiin jos ne on suunnattu miehille ja heidän kaltaisilleen.
Jotkut papit ja diakonit ovat selvästi ylimielisiä ja alentuvia.
palvelukset on suunnattu vain miehille?