Minä en ymmärrä tämän palstan tarkoitusta, kaksi kuppikuntaa kiistelee asioista joissa kumpikaan osapuoli ei aio peerääntyä.
Väittelyn tarkoitus on se että osapuolet saavat uusia näkemyksiä se kautta, täällä juttu on niin että toiset siteeraavat raamattua ja toiset tiedelehtiä. Keksikää jotain omaa.. ai niin eihän uskovaisilla ole tukenaan kuin se raamattu. Herätkää, teillä on yksi elämä. Pitäkää hauskaa niin kauan kuin voitte.
Väittelyn tarkoitus on se että osapuolet saavat uusia näkemyksiä se kautta, täällä juttu on niin että toiset siteeraavat raamattua ja toiset tiedelehtiä. Keksikää jotain omaa.. ai niin eihän uskovaisilla ole tukenaan kuin se raamattu. Herätkää, teillä on yksi elämä. Pitäkää hauskaa niin kauan kuin voitte.
Vastaukset 50
Vanhimmat
"Herätkää, teillä on yksi elämä."
Teoria, että ihmisellä olisi vain yksi elämä perustuu monotistiseen, sekä darwinistiseen ajatteluun.
Energia ei minnekkään häviä, se vain muuttaa muotoaan.
Joten Ei tietoisuuskaan minnekään häviä, se vain muuttaa muotoaan.
Mutta se millä tasolla tietoisuutesi on vaikuttaa siihen mikä siitä tulee.
Tulevaisuus rakennetaan menneisyyden perustalle,joten
tulevaisuutesi on heijaste menneisyydestä
>>Herätkää, teillä on yksi elämä. Pitäkää hauskaa niin kauan kuin voitte.
Sana sielu esiintyy 1992 vuoden Uudessa Testamentissa 23 kertaa, 1938 yli 40 kertaa.
Sielu on Jumalan vastaanotin meissä. Sielunsa voi myydä esim. pahoilaiselle tai mammonalle. Mutta pelastuakin voi.
Ihmisen näkymätön, engellinen osa joka säilyy myös ruumiin kuolemisen jälkeen.
Sielussa on ihmisen järki, tunteet ja tahto. Sielu on kuolematon
Sielu on osa inhimillistä kokonaisuutta. Se on persoonallisuutta määrittelevä tekijä.
Sielu on Jumalan meihin luoma määrittelemätön tila, joka tuntee, aistii ja kokee sen mikä ei ruummilta onnistu. Sielu vaikuttaa huomattavasti siihen, mihin elämämme suuntautuu.
Sielu on fyysisen vastakohta. Sielukin voi tosin sairastua
Sielu on ihmisen henkinen kapasiteetti, omatunto ja luonne.
Sielussa asuu ihmisen ihmisen persoonallisuuden ydin. Sielu varastoi erilaisia kokemuksia.
On peräti itsekästä ajatella meillä jokaisella olevan oma henkilökohtainen sielu.
Tuollainen suunnattoman itsekeskeinen ajattelu perustuu Raamatun virheelliseen tulkintaan. Ajattelkaapa edes vähän kaaosta. Nyt jo olisi kymmeniä miljardeja yksittäisiä sieluja ja Jumala puhaltaisi niitä kiihtyvällä tahdilla yhä lisää ja pitäisi yksityiskohtaista kirjanpitoa jokaiseta sielusta erikseen.
Kyllä meidän on vähäisilläkin, inhimillisillä älynlahjoilla ymmärrettävä luomiskertomuksen yksiselitteisen selvä kirjoitus yhdestä ainoasta sielusta.
Esiksikin täytyy ottaa huomioon ajattomuus, aika on puhtaasti ihmisen typeryydestä syntynyt keksintö. Ei Jumalalla ollut ihmistä luodessaa sen paremmin kelloa kuin kalenteriakaan. Esimerkiksi nykyinen ajanlaskumme on otettu käyttöön vasta noin 500 vuotta sitten. Luuletteko taivaan toimivan tuollaisen ajanlaskun mukaan?
Ei rakkaat ystäväni uskossa ja uskottomuudessa, meillä poloisilla maan matosilla on ainoastaan yksi sielu josta meistä kunkin tulee tulee ajallaan hyvyydellä ja rakkaudella parhaansa mukaan huolehtia.
Ajattomuudessa ei yhteisellä sielullamme ole pienintäkään kiirettä ehtiäkseen olemaan meissä kaikissa.
Tuomiopäivän aamun koitossa Herramme taivaassa punnitsee tuon ainoan sielumme kelvollisuuden aivan kuten Sodoma ja Gomora kertomuksissa Raamatussa on kerrottu.
Tuolloin punnitataan sielumme kelvollisuus jos sielumme yhteinen hyvyys Herrallemme on riittäva pääsee sielumme ajattomaan Paratiisin kirkkauteen.
Jos taas pahuus on vallalla sielumme joutuu kadotukseen eli se kadotetaan.
Koska sinulla Elias on jotakin omaperäistä esitettävää? Ainakin ateistien omaperäisistä ja uusista väitteistä on huutava pula.
>> Ainakin ateistien omaperäisistä ja uusista väitteistä on huutava pula. >>
Ateistin ongelma on että jumalia, sieluja yms. ei ollut eilen, ei ole tänään eikä tule olemaan huomennakaan.
Ajanvietteestä ja vaihtelusta kiinnostuneiden on parasta pysyä uskovaisina. Jumalaa voi vaihtaa esim. saunapäivinä.
"Ateistin ongelma on että jumalia, sieluja yms. ei ollut eilen, ei ole tänään eikä tule olemaan huomennakaan."
On ihan pakko kertoa tämä, että sanan sielu synonyymejä ovat minuus, henki, mieli ja psyyke. Minulle on täysin uutta, että ateisteilla ei ole ollut eilen, ei ole tänään eikä tule olemaan huomennakaan psyykeä, minuutta, henkeä tai mieltä. Nyt kuitenkin selvisi, miksi nämä keskustelut joskus tökkivät pahan kerran.
..tätä uskontopalstaksi.
Mutta älä huoli, pakko on pakko, niin uskonnoissa kuin pilkunviilauksessakin. Teet viisaasti käyttäessäsi palstaa varaventtiilinä, pakkotilojen kanssa ei ole leikkimisä.
että heti saan joltakin nenilleni, kun alan ihan asiallisesti puhua synonyymeistä, mutta että minulla olisi pakkotiloja, siinäpä oiva argumentti sille, joka ei muuten keskustelussa pärjää. Skitsofreniasta puhuminen tästä vielä puuttuu, mutta tuskinpa enää kauan, jos osaan tulkita merkkejä oikein.
Mutta joka tapauksessa minulla on sellainen pakkomielle, että sanan sielu synonyymit täytyy jokaisen tietää, jos haluaa sielusta puhua. Toivottavasti sinäkin, luulija, opit ne.
Kun kerran kynnän härillä, niin myös häristä puhun. Mutta ei pidä missään nimessä unohtaa sitä, että viestieni yli saa hyppiä aivan vapaasti. Mieluummin keskustelenkin palstan vakinikkien kanssa.
Pää punaisena yritän löytää ja välillä keksiä aivan itsekkin uusia ulottuvuuksia, oikeita tai vääriä, jolla ei keskustelun kannalta sinänsä ole edes merkitystä. Tuollaisessa keskustelussa vaan voi syntyä joskus ihan mukaviakin ajatuksia.
Eväät kyllä menevät melko vähiin jos on kysymyksessä vaikka sielu, joka nyt on jos ei muuta niin ainakin suomenkielen synonyymi, vastapuolen todetessa ilman vähäisempääkään perustelua ettei ole olemassakaan koko sielua. Siis ei sitä ainoatakaan yhteistä?
Onko se joku uusi ajatus jota avauksessa etsittiin?
Nimimerkki: ÄÖ 14.
Tänään on noussut esiin uskonnollisen lahjakkuuden käsite, ja se vasta jotakin merkitsee.
hieman vierastan kaikenlaatuista ylenmääräistä lahjakkuutta. Lisäksi hymyilen omahyväisesti yksinäni jos joku nimittää minua vaikkapa hihhuliksi.
Miten sinä Elli pitäisitkö jos sinua nimitetään hihhuliksi.
Ai uskonnollinenlahjakkuus siinäpä vasta synonyymi? ja oikein käsite, nyt minulla kestää vähän aikaa ymmärtää.
Taasko minä taulapää menin sotkemaan asioista. En minulla ollut tarkoitus puhua mistään uskonnollisesta lahjakkuudesta, vaan vain siitä, että jollakin on jotakin ja jollakin toisella ei.
Jotta paremmin ymmärtäisit minua, niin verrataan nyt sitä, että jollakin on usko, vaikka siihen, että jollakin on kyttyrä, vaivaisenluut tai lättäjalat, ettei vain kukaan loukkaantuisi ja luulisi, että pidän teisteja parempina kuin ateisteja. Enhän suinkaan, vaan vain erilaisina.
että pitäisin kovasti hihhuli-nimityksestä, jos olisin uskis. Verna käytti jokin aika sitten atsku-sanaa. Pidin siitäkin kovasti, ja päätin ottaa sen joskus käyttöön.
eikä ainakaan minun loukkaantumistani tarvitse varoa. Olen kestävää laatua, eikä serotoniinini juurikaan notkahda, vaikka joku teisti ilmoittaisikin olevansa yläkerran väkeä atskuihin verrattuna.
>>On ihan pakko kertoa tämä...>Skitsofreniasta puhuminen tästä vielä puuttuuMieluummin keskustelenkin palstan vakinikkien kanssa>
Sinä vastaat viestiini kertoaksesi että et halua keskustella kanssani ??
>>joka tapauksessa minulla on sellainen pakkomielle, että sanan sielu synonyymit täytyy jokaisen tietää, jos haluaa sielusta puhua
kuka sitten lienetkin, kun et viitsi valita edes nimimerkkiä. Vaikka sinun olisi ihan pakko vastata viesteihini, niin ole rauhallisella mielellä, sillä se ei kuitenkaan merkitse sitä, että sinulla olisi pakkotila.
Jos et ole seurannut näitä palstoja, niin et ilmeisesti tiedä, että skitsofreniasta puhuminen teistien yhteydessä on nimenomaan ateistien tapa, sillä uskovathan näkevät näkyjä, kuulevat ääniä ja uskovat sellaiseen, mitä ei muiden mielestä ole olemassa. Minä en teistinä tällaista tapaa ole aloittanut, vaan odotan kauhulla, koska saan taas kerran kuulla ei-uskovien suusta moisia mielipiteitä.
On sinulla sitten kuolematon sielu tai ei, niin tuskin kuitenkaan olet psyyketön tai mieltä vailla.
Sen kerran kun yritän laskea vähän leikkiä, niin joku viestejäni seuraamaton ottaa sitten kaiken ihan kirjaimellisesti. Ota vähän rennommin. En minä ketään aio pistää poskeeni.
Kyllä minä voin keskustella sinun ( `nenälleenkin` ) kanssasi, mutta et vain näytä ymmärtävän minua tippaakaan, vaan luet viestejäni kuin piru Raamattua. ( Varmuuden vuoksi: En siis tarkoita, että sinä olet piru ja minun tekstini Raamatusta. )
Vastasin nikin Turust viestiin kommentilla joka ei ollut mitenkään kuolemanvakavaksi tarkoitettu, mutta koski hänen ajatuksiaan 'sielusta' ja lohkaisuaan **Ainakin ateistien omaperäisistä ja uusista väitteistä on huutava pula**.
Koska tämä on uskontopalsta, luulin hänen puhuneen ns. 'kuolemattomasta' sielusta siinä merkityksessä kuin missä Raamattu luullakseni sanaa 'sielu' käyttää.
Kun sinä leikkisästi siirsit keskustelun koskemaan muita asioita, yritin pysytellä mukana ja jäljitellä sinun näennäisen aggressivista kirjoitustyyliäsi, hyvän maun puitteissa tietenkin, olipa sellainen ateistien tapa tai ei.
Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa... :o)
Kun tälle palstalle kerran kirjoittaa enemmän tai vähemmän uskovia ja uskomattomia, niin luulisi olevan hyvä asia, jos sanoja ei käytettäisi pelkästään siinä merkityksessä, jossa itse kukin luulee niitä Raamatussa käytettävän, vaan myös ihan tavallisessa merkityksessä.
Voiko muuten mielestäsi sellainen, joka ei hyväksy uskonnollisen kielen sanaa synti, tehdä syntiä?
Minusta uskonnollisilla palstoillakin voisi keskustella ihan tavallisesti miettimättä joka hetki sitä, missä merkityksessä mitäkin sanaa on Raamatussa käytetty.
vakavuuteen. Rohkenen olla tässä asiassa erimieltä:)
..en ole kovinkaan kiinnostunut syvällisemmistä keskusteluista sanojen merkityksistä.
Yleensä ihmiset ymmärtävät mitä tarkoitan puheillani, paitsi jos eivät haluakkaan ymmärtää.
Enemmän saan moitteita mielipiteiteni kuin käyttämieni sanojen perusteella.
Sanasta synti: Luulisin käsitteeseen sisältyvän merkityksen "rikkoa jumalan tahtoa vastaan", enkä ymmärrä miten sellainen olisi minulle mahdollista.
Ateistinen vastine olisi "epämoraalinen" tai "epäeettinen" käytös. Niihin syyllistyn aivan liian usein, etenkin kun mahdollisuutta 'ylhäältä' tulevaan anteeksiantoon ei ole. On yritettävä pärjätä ihmisten ja omantuntonsa kanssa.
että sanaan synti "liittyy merkitys `rikkoa Jumalan tahtoa vastaan`", mutta se on vain puolet sanan merkityksestä. Sana synti nimittäin tarkoittaa ajatuksissa, sanoissa ja teoissa tapahtuvaa jumalallisen ja ( Huom. ) moraalisen käskyn rikkomista, rikosta jne. ,siis yleensä pahaa tekoa.
Sana synti kattaa siten sekä sinun käsityksesi siitä, mitä tuo sana tarkoittaa, että myös mainitsemasi epämoraalisen tai epäeettisen käytöksen.
En ymmärrä täällä muidenkin uskomattomien ja nyt myös sinun esittämääsi käsitystä ns. ylhäältä tulevasta anteeksiannosta, aivan kuin kuka hyvänsä ihminen muka ei siitä huolimatta tuntisi syyllisyyttä, katuisi pahoja tekojaan, kärsisi omantunnontuskia jne. vain siksi, että sattuu uskomaan. Tämä on tätä tuulimyllyjä vastaan taistelemista päivästä toiseen, koska uskomattomilla on valmiit käsitykset kaikesta uskoviin liittyvästä eikä niitä muuta kukaan kirveelläkään. Ne ovat ja pysyvät ikuisesti. Huoh.
olen ainakin tilapäisesti vapautunut uskottomuuden synnistä. Luulisinpa olevani kokonaan siitä vapautettu?
>> Tämä on tätä tuulimyllyjä vastaan taistelemista päivästä toiseen, koska uskomattomilla on valmiit käsitykset kaikesta uskoviin liittyvästä >>
Syytät ateisteja yleistämisestä, kaikkia kerralla kuin sopulilaumaa ??
En minä pyri selittämään miten uskovat toimivat tai ajattelevat. Yritän tuoda esiin että omasta ajattelustani tiedän enemmän kuin sopulien tutkijat.
Kun sanon että en ymmärrä miten voisin rikkoa jumalan tahtoa vastaan (=on tehdä syntiä), voisit tyytyä siihen etkä yrittää todistaa sanakirjan avulla että teen syntiä joka tapauksessa. Jumalan käskyt saattavat olla käskyjä, moraali ei ole mistään käskyistä riippuvaista.
Kun sanon että minä en voi saada anteeksiantoa ylhäältäpäin, voit halutessasi sanoa että et sinäkään voi, minulla ei ole tietoa siitä kuinka asia on muiden kuin omalla kohdallani.
Tuulimyllyjä vastaan sinun ei tarvitse taistella, mutta jos joskus löydät kaksi ihmistä jotka ajattelevat asioista samalla tavalla, olet löytänyt kaksi jotka eivät ajattele ollenkaan.
Sinä edustat yhtä ainutkertaista tapaa uskoa eikä ole mielekästä yrittää ymmärtää vl-lestadiolaisia tai buddhalaismunkkeja sinun viestiesi perusteella.
Erot ateistien välillä ovat yhtä suuret.
tuossa sinun listassasi on sielusta kyllä aika paljon uskomuksia mukana minusta.
Antti Eskola sanoo sielusta:
Sielu on ihmisen täydellinen elämänkerta, kaikki mitä hän on ajatellut, sanononut, tuntenut ja tehnyt ja niiden seuraukset.
Sielu voi olla vain hengellis-teoreettinen käsite.
Tuon minäkin voisin hyväksyä määritelmäksi sielusta, koska muuten en voi käsittää koko sielua.
>>sillä uskovathan näkevät näkyjä, kuulevat ääniä ja uskovat sellaiseen, mitä ei muiden mielestä ole olemassa.
Eskolan määritelmä on varsin hyvä.
( luulin, nenälleen?, syyllinen?, mutta, pakko? ) mielenkiintoisesta keskustelusta.
Yhteiskunnassa käytetään sanaa rikos. Rikokselle on määrätty laissa rangaistus. On sanottu, että lait ovat eräänlainen minimivaatimus siitä, kuinka pitää elää. Kaikilta edellytetään lain noudattamista.
Synti puolestaan on kirkossa käytettävä käsite. Se pitää sisällään paitsi rikokset, myös hienovaraisemman pahuuden. Myös sana tai ajatus voi olla synti, jopa perusolemus (perisynti ihmisessä = taipumus pahaan). Synti on rikos, paitsi yhteiskuntaa (toista ihmistä, luontoa) vastaan, myös Jumalaa vastaan. Synnin ala on paljon laajempi kuin rikoksen ala. Kaikki rikokset ovat syntiä, mutta kaikki synnit eivät ole rikoksia.
Puhutaan usein ns. harmaasta alueesta, talouselämässä ja muutenkin. Joku asia voi olla juridisesti ok, mutta moraalisesti väärin. Yhteiskunta ei ole halunnut ottaa kaikkea mahdollista sanktioiden piiriin. Niinpä jotkut saattavat pyrkiä hyödyntämään harmaan toiminnan aluetta omaksi edukseen. Kristitylle sen ei pitäisi olla mahdollista, koska hän ymmärtää asian synniksi. Laki siis pitää meidät edes jollakin tavalla kurissa, mutta opetus synnistä pyrkii varjelemaan omantuntomme aivan puhtaana ja herkkänä kaikenlaiselle pahuudelle. Jumala ei salli syntiä, vaikka lainsäädäntö ei rangaistusta määräisikään.
Lain ja esivallan miekan avulla yhteiskunta pyrkii pakottamaan ihmiset rakkauteen. Sanan (sanan miekka!) ja evankeliumin avulla kirkko (Jumala?) houkuttelee ihmisiä vapaaehtoiseen rakkauteen, jotta inhimillisiä lakeja ja niihin liittyviä rangaistuksia tarvittaisiin mahdollisimman vähän.
>>Yhteiskunnassa käytetään sanaa rikos>>
>>Synti puolestaan on kirkossa käytettävä käsite>>
Samaa asiaa minäkin yritin selittää. Vakaumuksestani johtuen ei 'kirkoissa käytetyillä' käsitteillä ole minulle mitään todellista merkitystä.
>>Niinpä jotkut saattavat pyrkiä hyödyntämään harmaan toiminnan aluetta omaksi edukseen. Kristitylle sen ei pitäisi olla mahdollista, koska hän ymmärtää asian synniksi.>>
Ei uskovien 'synnintunto' ole periaatteessa sen parempi tai huonompi ominaisuus kuin ateistin moraali ja etiikka. Saattaa olla että tarve esiintyä 'hyvänä kristittynä' seurakunnan silmissä kohottaa uskovien keskiarvon hieman koko kansan vastaavaa korkeammalle.
>>Lain ja esivallan miekan avulla yhteiskunta pyrkii pakottamaan ihmiset rakkauteen. Sanan ja evankeliumin avulla kirkko houkuttelee ihmisiä vapaaehtoiseen rakkauteen.>>
Lakien seuraamisella ei ole mitään tekemistä lähimmäisenrakkauden kanssa, vaikka onkin toivottavasti lainlaatijan työhön vaikuttanut. Uskonnollinen fanatismi johtaa usein täysin päinvastaiseen tulokseen.
On miellyttävää keskustella, kun molemmat osapuolet ovat vilpittömästi kiinostuneita toistensa mielipiteistä.
Ennakkoasenteisiinsa juuttuneet jäävät paljosta vaille !
"Ei uskovien 'synnintunto' ole periaatteessa sen parempi tai huonompi ominaisuus kuin ateistin moraali ja etiikka. Saattaa olla että tarve esiintyä 'hyvänä kristittynä' seurakunnan silmissä kohottaa uskovien keskiarvon hieman koko kansan vastaavaa korkeammalle."
-Ei olekaan. Rakkauden Jumala synnin määrittelyn taustalla on ehkä kristitylle motivoiva tekijä kilvoittelussa. 'Tahdon tehdä parhaani, en vain itselleni, vaan myös lähimmäiselleni, koska hyvä Jumala on minua siihen kehoittanut'. Tarve esiintyä seurakunnan silmissä (siis tarve olla jotenkin parempi muiden silmissä) ei mielestäni ole kovin kannatettava ajatus. Hyvän Jumalan tai hänen rakastamansa lähimmäisen motivoima rakkaus sen sijaan tuntuisi olevan ihan ok
"Lakien seuraamisella ei ole mitään tekemistä lähimmäisenrakkauden kanssa, vaikka onkin toivottavasti lainlaatijan työhön vaikuttanut."
-Minusta lakien seuraaminen on nimenomaan lähimmäisen rakkautta. Tietysti lakeja on monenlaisiin tarpeisiin, mutta kyllä niiden tähtäyspisteenä aina on yhteisen kohtuuden ja oikeudenmukaisuuden (myös heikomman oikeuden) toteutuminen.
>> -Minusta lakien seuraaminen on nimenomaan lähimmäisen rakkautta. Tietysti lakeja on monenlaisiin tarpeisiin, mutta kyllä niiden tähtäyspisteenä aina on yhteisen kohtuuden ja oikeudenmukaisuuden (myös heikomman oikeuden) toteutuminen. >>
Jotenkin, en oikein tiedä miten, määrittelemme 'rakkauden' eritavalla. Minusta 100% vapaaehtoisuus en rakkauden ehdoton edellytys. Lainkuuliaisuus ei ole vapaaehtoista.
Määritelmät ova tosin pikkuseikkoja tässäkin asiassa, käytännön toimet ovat tärkeämpiä kuin niihin johtaneet motiivit.
En malta olla kysymättä mielipidettäsi parista asiasta joissa jotkut uskovat ovat täysin joustamattomia:
- Homoseksuaaliset suhteet ovat aina syntiä
- Abortti on aina murha
Onko tuomariksi asettautuminen lähimmäisenrakkautta sinun mielestäsi ?
muutamaan kertaan ennenkuin huomasin kirhoituksessasi tuon "jotkut" sanan.
""En malta olla kysymättä mielipidettäsi parista asiasta joissa jotkut uskovat ovat täysin joustamattomia:
- Homoseksuaaliset suhteet ovat aina syntiä
- Abortti on aina murha""
Minä ja monet muutkin pitävät tuollaista ajattelua varsinkin kun siihen lisätään vielä ehkäisykin, vähintäinkin syntinä.
No joo, seurailen lähinnä Lutherin kielenkäyttöä. Hän puhuu pakotetusta rakkaudesta. Esim. Älä tapa. Se on Jumalan käsky. Mutta koska kaikki eivät vapaaehtoisesti siihen taivu (esim. tämä kirveen käyttäjä metrossa), niin yhteiskunnan on täytynyt säätää laki, jota poliisit ja tuomarit sitten valvovat. Eli kiinniottamisen ja rangaistuksen uhalla jokaisen on 'rakastettava' lähimmäistään ainakin sen verran, ettei tapa jne.
Homoseks. suhteet ja abortti? Olen oppinut, että luterilainen etiikka on tilanne-etiikkaa. Eli aina pitää ratkaista tilanteesta käsin mikä on oikein ja mikä väärin. Teko, joka nyt on suurinta oikeutta ja hurskautta ilmentävä, saattaakin jossakin toisessa tilanteessa olla mitä julmin ja väärämielisin. Eettisissä kysymyksissä on joskus vaikea vetää ehdotonta rajaa hyvän ja pahan välille. Ja joskus käytettävissä on vain huonoja vaihtoehtoja, eli pitää valita vähiten huono. Edelleen joudutaan usein myös ratkaisemaan kenen hyvää etsitään, koska intressit ovat vastakkaisia.
Abortti saattaa joskus olla väärin lasta kohtaan. Joskus abortista pidättäytyminen voi olla väärin äitiä kohtaan. Asia on ratkaistava kokonaistilanteesta käsin. Jos otetaan vain jyrkkä kyllä tai ei kanta, sen johdonmukainen toteuttaminen voi moninaisissa elämäntilanteissa olla mitä suurinta vääryyttä. Perinteisesti luterilaisissa piireissä on hyväksytty abortti ainakin lääketieteellisistä syistä (äidin henki vaarassa). Kokemus on osoittanut, että monesti inhimillinen harkinta voi joutua huomioimaan myös sosiaalisia ja perintötekijöistä johtuvia syitä. Minusta abortti ei ole aina automaattisesti tuomittavaa. Mutta se ei myöskään saa olla "ehkäisykeino", yksi muiden joukossa.
Homoseksuaaliset suhteet herättävät intohimoja suuntaan ja toiseen. Minusta ihmisiä tulee kehoittaa ennen kaikkea uskollisuuteen ja pitkäjänteisyyteen läheisissä ihmissuhteissa. Ihmisen seksuaali-identiteetti sinänsä on mielestäni asia, joka ei tiettyihin rajoihin saakka kuulu kirkolle eikä yhteiskunnalle (poikkeus: pedofilia ja muut yhteiskunnan määrittelemät vahingolliset ääri-ilmiöt). Kirkko voi korostaa vastuullisuutta ja lähimmäisenrakkauden periaatetta lähisuhteissa, mutta tuomariksi sen ei tule ryhtyä.
.. vastauksesta.
Ei ole helppoa olla ateisti, kun monet uskikset ovat niin perhanan sympaattista porukkaa!
tuota omaa mielipidettäni mielessäni oli ääritapaukset koskien köyhillä ylikansoitetulla AIDS:in vaivaamien alueiden ihmisiä ja siellä mm. katolisen kirkon tekemää lähetystyötä.
Myös Suomessa on äärimmäisen raskautettuja äitejä mm. lestadilaisalueilla jotka ovat nääntyneet tai nääntymässä paitsi lukuisan lapsijoukon niin myös ahdasmielisyyden taakan alle.
Aivan oikein ev.lut. kirkkomme antaa mahdollisuuden kohtuulliseen harkintaan. Mielestäni näissä asioissa on kuitenkin pimeyttä, joka aiheuttaa turhaan epäinhimillistä kärsimystä.
Rukoilen lisää rohkeutta kirkollemme valistaa pimeydessä eläviä lähimäisiämme. Ateisteilla tätä valistamisen mahdollisuutta ei ole. Valistus kuuluu uskovien lähimmäisenrakkauteen.
Synti on rikos, paitsi yhteiskuntaa (toista ihmistä, luontoa) vastaan, myös Jumalaa vastaan. Synnin ala on paljon laajempi kuin rikoksen ala. Kaikki rikokset ovat syntiä, mutta kaikki synnit eivät ole rikoksia.
Synti on rikos, paitsi yhteiskuntaa (toista ihmistä, luontoa) vastaan, myös Jumalaa vastaan. Synnin ala on paljon laajempi kuin rikoksen ala. Kaikki rikokset ovat syntiä, mutta kaikki synnit eivät ole rikoksia.
>>'Tahdon tehdä parhaani, en vain itselleni, vaan myös lähimmäiselleni, koska hyvä Jumala on minua siihen kehoittanut'.>-Minusta lakien seuraaminen on nimenomaan lähimmäisen rakkautta. >Tietysti lakeja on monenlaisiin tarpeisiin, mutta kyllä niiden tähtäyspisteenä aina on yhteisen kohtuuden ja oikeudenmukaisuuden (myös heikomman oikeuden) toteutuminen.
vain uskonnollinen käsite, vaan myös kielellinen käsite, ja kieli on sama meille kaikille uskomme sitten tai ei. Vastaan saa tietysti väittää kuka hyvänsä, sillä mehän olemme oppineet äidinkielemme jo lapsesta eikä meidän tarvitse sen jälkeen koskaan tarkistaa asioita kielelliseltä kannalta. Ja joka kovimmin huutaa, se parhaiten tietää.
tai käsittää tehneensä syntiä on siitä huolimatta uskonnollinen käsite, ei maallinen.
En minä ainakaan ole viellä koskaan kuullut nykyaikaisessa tuomioistuimessa tuomitun ketään synnintekemisestä?
Eikä sitä laissa sellaisena tunneta käsitteenä.
Mutta totta kait, jokainen tietää mitä se käsitteenä merkitsee uskonnossa.
Mutta voithan naiviuksissasi "viilailla pilkkujasi".
olepa ystävällinen ja vilkaise sellaisrta opusta kuin Nykysuomen sanakirja ja siitä selitystä sanalle synti, niin ei tarvitse tässä puhua siitä, kuka on naiivi ja kuka ei. Kyllä ihmiset muita asioita tarkistavat, mutta eivät vahingossakaan suomen kieltä koskevaa. Toivottavasti sinä olet poikkeus.
Miten me voimme yleensä edes keskustella, jos sinulle sanat merkitsevät sitä, mitä sinä luulet niiden merkitsevän ja minulle sitä, mitä ne oikeasti merkitsevät? Jos sinun mielestäsi on pilkunviilaamista, jos on tarkka sanojen merkitysten suhteen, niin sitten on.
Muutama esimerkki sanan synti maallisesta käytöstä: Näin hyvää paperia olisi synti panna paketin kääreeksi. Olisi synti jättää työ näin vähän kesken. Olisi synti tehdä työ hutiloiden. Olisi synti sanoa, että hänellä olisi hyvä maine. Tässä suhteessa on nuorempi kirjailijapolvi tehnyt paljonkin syntiä.
Siinä olet oikeassa, että tuomioistuimissa ei kyseistä sanaa käytetä.
Käytettävä asiasana: synti
Suppeammat termit: perisynti
Rinnakkaistermit: anteeksianto
katumus
omatunto
sovitus -- uskonto
Kuuluu ryhmiin: [53] Uskonto. Teologia. Uskontotiede
Ruotsinkielinen asiasana: synd
Eikö siis kuulu uskonnon käsitteisiin, voithan tietysti uskovaisena liittää sen mihin tahansa haluaat, tai koet mutta siitä huolimatta se on uskonnollinen käsite.
Minä en käyttäisi sitä sanaa noissa mainitsemissasi esimerkeissä, mielummin vaikka sääli tai turhaa.
Tuli siis vilkaistua.
Olen käynyt pyöräilypalstalla, koska harrastan pyöräilyä. Mukavaa samanmielistä seuraa, neuvoja ja vinkkejä. Vastustajista ei tietoakaan. Minua ei haukuta tyhmäksi eikä muuksikaan.
Harrastan myös uskontoa. Ihmeellistä, että nämä palstat ovat täynnä vastustajia. En saa täältä samalla lailla virikettä usko-harrastukseeni kuin pyöräilypalstalta pyöräilyharrastukseeni. Mistäköhän tämä johtuu. Miksi me uskovaiset joudumme niin helposti arvostelluiksi omassa harrastuksessamme verrattuna muihin "lajeihin"???
olen ihmetellyt aivan tosissani enkä ole keksinyt selitystä moiselle. Jos sinne pyöräilypalstalle kirjoitettaisiin samantyylisesti kuin näille uskontoaiheisille palstoille, niin vähän väliä pyöräilyn harrastaja saisi kuulla olevansa tyhmä, hölmö, skitsofreeninen yms.
Voisiko olla niin, että pyöräily on niin konkreettista ja simppeliä, että jokainen tajuaa, miksi sitä harrastetaan, mutta uskonnot jäävät abstraktisuutensa vuoksi monille vieraiksi?
on hyvin innostava. Minulta on jäänyt tajuamatta, miten jumal-laskennassa on voimassa ekvivalenssirelaatio 1=3, kun se muuten on aivan epätosi. Taidan olla aika hölmö, sillä ei kai uskontoon voi liittyä hölmöjä asioita. Ei sinun kannata yrittää selittää minulle mainitsemaani seikkaa, en ymmärtäisi sitä kuitenkaan.
Onko sinulle tullut kukaan pyöräilypalstalla sanomaan että pyöräilyn myötä joudut iankaikkiseen kipuun ja korvennukseen. Olet haiseva, saastainen ja hikinen fillaristi jolle pitäis työntää pumppu perseeseen ja joka pitäs hirttää ketjuilla lähimpään katuvalotolppaan.
Koska ja vain koska: Autoliiton vuosikertomus sanoo, että pyöräily on Autoliiton vastaista toimintaa ja jokainen fillari vie tilaa autoliikenteeltä. Ja Autoliiton vuosikertomus on ainoa Totuus. Joka sitä kritisoi tuomittakoon iankaikkiseen kadotukseen.
ängetä väärälle puolelle. Sinähän kuulut ilman muuta niihin ei-hölmöihin, ei-skitsofreenisiin, ei-pakkomielteisiin.
En minä pysty mitään sinulle selittämään. Sitä paitsi sinun se kuuluu selittää itseäsi tyhmemmille, niin kuin minäkin olen. Noista ekvikvalensseistakaan en ymmärrä hönkäsen pölyä.
aloitettava selitys 3:naisuus opin virheestä jonka paavinkirkko aikanaan teki?
Rohkenen ehdottaa ainakin muutaman lisäviikon odotusta tässä asiassa. Nytkin vaimoni väitää minun puhuvan siitä unissanikin.
Elevaattoreista kyllä voidaan puhua.
Näinhän se on. Hyvä että toit totuuden rohkeasti esiin. Haisevia nimenomaan! Miehet vielä ertyisesti ja hikisiä! Pumppu aunukseen ilman muuta!
Niin, jostain syystä uskonto kiinnostaa myös niitä, jotka eivät usko. He pohtivat asiaa ja etsivät argumentteja näkökantojensa tueksi.
Pyöräilypalstalla sen sijaan ei liiku porukkaa, jota ko. harrastus ei kiinnosta.
Uskonto siis mitä ilmeisemmin käsittelee asioita (elämää!), jotka ovat yhteisiä niin uskoville kuin ateisteillekin (ja ihmisethän eivät sijoitu vain näihin ääripäihin, vaan suurin osa meistä on jotakin siitä väliltä).