Kirjasta Ihmisen psykologinen kehitys (Nurmi et al):
"Huolimatta erittäin hyvistä keskimääräisistä tuloksista, kuudella prosentilla peruskoulun päättävistä suomalaisista nuorista on heikko lukutaito. Tämän lisäksi 14 prosentilla olisi parantamisen varaa tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta".
Siis 6 prosentilla heikko lukutaito ja yhteenä siis 20 prosentilla olisi parantamisen varaa lukutaidossa. Tämä ei oikein sovi yhteen sen kanssa, kun poliitikot selittää, että lapset oppivat vaikka kuinka monta kieltä ja että ei ruotsin opiskelu ole mistään pois ja kyllä ruotsi on helppo kieli ja kyllä kuka vaan oppii ruotsin lisäksi vaikka kuinka monta kieltä.
Jos 20 prosentilla on vaikeuksia suomen kielen kanssa, niin kuinka monella on vaikeuksia ruotsin kanssa?
Hmm.... Onkohan poliitikot koskaan edes perehtyneet todelliseen koulumaailmaan tai alan tutkimuksiin?
"Huolimatta erittäin hyvistä keskimääräisistä tuloksista, kuudella prosentilla peruskoulun päättävistä suomalaisista nuorista on heikko lukutaito. Tämän lisäksi 14 prosentilla olisi parantamisen varaa tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta".
Siis 6 prosentilla heikko lukutaito ja yhteenä siis 20 prosentilla olisi parantamisen varaa lukutaidossa. Tämä ei oikein sovi yhteen sen kanssa, kun poliitikot selittää, että lapset oppivat vaikka kuinka monta kieltä ja että ei ruotsin opiskelu ole mistään pois ja kyllä ruotsi on helppo kieli ja kyllä kuka vaan oppii ruotsin lisäksi vaikka kuinka monta kieltä.
Jos 20 prosentilla on vaikeuksia suomen kielen kanssa, niin kuinka monella on vaikeuksia ruotsin kanssa?
Hmm.... Onkohan poliitikot koskaan edes perehtyneet todelliseen koulumaailmaan tai alan tutkimuksiin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomella ei ole varaa rasittaa koululaisiamme turhalla poliittisella aineella eli pakkoruotsilla. Se vie paljon aikaa ja energiaa ja lopputulos on yhtä tyhjän kanssa.
Koulu paljastaa kivasti, ketkä saattavat kyetä johonkin, ja ketkä eivät ainakaan kykene. Yhteiskuntaa ei voi rakentaa toistaitoisten varaan, vaikka Junttilandiassa sellainen illuusio elää sitkeästi.
Ja ruotsalaisiahan ei paskaduuneissa ole? :D
Ei kyllä Suomessa ihan vähä-älyiset suomenruotsalaiset päästetään vammaiskiintiöillä helpolla joten älä sie suotta sure.
Koulumenestys on ihan ratkaisevasti kodin tuesta kiinni. Kyse ei ole dna-tekijöistä vaan ihan selkeästi kodin avusta, vaatimustasosta ja elämäntavasta.
"yhteenä siis 20 prosentilla olisi parantamisen varaa lukutaidossa"
Tämä ei tietenkään koske vain suomalaisia vaan kaikkia yhteiskuntia. Noin kolmannes nuorista hyötyisi siitä, ettei heillä olisi toista kieltä peruskoulussa vaan lisätunnit käytettäisiin Ruotsin tapaan äidinkielen, kotikielen tai englannin vahvistamiseen.
Myös esimerkiksi Ahvenanmaalla lähes kolmannes ysiluokkalaisista ei lue ysin keväällä muita kieliä kuin äidinkieltään ruotsia ja vieraana kielenä englantia. Siis kahden kielen ihmisiä on yksikielisessä ympäristössä paljon.
Aidosti kaksikielinen ympäristö voi auttaa hidastakin kielenoppijaa siinä, että kahdesta kielestä tulee lähes äidinkielenomaisia - mutta syvempi kielitaito jää monella puolitiehen.
Koska meillä on niin vahva kahden kansalliskielen missio, meillä ei tutkita näitä ongelmia. Kieltenopetus on kokonaisuudessaan manipuloitu osoittamaan, että kaikki oppivat kaiken - missään muussa aineryhmässä näin reipasta asennetta ei ole omaksuttu.
Ehdottomasti tulisi keskustella siitä, miten heikoimmassa asemassa olevien kielen omaksumista vahvistetaan. Tämä vain nykyisessä poliittisessa tilanteessa käännetään auttamatta suomenkielisiä vastaan: nettifenno ei halua oppia kieliä eikä osaa edes suomea.
Kielipoliittinen tarkoitushakuisuus tärvelee monen lapsen opintien.