Onks mikään esim. yksisoluisista, kuten ameeba kuolematon siinä merkityksessä, ettei vanhene? Onko vanheneminen evoluution lahja monisoluisille?(typeryksen tietämätön kyssäri, mutta menköön)
Terv:*Höpisijä*
Terv:*Höpisijä*
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
KAIKKI aktiiviset eliöt vanhenevat (toisaalta en ole tämän alan asiantuntija, mutta tiedän jonkin verran myös biologiasta)
ok. Kiinnostaisi tietää enemmän noiden yksisoluisten elämästä. Vanhenevatko ne/onko jakaantumiskertojen määrä rajallinen jne. Joku alan asiantuntija voisi kommentoida tuosta, kiitos.
Terv:*Höpisijä*
Eikös 50 tai 60luvulla kohtusyöpään kuolleen naiset solut joita kasvatetaan ympäri maailman
labroissa, ole kuolemattomia? Ne solut Eivät tiedä kuolemanrajasta mitään..
Kunpa nämä kaikki vuodet olisi käyttänyt muuten kuin juopotellen=)
Laittakaa lisää juttua tästä tulemaan, kiinnostaa nääs=)
Terv:*Höpisijä*
...laillista ostorajaa ylittää...tai edes sivuttaa,kö ?!?
Noo,se murkkujen kapinahenki tunnettaneen kautta universumin...lol ?!?
Mutta tuo itse ideantynkä lienee tarkasteltavissa,kö ?!?
;-)
Mä luin just Tieteen kuvalehdesta artikkelin näistä HeLa-soluista, jotka eivät siis kuole. Tiede ei osaa selittää miksi. Ne vaan jakautuu ja jatkaa elämääsä vaikka "omistaja" on ollut kuolleena 50 vuotta.
Pikkuinen ihme. =)
"Vanhenematon laji" pitäisi siis olla.
Terv:*Höpisijä*
Menee ehkä hieman aiheen ohi, mutta..
Tasmaniassa elää kasvi nimeltä King?s holly (Lomatia tasmanica), joka on vaatimattomat 43600 vuotta vanha:
http://www.wonderquest.com/green-eggs-oldest-plant-ship-jet-race.htm
Kasvi lisääntyy kloonaamalla itseään, joten _periaatteessa_ sitä voisi varmaan pitää kuolemattomana/vanhenemattomana lajina..
Monisoluisellakin ikää. Enpä olsi tuommoista uskonut näkeväni=).
Kiinnostais tuo yksisoluisten maailma, koska muistan lukeneeni, että siellä olisi elämää joka ei kuole vanhuuteen, vaan muun luonnon poistuman kautta.
Tuosta haluaisin tietoa.
Terv:*Höpisijä*
...epäoptio liene ja ei mitenkään tavoiteltu ominaisuus...ja itseasiassa lienee tavoillematonkin,kö ?!?
Vai joskohan mahdollisesti tuotakin esim. bio-,geo-,ego-,uskontokuntaisesti katsastelee kirkkokunnan - hyväksymä suntio tms.,kö ?!?
;^D
Yksisoluisten vanheneminen johtaisi sukupuuttoon, eikö?
A) Jos ajattelemme jakaantumatonta, "ikuisesti" elävää "normaalia" DNA-perustaista yksisoluista eliötä, voisimme ajatella, että sen DNA:han kertyisi hyvin hitaasti virheitä, joita korjaussysteemi ei löydä tai osaa korjata. Tämä virheiden kasaantuminen pitäisi päättyä/johtaa eliön kuolemaan. En ole vielä keksinyt tästä ajatuksestani virhettä.
B) Kun eliö lisääntyy jakaantumalla, juuri tuossa DNA:n kopioitumisvaiheessa syntyy helposti uusia virheitä, jotka jäävät ainakin toiseen "klooni"puoliskoon. Nyt näiden jakaantumisvirheiden pitäisi johtaa nopeampaan sukupuuttoon kuin tuossa A-mallissa. Jotta näin ei kävisi, pitäisi eliöillä olla jokin mekanismi, millä useiden eliöiden yhteiset ehjät geenit saadaan siirrettyä yhteen uuteen virheettömään (tai ainakin vähemmän virheelliseen) yksilöön.
Periaatteessa virheiden karsintaan voisi käyttää kolmen genomin vertailua. "Virheettömäksi" hyväksyttäisiin se emäsparityyppi, jota esiintyy vähintään kaksi tapausta kolmesta. Tätä tapaa ei liene käytössä eliöissä. Riittäköhän rekombinaatio virhegeenien karsintaan?
Suora luonnonvalinta, joka kohdistuu koko genomiin, (tai sen ilmentymään, fenotyyppiin) ei riittäne karsimaan noita A-kohdassa mainittuja virheitä, koska niitä esiintyy kaikissa yksilöissä, ei vain niissä "huonoimmissa".
Geologisten havaintojen valossa A-kohdan tyyppinen virhekatastrofi on tosi hidas prosessi, koska ensimmäiset (tai vanhimmat havaitut) maapallon eliöt, yksisoluiset sinilevät, ovat yhä keskuudessamme.
Opettele hyvä ihminen kirjoittamaan ja jonkinlaiset ilmaisun alkeet!