Väitän: Jos tämä mies olisi ollut suomen ulkoministerinä vuonna -39, Erkon sijaan, talvisota olisi vältetty.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Holsti
Miksi Rudolf Holsti on vaiettu kuoiliaaksi? Hän jos kuka, oli visionääri. "Tuo mies on hullu koira, joka pitäisi ampua" Sanoi Holsti syksyllä -38. Arvatkaapa ketä hän tarkoitti? ;)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Holsti
Miksi Rudolf Holsti on vaiettu kuoiliaaksi? Hän jos kuka, oli visionääri. "Tuo mies on hullu koira, joka pitäisi ampua" Sanoi Holsti syksyllä -38. Arvatkaapa ketä hän tarkoitti? ;)
Vastaukset 22
Vanhimmat
Holsti puhui rumia Saksasta ja oli jutikka massamurhaaja Litvinovin kaveri. Hyi hyi!
Visionääri? Idiootti olisi suostunut kaikkiin Neuvostoliiton vaatimuksiin kuten Karl Selter teki. Neuvostoliitto ei olisi antanut lupaa Tukholman sopimukselle Ahvenanmaan linnoittamisesta Suomen suostuttua vaatimuksiin ja vaikka olisikin niin ei Ruotsi olisi ollut niin hullu että olisi lähtenyt Ahvenanmaan linnoittamiseen Suomen suostuttua Neuvostoliiton vaatimuksiin koska se olisi tarkoittanut sitä että jos Suomessa olisi syntynyt Baltian maiden kaltainen tilanne niin olisi Ruotsi ollut velvollinen puollustamaan Suomea.
Viron ensimmäinen presidentti Konstantin Päts.
Toisen maailmansodan alkaessa Viro tahtoi pysytellä puolueettomana, mutta katsoi olevansa pakotettu tekemään Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen 28. syyskuuta 1939.[19] Viroon tuli 25 000 sotilasta suljettuihin tukikohtiin 18. lokakuuta 1939 alkaen. Virolla itsellään oli tuolloin rauhanaikaisena vahvuutena jatkuvasti palveluksessa 15 000 sotilasta.
Kesäkuussa 1940 Molotov esitti Virolle uhkavaatimuksen, jossa syytettiin Viroa yhteistyösopimuksen rikkomisesta ja vaadittiin saada tuoda lisäjoukkoja maahan. Viron hallitus piti vastarintaa toivottomana, minkä vuoksi vaatimus hyväksyttiin.[19] 17. kesäkuuta – 21. kesäkuuta 1940 maahan tuotiin noin 90 000 neuvostosotilasta lisää, jolloin Virossa olevien puna-armeijan joukkojen määrä oli jo yli 100 000 sotilasta.
Elokuussa 1940 Virosta tuli yksi neuvostotasavalloista. Presidentti Konstantin Päts vangittiin, ja hän kuoli 18. tammikuuta 1956 psykiatrisessa sairaalassa Buraševossa Tverin alueella.
Neuvostolaistaminen keskeytyi kolmeksi vuodeksi Saksan vallattua jälleen Baltian kesällä 1941. Saksalaismiehityksen aikana Virossa toimi saksalaisten alaisuudessa virolaisjohtoinen hallinto. Sen johdossa oli vapaussoturien liikkeen (vapsien) johtohahmoihin kuulunut Hjalmar Mäe. Saksan miehityksen aikana Viro oli ensimmäinen maa, mistä juutalaiset (noin 950–1 000 henkilöä) poistettiin kokonaan 1941 aikana, mikä todettiin Wannseen pöytäkirjoissa 20. tammikuuta 1942.
Puna-armeija miehitti Viron uudelleen syyskuussa 1944 sen jälkeen, kun Suomi oli tehnyt syyskuun alussa 1944 Neuvostoliiton kanssa aselevon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viro
Olisiko Suomi pystynyt pelastamaan Baltian maat muodostamalla näiden kanssa puollustusliiton? Ei olisi. Venäjällä ja Saksalla oli niin paljon selvittämättömiä ongelmia Puolan ja Baltian maiden kanssa ensimmäisen maailmansodan ajoilta lähtien.
Suomi joutui mukaan selkkaukseen koska Stalinin mielestä Suomi oli uhka Pietarin=Leningradin olemassaololle.
Stalin ei ensinnäkään ottanut huomioon Suomen armeijan läheistä suhdetta Saksaan. Ei tiennyt että tottakai Suomi ryhtyy Saksan kaveriksi jos Neuvostoliitto hyökkää.
Jos Moskova olisi suostunut Ahvenanmaan linnoittamiseen niin voidaan väittää että Suomi olisi saattanut pystyä pysymään maailmansodan ulkopuolella. Ahvenanmaan linnoittaminen olisi ollut ensimmäinen askel Suomen ja Ruotsin väliseen puollustusliittoon.
Tätä eivät kuitenkaan johtavat piirit ja yleinen mielipide Ruotsissa halunneet. Siksi ulkoministeri Sandler erotettiin.
No, sarkastisesti voisin jatkaa väitettäni, että talvisota olisi vältetty, mutta kesäsotaa ei. En usko Holstinkaan menneen myönnytyksissä liiallisuuksiin, eikä hän olisi voinutkaan, koska valtuudet eivät olisi riittäneet.
Ehkä olisimme saaneet muutaman ratkaisevan kuukauden lisää puolustuskykymme parantamiseen? Stalin olisi varmasti jossain vaiheessa järjestänyt mainilan laukausten tapaisen provokaation, eli casus bellin.
Meinaatko että Suomi ja Baltian maat olisivat yhdessä voineet taistella Neuvostoliittoa vastaan kesällä 1940?
Ei baltit olisi uskaltaneet asettua suurta ja mahtavaa vastaan. Suomi olisi taistellut yksin. Uskon saksan jo silloin avoimesti tukeneen suomea ainakin diblomatiatasolla, koska suunnitelmat operaatio barbarossasta alkoivat itämään jo silloin.
Niin mutta eikös talvisota ollut yksi ratkaiseva syy mikä sai Hitlerin käynnistämään Operaatio Barbarossan?
Se myös paljasti Puna-Armeijan heikkoudet ja antoi Žukoville ja Timošenkolle aikaa korjata Puna-Armeijaa siltä varalta jos Saksa hyökkäisi.
Lisäksi venäläisten japanilaisista vuonna 1939 saavuttamat voitot pelottivat Saksaa. Hitler ei vielä Puolan valtauksen jälkeen ollut varma siitä että Saksa on valmis sotaan Venäjää vastaan. Ja ottaen huomioon Britannian valtauksen epäonnistumisen.
Hitler kertoo jo kirjassaan halunsa elintilan laajentamiseen itään päin. Jo salaliitto v-36, marsalkka tuhatsevskin eliminoimiseksi, valmisteli saksan hyökkäystä neuvostoliittoon. Se upseeriston likvidointi saksan onnistuneen huiputuksen vuoksi, oli suurin syy talvisodan ihmeeseen. neukuilla oli pääsääntöisesti vain hitlerin tasoisia strategeja , pätevien upseerien teloittamisen jälkeen.
Totta, talvisota oli hyvä "harjoitus" puna-armeijalle, ennen saksan hyökkäystä.
Eikös Stalin teloittanut upseerejaan siksi koska sai Benesiltä tiedon että nämä olivat käyneet neuvotteluja saksalaisten upseerien kanssa Saksan ja Venäjän mahdollisesta laajemmasta sotilaallisesta yhteistyöstä?
..todellisen syyn. Stalin oli vakavasti vainoharhainen, jolle riitti syyksi mikä tahansa.
ollut. Kyse oli Hitlerin pelosta joutua kahden rintaman sotaan. Siksi hän teki liiton Stalinin kanssa. Sillä hän sai työrauhan länteen. Hyökkäys itään oli paluu alkuperäiseen suunnitelmaan. Hitler uskoi ehtivänsä lyödä NL:n ennen kuin Englanti toipuu ja USA liittyy sotaan. Vastoinkäymiset alkoivat, kun Englanti ei suostunutkaan rauhaan ja sitten NL:n lyöminen epäonistui. Ja niin oltiin siinä kahden rintaman sodassa, kun USA tuli mukaan. Suomi oli yksi pelinappula ja niitä pienimpiä.
Jos voisimme uskoa senkin, että neuvostoliitto oli ryhmittänyt joukkonsa hyökkäykseen saksaa vastaan?
Vaihtoehdot olivat silloin vähissä. Lyö tai tule lyödyksi.
ei Erkon, tahdosta. Aivan sama, kuka oli Suomen ulkominsiteri. Presidentti ja hallitus kieltäytyivät alueluovutuksista, eikä kansa olisi niitä hyväksynyt. Erkon syyttäminen Talvisodasta on jäänne neuvostopropagandasta. Myös Paasikivi yriti sillä häivyttää todelliset tekemisensä.
"Tämä on Erkon sota" oli Mannerheim puuskahtanut. Mutta voisin yhtyä täydellisestikin sanomaasi, koska jo yleinen mielipide olisi ollut isoja luovutuksia vastaan. Kuitenkin pidän että se olisi marskilta onnistunut siinä kuin aseiden kääntäminen liittolaisia vastaankin.
Jos tarkastelemme asiaa kiihkottomasti, raja kannaksella oli "mahdoton", mutta muistaen tosi asiat, rajan siirto oli vain veruke sodalle.
Mannerheim oli taistellut saksalaisia vastaan jo ensimmäisessä maailmansodassa. Saksalaiset itsekin toimivat likaisesti.
Sitäpaitsi saksalaisten vetäytyminen sujui melko rauhallisesti kun vertaa mitä Norjan puolella tapahtui.
Tarkoitin sitä, että marski pystyi niinkin vaikean asian taakse kääntämään yleisen mielipiteen.
Olisiko hän pystynyt taivuttamaan yleisen mielipiteen, myös suurempien luovutusten taakse?
on peräisin? Paasikivi sitä on jauhanut ja tämän palstan äärivasemmistolaiset.
"Tämä on Erkon sota" oli Mannerheim puuskahtanut"
Mannerheimin osalta on syytä muistaa, että vasta Talvisota nosti hänen vaikutusvaltansa sellaiseksi, että ilman hänen suostumustaan ei ryhdytty poliittisesti mihinkään suurempaan yritykseen.
Talvisodan alla M:iin suhtauduttiin ristiriitaisesti. Hallitus ei suostunut hänen esityksiinsä YH:n aikana ja siksi hän pyysi vapautusta tehtävästään pv-komentajana. Presidentti Kallio suostui ja kenraali Österman kutsuttiin Imatralta 29.11. 39 ottamaan pv-komentajan tehtävät vastaan. Sota syttyi seuraavana päivänä ja M. perui eronpyyntönsä. Hänet nimitettiin heti ylipäälliköksi.
Muistan säännön: Tarkista tarkista tarkista... Mutten muistanut mistä tarkistaa... :) Joten lausuman todistusvoima, voidaan kyseenalaistaa..
Haluan vielä muistuttaa etten ole vasemmistolainen (jota et väittänytkään), haluan vain muodostaa objektiivista kuvaa suomen menneisyydestä (tiedän, mahdoton on mahdoton).
Mannerheim kerrotaan sanoneen Talvisodan sytyttyä, silloista ulkoministeriä Erkkoa tarkoittaen: "Erkon pitäisi mennä metsään ja ampua itsensä". Toinen versio menee "... mennä pellolle ja ampua kuula kalloonsa".
Missä kirjassa tuo asia kerrotaan? Vai onko kyseessä pelkkä legenda? Eipä tunnu löytyvän kovin helpolla.
Ei edes Pakaslahden Talvisodan poliittinen näytelmä -kirjastakaan, vaikka sen kerronta on aika ronskia sävyltään. Siinä kyllä kerrotaan selkeästi Paasikiven vihasta Erkkoa kohtaan ja Erkon passituksesta Tulholmaan pelkäksi salkuttomaksi asiainhoitajaksi. Erkko oli kirjan mukaan Tukholmaan saavuttuaan "kuin puulla päähän lyöty". Tuota ampumisneuvoa siinäkään kirjassa ei taida olla. Eikä sitä tunnu löytyvän Paasikiven Toimintani Moskovassa 1939-1941 kirjastakaan.
Löytyykö tietäjiä?
Mannerheim Erkosta: Mene
Metsään... 17.3.2010 14:16
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8930682/flat_thread
että kun Marski todistetusti haukkui pääministeri Cajanderin puhelimessa sodan syttymispäivänä, niin juttu on käännetty Erkkoon. Olen aika lailla perehtynyt Marskin tekemisiin. Cajanderin lisäksi hän oli hyvin äkäinen Niukkaselle, joka ei kannattanut soteollisuuden käynnistämistä jo lokakuussa.
Muuten Marskin tyyli oli se, että hän ilmoitti sotilasjohdon kannan NL:n vaatimuksiin ja poistui jättäen hallituksen tekemään ratkaisut. Hän ei viihtynyt poliittisissa neuvotteluissa, eikä arvostanut poliitikkoja. Taustalla oli huonot kokemuksensa ylipäällikköajalta 1918.
Nämä asiat on ehkä parhaiten selvitetty Kari Selenin tutkimuksessa "Mannerheim ja hänen puolustusneuvostonsa".
>>Väitän: Jos tämä mies (Rudol Holsti) olisi ollut suomen ulkoministerinä vuonna -39, Erkon sijaan, talvisota olisi vältetty. Hän jos kuka, oli visionääri. "Tuo mies on hullu koira, joka pitäisi ampua" Sanoi Holsti syksyllä -38. Arvatkaapa ketä hän tarkoitti? ;)
Ei Neuvostoliitto olisi pitkää neuvottelua tehnyt suoja alueestaan ja vaihtamalla kaksikertaa suurempaan, jos
vallata halusi. Suomen armeija ja suurin osa kansaa oli kiihotettu 1920 alkaen ja uhoilu tupla sotaharjoituksineen osoitti mistä kana kusee, niin tämä savijaloilla kulkevaksi mainostettu suurvalta teki sen mitä Paasikivi piti suurvaltojen luonnollisena tapana.
Jatkosodassa oli meillä kolminkertainen ylivoima Saksalaisten kanssa ja silloin ei tartuttu rauhantarjouksiin 1941 ja 1942, Yhdysvaltain takuulla. Mitä miehittämiseen tulee, niin sellainen virallisena esitettiin vasta kesällä
1944, ellei heti rauhaa allekirjoiteta. Tosin neuvostoporukka oli jo menossa pääosin Saksan pää-rintamalle.
PS Suomella oli tosin moninkertainen aluevaatimus 1918, kuin Neuvostoliiton vaihto 1939.