kerran pohdintaa eteen. Olimme vaimoni kanssa rutiköyhiä kun 3-kymppisinä tapasimme 15 vuotta sitten. Vaimo opiskeli ammatinvaihtoa ja minä olin perusrahalla työtön. Emme omistaneet mitään muuta kuin vaatteemme ja minun ulosottovelkani.Elimme muutamat vuodet hyvin vaatimattomasti minun palkalla ulosmitattuna.-99 tuli raju käänne jolloin työurani lähti kovaan nousuun kasainvälisille markkinoille suureen pörsiyhtiöön. Vuosituhannen vaihtuessa vaimokin valmistui ja yhteistulomme oli sitten vuosia eteenpäin 10,000 (3000 6-7000) kuukaudessa. Eli seuraavat 7-8 vuotta olimme tilastojen mukaan jopa suurituloinen perhe.Kiinteäätä ja irto omaisutta kertyi mukavasti. Lomareisuilla ja vapaa aikana ei tarvinut miettiä rahankulua vaan pystyimme vähän extemporeena huitelehtia lomakuukauden ympäri eurooppaa. Joko asntovaunulla tai reittilennoilla ristin rastin minne seuraavaksi halusi mennä. No tässä vähän päälle 2 vuotta sitten kun yhtiön osakekurssi ollut pari vuotta lievässä laskussa päätettin saneerata jolloin minäkin sain kenkää.Sain heti uuden työn mutta tulomme tippui noin 40%. Onglmaksi muodostui se että rahamme ei enää riittänyt kun perheen kulurakenne oli muokkautunut vuosien varrella 10 tonnin mukaan. Ravintolaruokaillusta, hotelliviikonlopuista etc pystyi kyllä luopmaan heti mutta kiinteät kulut olivat jo ylivoimaisia. Seuraavat kuukaudetkarsimme sitten kaikki turhat kulut pois. Kaikki kalliit kaskovakuutkset jotka ei ollutenää tarpeellisia. Kalliista vetoautostakin luovuttiin ja hankin itselleni vanhemman pienemmän auton koska pidimme asuntovaunua kausipaikalla. Eikä sen jälkeen olla hankittu tai vaihettu mitään uuteen ja aina syöty kotona. Viime syksynä oli elämä jo mallillaan ja kulurakene uusien tulojen mukainen. Halvimman (3x 249 euroa) mahdollinen Bulgaarian reissu oli jopa vietetty.
No tässä toukokuussa ilmeni että firmallamme menee niin huonsti että sain muutaman muun lisäksi kenkää enkä usko tällä kertaa saavani työtä niin nopeasti ettei talousasiat ehtisi taas menna solmuun.
Kävin aamulla työvoimatoimistolla joka sentään ei evännyt ansiopäivärahani(1700 eur/kk). muuten olisi ollut piru irti jos ainoat tulomme olisi vaimon 3200 eur/kk. Mutta sehän on selvä että taas tätyy karsia kuluja ja jostain luopua. Turha hankintoja emme enää tee ja syömme pelkästään kotona edullista koti ruokaa. Ainoat vakuutukuset ovat enää lakisääteiset.
Omaisuus josta jotain rahaa saisi.
1, Asunto. Jossain täyyy asua ja nykyiset kk-lyhenykset ja kulut alhaisemmat kuin vuokralla. Asuntomme i ole ylimitoittu perheellemme. Saisisimme velkojen jälkeen noin 120,000euroa mutta myyminen olisi hyvin lyhytnäköistä toimitaa.
2, Kaksi autoa. Kalliista vetoautosta luovuimme jo aikaisemmin ja minä ajan vanhalla noin 4-5,000 autolla jossa ei enää kuin liikennevakuutus. Vaikka en juuri nyt sitä tarvitse niin työnsaati hankaloituu. 20 vuotta sitten olin vimeksi töissä missä en tarvinnut auta. Vaimolla uusi mutta edullinen auto. Pakko olla lotettava kun 140 km työmatka päivässä.
3, Asuntovaunu. Vaunu on maksettu ja kaskoista luovuttu joten vuosikustnnukset aluepaikka 500 euroa, sähköt 60 euroa ja likennevakuutus 80 eur. Vaunuahan ei vedetän jote halvempaa tapaa viettää lomaa ja vapaa aikaa. No siitä saisi kyllä edelleen noin 10,000 eur.
4, Pari avovenettä perämoottoreilla.No niissä ei mitään kustannuksia muuta kun käytön mukaan. Eipä juuri rahallista arvoa. Ehkä tonnin kaksi.
5, Moottoripyörä. Harmittaisi kyllä myydä koska haaveillin koko 90-luvun semmoisesta mutta ei ollut varaa hankkia. Sitten kun oli niin meni 6 vuotta että vaimo antoi hyväksynnän sen hankkimiseen. Tosin hyväksynnän sain vasta kun toin sen varkain pihalle:). liikennevakuutus edullinen 400 eur/vuosi mutta superkasko 1700 eur/vuosi. No maksoin viimeisen eän äskettäin joten voin lopettaa rahoitusyhtön vaatiman kaskon. Siinä ainakin säästöä. Jos pyörälle ei mitään satu :(.
No nyt kun varmistui lähitulevaisuuden uudet tulomme niin pitää taas viikonloppuna tehdä tarkka exceltaulukko laskenta kaikista menoistamme ja katsoa mistä voimme taas säästää. Jos ei rahat silti riitä niin pakko jotain on myydä sillä liittyyhän niihin edelleenkin joain kuluja.
On vaan niin helppo ottaa vastaan mutta vaikea luopua.
Anteeksi pitkä sekaava aloitus mutta olen jonkun aikaa mietinyt pääni puhki perheen tulevaisuudesta.
No tässä toukokuussa ilmeni että firmallamme menee niin huonsti että sain muutaman muun lisäksi kenkää enkä usko tällä kertaa saavani työtä niin nopeasti ettei talousasiat ehtisi taas menna solmuun.
Kävin aamulla työvoimatoimistolla joka sentään ei evännyt ansiopäivärahani(1700 eur/kk). muuten olisi ollut piru irti jos ainoat tulomme olisi vaimon 3200 eur/kk. Mutta sehän on selvä että taas tätyy karsia kuluja ja jostain luopua. Turha hankintoja emme enää tee ja syömme pelkästään kotona edullista koti ruokaa. Ainoat vakuutukuset ovat enää lakisääteiset.
Omaisuus josta jotain rahaa saisi.
1, Asunto. Jossain täyyy asua ja nykyiset kk-lyhenykset ja kulut alhaisemmat kuin vuokralla. Asuntomme i ole ylimitoittu perheellemme. Saisisimme velkojen jälkeen noin 120,000euroa mutta myyminen olisi hyvin lyhytnäköistä toimitaa.
2, Kaksi autoa. Kalliista vetoautosta luovuimme jo aikaisemmin ja minä ajan vanhalla noin 4-5,000 autolla jossa ei enää kuin liikennevakuutus. Vaikka en juuri nyt sitä tarvitse niin työnsaati hankaloituu. 20 vuotta sitten olin vimeksi töissä missä en tarvinnut auta. Vaimolla uusi mutta edullinen auto. Pakko olla lotettava kun 140 km työmatka päivässä.
3, Asuntovaunu. Vaunu on maksettu ja kaskoista luovuttu joten vuosikustnnukset aluepaikka 500 euroa, sähköt 60 euroa ja likennevakuutus 80 eur. Vaunuahan ei vedetän jote halvempaa tapaa viettää lomaa ja vapaa aikaa. No siitä saisi kyllä edelleen noin 10,000 eur.
4, Pari avovenettä perämoottoreilla.No niissä ei mitään kustannuksia muuta kun käytön mukaan. Eipä juuri rahallista arvoa. Ehkä tonnin kaksi.
5, Moottoripyörä. Harmittaisi kyllä myydä koska haaveillin koko 90-luvun semmoisesta mutta ei ollut varaa hankkia. Sitten kun oli niin meni 6 vuotta että vaimo antoi hyväksynnän sen hankkimiseen. Tosin hyväksynnän sain vasta kun toin sen varkain pihalle:). liikennevakuutus edullinen 400 eur/vuosi mutta superkasko 1700 eur/vuosi. No maksoin viimeisen eän äskettäin joten voin lopettaa rahoitusyhtön vaatiman kaskon. Siinä ainakin säästöä. Jos pyörälle ei mitään satu :(.
No nyt kun varmistui lähitulevaisuuden uudet tulomme niin pitää taas viikonloppuna tehdä tarkka exceltaulukko laskenta kaikista menoistamme ja katsoa mistä voimme taas säästää. Jos ei rahat silti riitä niin pakko jotain on myydä sillä liittyyhän niihin edelleenkin joain kuluja.
On vaan niin helppo ottaa vastaan mutta vaikea luopua.
Anteeksi pitkä sekaava aloitus mutta olen jonkun aikaa mietinyt pääni puhki perheen tulevaisuudesta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Luin reilu vuosi sitten Vanity Fairista artikkelin, jossa haastateltiin Madoffin huijaamia ihmisiä. Jos Madoff ei ole sinulle (tai muille palstalaisille) tuttu, mies pyöritti jenkeissä muutaman vuosikymmenen valtavaa pyramidihuijausta, johon taisi upota joitakin kymmeniä miljardeja dollareita. Hänen sijoitusyrityksensä otti asiakkaikseen vain hyvin rikkaita ihmisiä, yleensä rahansa perinneitä rahasukujen jäseniä tai muuten liike-elämässä ansioituneita.
Artikkeli oli kirjoitettu noin 3-4 kuukautta sen jälkeen, kun Madoff oli pidätetty ja oikeudenkäynti oli vielä edessä. Koska Madoff oli pysytellyt aika pitkälti pois julkisuuden valokeilasta ja yksityiselämänsä varsin salassa, artikkeli pyrki valottamaan Madoffin persoonaa lähipiirin ja asiakkaiden haastatteluiden kautta.
Voit hyvin kuvitella, kuinka katkeraa tekstiä tuli isoisien ja isoäitien suista, jotka olivat sijoittaneet koko sukunsa (omien lastensa ja lastenlastensa tulevaisuuden helposti turvaavan perinnön) varat Madoffin huijaukseen ja menettäneet kirjaimellisesti kaiken. Jotkut olivat jopa kiinnittäneet talonsa saadakseen lisää sijoitettavaa rahaa ja sitä kautta paremmat tuotot sijoitukselleen. Kun kupla poksahti, he menettivät käytännössä kaiken paitsi vaatteet päältään.
Miten tämä liittyy viestiisi? Ei ehkä suoraan mitenkään, mutta lukiessani sitä tekstiä en voinut kuin sääliä näitä huijauksen uhreja. Olivatko he ahneita? Kyllä, ja tätä kautta he tavallaan ansaitsivat kohtalonsa. Mutta siinä missä sinä ja minä ja moni palstalaisista tiedämme ja tunnemme millaista on elää, kun rahaa yksinkertaisesti ei ole ylimääräistä, näille ihmisille kokemus on kokonaan uusi. He ovat elänneet monessa sukupolvessa yltäkylläisyydessä ja yhtäkkiä heidän pitää ruveta leikkaamaan mainoslehtisistä alennuskuponkeja, kenties opetella laittamaan ruokaa itse ja jopa menemään töihin. Käytännössä yhdessä yössä aikansa tenniskerholla viettänyt rouva joutuu kohtaamaan sen tosiasian, että hän joutuu pakkaamaan kuolemaansa asti ruokakaupan asiakkaiden ostoksia paperipusseihin.
Moni on varmasti kanssani samaa mieltä siinä, että heidän yltäkylläinen elämänsä on ollut kenties irvokkaan etuoikeutettua - varsinkin kun heidän ei ole tarvinnut tehdä mitään omaisuutensa eteen. Mutta kun ottaa miten korkealta he ovat nyt pudonneet alas, en voi muuta kuin kiittää onneani sen suhteen, ettei minulla ole ollut koskaan niin paljoa menetettävää.
Mitä tulee sinun tilanteeseesi, sinä olet jo kokenut elämän, jossa olet joutunut venyttämään penniä äärimmilleen. Olet ehkä tilanteessa, jossa joudut taas tekemään muutoksia elämäntapoihisi ja kenties luopumaan joistakin "yleellisyyksistä", mutta olen varma, että pystyt sovittamaan menonne tuloihinne. :)
aloitukseni ehkä oli monelle provosoiva mutta se ei ollut tarkoitus. Olen tosiaan elännyt todella köyhyydessä mutta myös vauraudessa. Olen myös sopeutuvainen sen takia elämän mutoksiin. Ja tosiasia on se että ne on taas edessä. 90-luvun pitkän köyhyyden ulosottoineen luulen kyllä jälleen selviäväni. Onneksi vaimoni on myös aikaisemmistamme kokemuksistamme varautunut tilanteseen. Kuten sanoin luopuminen on vaikempaa kuin saaminen mutta kyllä se meiltäkin onnistuu..Onneksi meillä sentään perhe jonka kanssa elääminen on henksesti helpompaa vaikka rahaa ei sitten olisi muuhun kuin ruokaan. No kaikilla ei edes ruokaan joten siinä suhteessa olemme onnellisia.
Noilla tuloilla sanoisin, ettei pitäisi kuitenkaan olla oikeasti mitään hätää. Noillakin tuloilla voi elää erittäin rentoa elämää. Nyt oleellista vain on se, että HETI sovitatte menonne tuloihin, kuten selvästi ainakin yritätte. Totta on se, että kohti pienempää on aina hyvin vaikeaa, mutta nyt on syytä olla vain kova.
Tärkeää on siis, ettette päästä missään vaiheessa yhtään laskua erääntymään, ette sorru pikavippeihin ajatuksella, että "kunhan me tästä saamme menot kuriin, niin maksamme sitten". Tuo tie johtaa vain tuhoon. Noillakin tuloilla, jotka siis eivät ole mitenkään huonot.
Sinun kannaltasi tämä on jälkiviisastelua, mutta muiden kannalta tässä on oppimisen paikka: Jos pariskunnan tulot on kymppitonnin verran yli vuosikymmenen ajan, voisi kuvitella, että säästöön olisi jäänyt muutakin kuin lähinnä asuntojen harvinaisen kvoasta arvonnoususta johtuva reilu sadan tonnin ero velkasummaan. Plus tietty autot ja muut kulkupelit, mutta yhteensä siis säästöön on jäänyt jotain n. 150 ke. Ilman korkotloja, tai mitään, tuo tarkoittaa 10 vuoden ajalta säästettynä 1250 e/kk. Noilla tuloilla olisi voinut lähes huomaamatta siirtää vaikkapa vielä 500/kk sivuun ja nyt teillä olisikin ihan toisenlainen käteiskassa käytössänne.
Juuri tästä syystä minä näillä palstoilla paasaan säästämisen puolesta. Se helpottaa kummasti elämää ongelmatilanteissa.
Te kuitenkin tulette varmasti selviämään, jos ei enää mitään suurta tule eteen. Nyt vain nöyränä eteenpäin ja todellakin menot HETI kuriin ja tulojen mukaiseksi. Te kykenette vieläkin helposti jopa säästämään sitä hätäkassaa.
on vaan tultava, siinä olet oikeassa. Tai tässä apauksessa nöyremmäksi. Totta meillä tosiaan oli tai minulla oli vielä jokunen vuosi sitten jopa 40,000 tilillä mutta ne tuli syötyä pois kun tulot romahti. No kyllä selviäämme koska olen sen tehnyt aikasemminkin. Tässä illan myöten olen miettinyt että kaikki turha pois jotka tuottaa kuluja. Voin kyllä liikkua julkisilla kunne työtä saan ja jo hyvin kä niin en edes tarvitse autoa.
Itse asiassa kokeilin poikani kanssa julkisia tänään alkuillasta kun lähdimme koulun päätösjuhliin. Ja hyvinän se sujui ja poika tykkäsi. Menee se minun autoni myyntiin ja moottoripyörä en jälkeen. Vaunun pidämme koska halvempaa lomanviettoa tuskin löydämme...
aloitusviesti liittyy sitten miten palstan aiheeseen joka on KÖYHYYS?! Vaikka et saisi sentin senttiä niin silti te pärjäisitte, puolisollasi näyttää olevan normaalia suuremmat tulotkin.
tosin uskon aloituksen olevan trolli....Ei sen vuoksi etteikö vaimosi palkka ole ihan sellainen kuin monella on, ei se nyt mikään huippupalkka ole. Muutama seikka vain pisti silmään ja siitä oma mielipide että kyseessä on ah niin usein tällä palstalla oleva trolli.
Sellainenkin seikka pisti silmään että missä ovat säästönne niiltä vuosilta jolloin tienasitte n. kymppitonnin kuussa, siis 10 000 euroa?!
Vakuutuksia en itse alkaisi karsia.
trolli.. Tarkista mikä on verotus 10,000 euron tuloilla. Käteen jää silti hyvin mutta kyllä siinä kulutuksen noustua saa kulutettuakin kuten jo selvitin. Tottumukset muuttuu tulojen myötä huomaamatta nopeasti. Puolisoni tulot ei ole huonot mutta kun työ maksaa. Reaalikulut liki tonnin kuussa. Yritä työssäviihtyvälle itsepäiselle naiselle selittää että olisi taloudellisempaa hakea töitä lähempää jotta kulut laskisivat.
Kun on suuret tulot, on suuret menotkin. Omat bruttotuloni oli töissä ollessani n24000/vuosi, joten siitä voi laskea millä tuloilla piti tulla yksinhuoltajana toimeen, nyt työttömänä ollessa vielä paljon vähemmällä. Ja nyt tietysti joku huutaa että "haloo, saat lapsilisiä ja elatusmaksuja ja asumistukea ja vielä sossusta tarvittaessa" . Saan tietenkin, mutta niin saa rikkaatkin lapsilisiä jos lapset on sen ikäisiä. Eikä mikään elatusmaksu koskaan ole niin suuri että se korvaisi samassa taloudessa asuvan toisen aikuisen tulot. Asumistukea ei saa kun lainankorot on niin pienet eikä vuokrakämppään ole järkeä muuttaa jos kaupungilla on tarjota vain kaksio viisihenkiselle perheelle. Kaikki turhat kulut on karsittava että raha riittää ruokaan ja asumiseen, kesällä onneksi menee vähemmän sähköön että on pikkuisen helpompaa. Kaikki muut kulut onkin säännöllisesti suunnilleen samansuuruisia ympäri vuoden. Tsemppiä ja voimia, elämä pienillä tuloilla ei ole aina helppoa, se mikä on itse kenellekkin pieni tulo on sitten taas ihan eri asia ;)