Puolueiden ideologia

Keskustalla on vielä jäljellä ajatus siitä kenen etuja se ajaa. Se ei tietysti mediassa näy kuin korkeintaan pikku-uutisina.Hienona asiana nykyihmisen yhä lisääntyvälle juurettomuudelle, on Keskustan vakaus.
Kokoomuksesta on joku sanonut, että se on pelkkä mainostoimiston luoma illuusio ja vaaliorganisaatio. Se näkyy myös henkilövalinnoissa ja niiden myötä näennäispositiivisuutena. Kodin, uskonnon ja isänmaan he ovat pikkurahasta myyneet.
Sosialidemokraateilla oli aikoinaan tilaus työtekijän asemaan liittyvissä parannuksissa. Sen jälkeen puolue kehittyi ehkä kaikkein sairaalloisimmaksi ja vallanhimoisimmaksi puolueeksi. Esimerkkinä valtakunnan tasolla oli lähes täydellinen demarimiehitys ulkoministeriössä. Demarit luokitellaan edelleen virheellisesti vasemmistoon. Tosiasiassa he ovat missä tahansa saadakseen valtaa. Puolueella ei siis ole muuta kuin opportunistinen vallanhimo ja ideologinen tyhjyys. Se joutaisi em. syistä järkiperusteilla historian roskakoriin, siis lakkautettavaksi.
Vasemmistoliitolla olisi ollut tilaisuus profiloitua todella työväestön ja vähäosaisten äänitorveksi, mutta Arhinmäki on päättänyt ratsastaa päivänpoliittisilla spekulaatioilla, kannatuksen vuoksi.
Kristilliset ovat myös menneet mediamyllyyn mukaan. Surkeaa oli katsella nuoren, kauniin, elämää vielä pitkässä juoksussa ymmärtämättömän, kauniin neidon hyväksikäyttöä, äänien vuoksi.
Median tämän hetken suosikki persut ovat suuri bluffi, joka ei ole mitään edes yrittänyt. Otsikoita se kuitenkin aiheuttaa ja se riittää.
Tämä sairas aika antaa myös mahdollisuuden kaikenkarvaisille, itseriittoisille koheltajille, joilla on aina omasta mielestään paras tietous ihmisten parhaasta.
Surettaa suuresti yhä epävakaammaksi muuttuva maamme, jota mitä erilaisimmat intressipiirit käyttävät hyväkseen.
Ole itse nähnyt vakauden merkityksen ihmisen hyvinvoinnille sotaväessä palvellessani. Siksi ihmettelenkin suuresti, ettei Kapu myös palvelleena väessä ole tuota vakaudenkaipuuta nähnyt. On tainnut oma epäterve ego ja kaikkitietävyys estää näkemästä, kuulemasta ja ehkä välineistä ja taustasta johtuen myös ymmärtämästä aidon elämän todellisia peruspalikoita.