Birgitta Bröcklillä on HBL:ssä s.13 kolonialistinen asenne suomenkielisiin. Kuten siirtomaissa ennen, hänkin asettaa suomenkieliset lapsen asemaan. Kuten ennen mustia kutsuttiin sanalla "boy", vaikka he olivat miehiä ja ihmisiä.
Bröckl kirjoittaa: "Suomenkielinen ei pysty itse ratkaisemaan kieliopintojaan eikä selviä valintatilanteesta lapsena eikä teini-ikäisenä. Se on yhteiskunnan ja koulutuksen tehtävä."
Eläkeläinen Bröckl vaatii suomenkielisiin päiväkoteihin jo aivan alusta ruotsin opetusta.
Bröcklinin mukaan suomenkielisellä suurella enemmistölläei ole kykyä päättää omasta kielipolitiikastaan.
Bröckl kirjoittaa: "Suomenkielinen ei pysty itse ratkaisemaan kieliopintojaan eikä selviä valintatilanteesta lapsena eikä teini-ikäisenä. Se on yhteiskunnan ja koulutuksen tehtävä."
Eläkeläinen Bröckl vaatii suomenkielisiin päiväkoteihin jo aivan alusta ruotsin opetusta.
Bröcklinin mukaan suomenkielisellä suurella enemmistölläei ole kykyä päättää omasta kielipolitiikastaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miten niin juuri suomenkieliset eivät osaisi päättää? Tarkoittaako tuo, että ruotsinkieliset taas osaavat päättää?
Sitä Birkku-tantta taitaa tarkoittaa. Röyhkeitä nuo svekot!
Viddu nää on oikeasti ihan sairaita. Oliko tuo provo vai ihan oikea käännös HBL:stä?
Tätähän se on ollut koko ajan. Ruotsinkieliset uskovat vakaasti puolustavansa suomenkielisten lasten etuja pakkoruotsilla koska "rabiata svenskätare" vanhemmat eivät sallisi lastensa tulla osalliseksi pohjoismaisesta kulttuurista ja suomalaisuudesta ja mahdollistaa heille hyvät työurat kaksikielisessä maassa.
Näitä kommentteja ei saa ottaa tosissaan, ettei rupea oikeasti kiukuttamaan. Ruotsinkielisiltä on ollut yhtä lailla estettynä keskustelu pakkoruotsista kuin meiltäkin. Heitä on aivopesty uskomaan, että tämä maa on ikuisesti kaksikielinen ja oikeastaan enemmän osa Nordenia kuin mikään itsenäinen valtiopahanen. Eivät he voi asennoitua asiaan mitenkään muuten.
Sen sijaan on paljon nuoria, osin suomenkielisestä taustasta tulevia kaksikielisiä, joilla on ihan ok ajatuksia.
Sanoo vanha horo joka ei edes suostu ahvenanmaalaisia pakottamaan suorittamaan armeijaa. On muuten tehty tutkimus että jopa ruotsinkieliset ja suomenkieliset alokkaat jotka palveluksensa suorittavat Dragsvikin kasarmialueella haluaisivat ahvenanmaalaiset sinne.
Åläntilaiset inttiin tai sitten asepalvelus pois kaikilta muilta.
Saari voi olla demilitarisoitu mutta ei se tarkoita sitä ettei sen asukkailla ole velvollisuutta suorittaa armeijaa kuten Manner-Suomen ruotsinkieliset ja suomenkieliset alokkaat tekevät.