Olen 24v tyttö, seurustellut poikaystäväni 28v kanssa nyt reilun vuoden ja asuttu yhdessä vuoden alusta. Ongelmani on poikaystäväni entinen tyttöystävä, nykyinen ystävä. Olen hyvin mustasukkaista tyyppiä ja olen koittanut työstää sitä pois minusta, sillä pelkään sen vielä jonain päivänä tuohoavan suhteeni. POikaystäväni ei ole mustasukkainen yhtään, eikä ymmärrä usein minun tunteitani. Nykyään olen oppinut keskustelemaan asiasta ihan järkevästi, ettei hän joutuisi kärsimään takiani, mutta juttu ahdistaa häntä aina kun asia tulee puheeksikaan, vaikka en todellakaan syyttele häntä tai raivoa hänelle niin kuin joskus väärin tein.
No, tämä exä on ollut exä jo useamman vuoden ajan ja heillä ei todellakaan ole mitään romanttisia tunteita keskenään. Heidän suhteensakin päättyi hyvissä väleissä molempien tahdosta mutta hyvinä ystävinä he ovat pysyneet. Aluksi tämä ei edes jostain syystä häirinnyt minua, mutta hetken seurusteltuamme se asia alkoi pinaamaan minua ihan hirveästi.
Ahdistaa kun tiedän että he tulevat näkemään toisiaan ja kaikki mitä he juttelevat keskenään. Mitään syytä minulla ei ole pelätä, että he pettäisivät minua keskenään, sitä ei varmasti tule tapahtumaan, mutta ahdistun silti aina kun he ovat tekemisissä keskenään. Tuo tyttö ei itse seurustele ja on sitä mieltä ettei sellaisen tyypin kanssa alakaan seurustelemaan, joka ei hyväksyisi heidän ystävyyttään. Hän tietää, että minä olen mustasukkainen hänestä ja on hyvin harmissaan siitä, välillä hän on kyllä kivasti pahimpina aikoina ajatellut minuakin ja ollut soittelematta hetkeen poikaystävälleni.
Eivät he ihan hirveän usein ole tekemisissä mutta noin kerran kuussa soittelevat ja näkevät sitäkin harvemmin, mutta jakavat kyllä ihan kaikki asiat keskenään. Minua ahdistaa etenkin se että he puhuvat esim. seksistä yhdessä ja mikään aihe ei heille ole liian intiimi jaettavaksi. Poikaystäväni on sitä mieltä että juttelee hän seksistä muidenkin naispuoleisten ystäviensä kanssa ja eihän tämä exä eroa niistä millään lailla, jotenkin se vaan minulle on eri asia. Mutta eivät he esim. minun ja poikaystäväni seksielämästä keskustele koska olen sanonut että sitä en halua ja sen poikaystäväni ymmärtää. Mutta eihän minulla ole mitään oikeutta kieltää heitä juttelemasta tämän exän seksielämästä.
Jotenkin minua ahdistaa se että poikaystäväni ihailisi exäänsä ihmisenä enemmän kuin minua. Hän on kaunis, hyvin kouluttautunut, matkustelee (ja lähettelee matkakuviaan poikaystävälleni, mikä vissiin on ihan normaalia, mutta ei minulle), harrastaa aktiivisesti kaikennäköistä ja on miten sen nyt sanoisi jotenkin hirveän ajan tasalla oleva urbaani kaikesta kiinnostunut nuori nainen. Olen jopa aina pitänyt itseäni lyhyenä ja toivonut vähän lisäpituutta, mutta kun tämä exä on niin pieni ja siro, olen alkanut pitää itseäni jonain kauheana norsuna ja korkkareiden käyttönikin on vähentynyt osaksi tämän takia. Niin hullulta kun tämä näin "ääneen sanottuna" kuulostaakin. Monesta heidän välisestä jutusta olen ottanut selvää vakoilemalla poikaystäväni kännykkää ja facebookkia ja en voi tietenkään näitä asioita paljastaa poikaystävälleni, koska hän raivostuisi jos saisi tietää että urkin hänen asioitaan. Esim. minua ahdistaa että poikaystäväni pyysi kerran kestävyysliikuntavinkkejä häneltä eikä minulta, vaikka olen entinen yleisurheilija, myös valmentanut ja liikunnanohjaajaopiskelija. Ihan kuin hän ajattelisi etten minä tiedä mitään mistään mutta hänen exänsä tietää koskaa harrastaa thriatlonia ja on juossut maratonin ym.
Kaikki pienet jutut, jotka ovat ihan normaaleja, ainakin heidän mielestään, tuntuvat minusta niin häiritseviltä, kuten se että tämä exä lisäsi heistä valokuvan facebookkiin (oli kuvassa yksi kolmaskin) vaikka ihan varmasti tiesi etten minä tykkäisi asiasta, mutta ei varmaan ajatellut asiaa niin. Lisäksi ko kuvassa hänen oma naamansa on ihan tärähtänyt ja epäselvä, että pistää miettimään miksi hän juuri sen kuvan halusi lisätä, oliko se ainoa joka heistä yhdessä löytyi ja joku oli pakko saada heistä laittaa. En tiedä.
Olen aina ollut sitä mieltä etten halua kieltää heitä olemassa tekemisissä, eikä poikaystäväni semmoista hyväksyisikään, mutta välillä en meinaa kestää ahdistusta. Olen miettinyt että koittaisin tutustua tähän tyttöön paremmin jos se helpottaisi ja kerran olimmekin kolmestaan kahvilla ja kaikki meni ihan hyvin, mutta silti minua vaivaa mitä he keskenään juttelevat.Haluaisin oppia olemaan sinut tämän asian kanssa ja olla ahdistumatta mutta en vain tiedä enää miten. Itsetuntoani työstän koko ajan, sillä olen ollut masentunut pitkään, paranemaan päin ollaan menossa ja käyn terapiassa. Mitä muuta voisin vielä tehdä?
mustis poikaystävän exästä
3
851
Vastaukset
- broken_fixed
Tulipas deja vu olo kun luin tarinasi. Ainoa ero että olen mies ja vastapuoli nainen.
Et ole todellakaan yksin tämäntyyppisten tapausten kanssa ja meitä on muitakin. Yhtään vähättelemättä tapaustasi, sanoisin kuitenkin, että jos poikaystäväsi näkee alle kerran kuukaudessa ja soitteleekin harvoin niin tuo on vielä sallittavaa, mutta en ymmärrä yhtään miksi seksistä pitäisi puhua. Tuo ei minusta sovi ollenkaan.
Valehteleminen ei myöskään ole sallittua, oli ne valkoisia tai minkävärisiä tahansa. Koin käytännössä kaikki samat asiat kuin sinäkin omassa suhteessani, sillä erotuksella, että silloinen naiseni oli yhteyksissä exäänsä päivittäin ja kolmistaan kahvilla oli kuulemma ehdottomasti kiellettyä. Kävin ne samat asiat päässäni kuin sinäkin.
Pitää ymmärtää, että jotkut ihmiset vain ei ymmärrä mitä oma toiminta saa toisessa aikaiseksi. Ideaalitilannehan olisi, että kun eroaa niin se sitten loppuu kunnolla. Aloitetaan uusi elämä jonkun toisen kanssa, jonka kanssa voi paremmin. Usko minua kun kerron että tuollaiset "olemme exän kanssa ystäviä" ihmiset ovat harvinaisia. Voin vain arvailla miksi tällaista esiintyy, enkä tuomitse sitä. Sinun pitää alkaa ehkä miettiä asiaa niin, että olisitko onnellinen jos olisit jonkun kanssa joka on päässyt kaikista siteistään exäänsä.
Tosin sanoisin myös, että poikaystäväsi suhtautuminen asiaan on ratkaisevaa, yrittääkö hän tehdä kaikkensa, että tuntisit olosi paremmaksi. Yrittääkö hän hälventää epäluulot, korjata sumuverhoa, oletko esimerkiksi kertonut tunteistasi hänelle ja miten hän on niihin reagoinut. Muista että sinun pitäisi olla se numero ykkönen. Muut naiset on sitten nokkimisjärjestyksessä kauempana. Heitä saa olla ja heidän kanssaan saa keskustella niitä näitä, mutta he eivät saa tulla reviirillesi ja tehdä ja puhua asioista jotka ei välttämättä kuulu heidän "asemalleen". Jos koet, että tarpeesi otetaan huomioon niin mustasukkaisuuden tunteet kyllä poistuvat ajan kanssa. Poikaystävälläsi täytyy osallistua tähän prosessiin, yksin tuo ei onnistu.
Minun suhde loppui ja tunnen nyt oloni helpottuneeksi vaikkakin surulliseksi. Ero on joskus se oikea valinta jos toinen ei halua muuttaa suhtautumistaan asiaan. Tosiaan nuo kaikki on meistä normaalia - tyyliset jutut.. grrrr.. ei se ole normaalia. Nyt kun olen saanut etäisyyttä asiaan tajuan tuon selvästikin.
Mutta en voi neuvoa sinua tekemään jotain. Päätös on sinulla itsellä. hienoa että olet valinnut terapian mahdollisuutena. Suosittelen tutustumaan tähän poikakaverisi exään. Vaikka se aluksi tuntuisi oudolta. Minulla ei sitä mahdollisuutta ollut, siksi tilanteeni eroaakin merkittävästi sinun tapauksesta.
jos yleinen ilmapiiri on kuitenkin sovitteleva ja sopuisa myös poikaystäväsi exän puolelta, näen tilanteen positiivisena.
Uskoisin kuitenkin loppujen lopuksi, että teillä on hyvät mahdollisuudet selvitä tästä tilanteesta. Ne muutamat jutut kannattaa käydä läpi kuitenkin. Ne seksijutut ja valehtelut. Kannattaa muistaa, että kun kuulee valheita, mieti missä olotilassa ne on kerrottu, rauhallisessa vai kinastelun yhteydessä. Riidoissa valheita tulee helpommin vaikkei tarkoittaisi.- Aavuton
Kiitos kirjoituksestasi! Olen pahoillani sinun tapauksestasi, mutta hyvä jos loppuratkaisu oli oikea sinulle.
Minua kiusaa omassa tilanteessani eniten ehkä se että olen niin mustasukkainen. Haluaisin olla niin "hieno" ihminen ja hyvällä itsetunnolla varustettu, ettei kyseinen asia vaivaisi minua. Periaatteessa minulle on täysin ok, että poikaystäväni on hyvissä väleissä entiseensä ja vielä sekin olisi, että he soittelisivat tai lähettelisivät viestejä silloin tällöin. Eniten minua kiusaakin se kuinka avoimesti ja intiimeistä asioista he keskustelevat keskenään ja poikaystäväni kun ei ymmärrä yhtään että missä se raja sitten menee mistä saisi keskustella ja mistä ei. Jku kerta tuli hirveä riita kun kuulin heidän juttelevan puhelimessa jotain tämän exän karvoituksesta, ihan säärikarvoista vaan, mutta poikaystäväni totesi jotenkin, että niin ethän sää kauhean karvainen ole, joka tuntui minusta tosi kiusalliselta. Ja siis eihän poikaystäväni ymmärtänyt että mistä hän tietää mistä saa puhua ja mistä ei. Olihan tuo ihan hassu juttu ja toistan itseäni edelleen, että eniten minua ärsyttää tässä se että asia ärsyttää minua.
Sitten vertaan väkisinkin heidän ystävyyssuhdettaan minun ja minun entiseni väliseen ystävyyteen. Me exäni kanssa soitellaan joskus ja kysellään mitä kuuluu, mutta minusta tuntuisi kyllä todella oudolta jos hän alkaisi selittämään esim. sitä seksielämäänsä minulle. Lisäksi kunnioitan exäni nykyistä kihlattua niin paljon, etten oikein viitsi enää pitää yhteyttä exääni, kun tiedän että ystävyytemme on joskus häirinnyt häntä. Heidän suhteensa on kuitenkin se tärkein asia, ei minun ja exäni ystävyys.
Poikaystäväni suhtautuu asiaan vaihtelevasti, jotain hän ymmärtää, mutta jotain juttuja taas ei lainkaan. Hän ehdotti minulle hetki sitten, että keskustelisin tai lähettäisin viestiä tälle hänen entiselleen, mutta pelkään, että teen itsestäni vaan naurettavan ja reppanan sillä kaikkien silmissä. Tuntuu, että jään taas alakynteen ja olen se heikompi ja huonompi osapuoli tässä omassa sisäisessä henkisessä "taistossani" tätä exää kohtaan. Toisaalta tekisi mieli yrittää. Ja pelkään tietysti ettei se loppujen lopuksi muuttaisi tilannetta. Lisäksi minusta tuntuu että tämä exä on persoonana sellainen tyyppi, jonka kanssa en välitä ystävystyä ja joka alkaisi vaan enemmän ärsyttämään minua, jos tutustuisin häneen.
Yksinään tämä asia tuntuu minulle aivan liian hepposelta perusteelta erota, mutta mietinkin sitä, että olemmeko poikaystäväni kanssa niin erillaisia persoonia kun emme ymmärrä toisiamme tällaisessa asiassa, että sovimmeko sitten kuitenkaan yhteen. Toisaalta rakastan häntä hirveästi ja hänessä on niin paljon hyvää, että haluaisin yrittää muuttaa nyt itseäni tässä asiassa. - paffipääe
Aavuton kirjoitti:
Kiitos kirjoituksestasi! Olen pahoillani sinun tapauksestasi, mutta hyvä jos loppuratkaisu oli oikea sinulle.
Minua kiusaa omassa tilanteessani eniten ehkä se että olen niin mustasukkainen. Haluaisin olla niin "hieno" ihminen ja hyvällä itsetunnolla varustettu, ettei kyseinen asia vaivaisi minua. Periaatteessa minulle on täysin ok, että poikaystäväni on hyvissä väleissä entiseensä ja vielä sekin olisi, että he soittelisivat tai lähettelisivät viestejä silloin tällöin. Eniten minua kiusaakin se kuinka avoimesti ja intiimeistä asioista he keskustelevat keskenään ja poikaystäväni kun ei ymmärrä yhtään että missä se raja sitten menee mistä saisi keskustella ja mistä ei. Jku kerta tuli hirveä riita kun kuulin heidän juttelevan puhelimessa jotain tämän exän karvoituksesta, ihan säärikarvoista vaan, mutta poikaystäväni totesi jotenkin, että niin ethän sää kauhean karvainen ole, joka tuntui minusta tosi kiusalliselta. Ja siis eihän poikaystäväni ymmärtänyt että mistä hän tietää mistä saa puhua ja mistä ei. Olihan tuo ihan hassu juttu ja toistan itseäni edelleen, että eniten minua ärsyttää tässä se että asia ärsyttää minua.
Sitten vertaan väkisinkin heidän ystävyyssuhdettaan minun ja minun entiseni väliseen ystävyyteen. Me exäni kanssa soitellaan joskus ja kysellään mitä kuuluu, mutta minusta tuntuisi kyllä todella oudolta jos hän alkaisi selittämään esim. sitä seksielämäänsä minulle. Lisäksi kunnioitan exäni nykyistä kihlattua niin paljon, etten oikein viitsi enää pitää yhteyttä exääni, kun tiedän että ystävyytemme on joskus häirinnyt häntä. Heidän suhteensa on kuitenkin se tärkein asia, ei minun ja exäni ystävyys.
Poikaystäväni suhtautuu asiaan vaihtelevasti, jotain hän ymmärtää, mutta jotain juttuja taas ei lainkaan. Hän ehdotti minulle hetki sitten, että keskustelisin tai lähettäisin viestiä tälle hänen entiselleen, mutta pelkään, että teen itsestäni vaan naurettavan ja reppanan sillä kaikkien silmissä. Tuntuu, että jään taas alakynteen ja olen se heikompi ja huonompi osapuoli tässä omassa sisäisessä henkisessä "taistossani" tätä exää kohtaan. Toisaalta tekisi mieli yrittää. Ja pelkään tietysti ettei se loppujen lopuksi muuttaisi tilannetta. Lisäksi minusta tuntuu että tämä exä on persoonana sellainen tyyppi, jonka kanssa en välitä ystävystyä ja joka alkaisi vaan enemmän ärsyttämään minua, jos tutustuisin häneen.
Yksinään tämä asia tuntuu minulle aivan liian hepposelta perusteelta erota, mutta mietinkin sitä, että olemmeko poikaystäväni kanssa niin erillaisia persoonia kun emme ymmärrä toisiamme tällaisessa asiassa, että sovimmeko sitten kuitenkaan yhteen. Toisaalta rakastan häntä hirveästi ja hänessä on niin paljon hyvää, että haluaisin yrittää muuttaa nyt itseäni tässä asiassa.Pelottavan samassa tilanteessa olen myöskin ollut. Minuakaan ei aluksi häirinnyt se kun poikaystäväni oli yhteydessä exäänsä, mutta aikani kun asiaa päässäni pyörittelin niin ajatus siitä olikin jo epämiellyttävä. Hienoa että pystyt keskustelemaan asiasta poikaystäväsi kanssa järkevästi. Minä taas en tajunnut sitä tarpeeksi ajoissa ja sen seurauksena mies kävi exänsä luona salaa minulta. Kiinni sain hänet kylläkin siitä joka kerta tai sitten myönsi itse vasta jälkeenpäin. Tottakai minusta tuli epäluuloisempi ja samoin kuin sinä luin viestejä ja pengoin hänen yksityelottavan samassa tilanteessa olen myöskin ollut. Minuakaan ei aluksi häirinnyt se kun poikaystäväni oli yhteydessä exäänsä, mutta aikani kun asiaa päässäni pyörittelin niin ajatus siitä olikin jo epämiellyttävä. Hienoa että pystyt keskustelemaan asiasta poikaystäväsi kanssa järkevästi. Minä taas en tajunnut sitä tarpeeksi ajoissa ja sen seurauksena mies kävi exänsä luona salaa minulta. Kiinni sain hänet kylläkin siitä joka kerta tai sitten myönsi itse vasta jälkeenpäin. Tottakai minusta tuli epäluuloisempi ja samoin kuin sinä luin viestejä ja pengoin hänen yksityisyyttään. Todellisuudessa kiusasin vain itseäni, hain vahvistusta epäilyksiini ja alitajuisesti hain niitä negatiivisia. MIKSI IHMEESSÄ? Eikä tilannetta auttanut tietenkään se ettei poikaystäväni ymmärtänyt mustasukkaisuuttani ja koittanut tukea minua ja auttaa. Lisäsin vielä itse vettä myllyyn ja otin exän esiin aina kun riitelimme. Vertaisyyttään. Todellisuudessa kiusasin vain itseäni, hain vahvistusta epäilyksiini ja alitajuisesti hain niitä negatiivisia. MIKSI IHMEESSÄ? Eikä tilannetta auttanut tietenkään se ettei poikaystäväni ymmärtänyt mustasukkaisuuttani ja koittanut tukea minua ja auttaa. Lisäsin vielä itse vettä myllyyn ja otin exän esiin aina kun riitelimme. Vertasin minua ja meidän suhdettamme entiseen. Halusin tutustua myös exään juuri samasta syystä kuin sinäkin, mutta poikaystäväni ei suostunut siihen koska en pitänyt exästä vaikkakaan siinä ei ollut mitään henk. kohtaista.
Nyt olemme jo eronneet.
Mustasukkaisuus oli väsyttänyt molempia ja tukahduttanut tunteita. Eron yhteydessä selvitimme asiat. Olivat olleet ex-tyttöystänsä kanssa koko meidän aikanamme vain ystäviä. Mies ei ollut koskaan minua pettänyt. Minun muistutukset exästä suhteemme aikana sai miehen ajattelemaan heidän parisuhdettaan ja ikävöimään kyllä entistään. Teimme molemmat virheitä suhteemme aikana. En antanut mahdollisuutta osoittaa luottamusta, eikä hän mahdollisuutta luottaa. Näin se vain on, se mitä ympärilläsi ja elämässäsi tapahtuu niin alitajunnallasi on suuri osuus siihen kaikkeen. Yksi miljoonista todisteista tuohon:
Minä jäin yksin ja he saivat toisensa. Pahin pelkoni toteutui. :(
Neuvona vain, älä pengo äläkä etsi, kiusaat vain itseäsi. Koita saada hänet ymmärtämään ja auttamaan. Keskustelkaa asiasta, mutta loppujen lopuksi sinä itse voit vain saada itsellesi mielenrauhan. Näin jälkeenpäin mietin, miksi edes stressasin siitä jos mies pettää minua. Et voi olla onnellinen jos koitat kontrolloida toista. Pettää jos pettää se ei ole minun käsissäni, ainoa mitä voit tehdä on rakastaa itseäsi ja olla rakastettava.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1002936
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1062500- 922256
- 222082
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1771896- 441883
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en461825- 781756
Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1351558Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten1371323