Ajoin aamulla polkupyörällä töihini, eräästä porraskäytävästä astui ulos keski-ikäinen mies salkku kädessään , hän hymili iloisesti auringon paisteessa, vilkutti minulle ja taputti rintaansa ja sanoi että" taas on uusi työpäivä" . Minä kun äkkiseltään sanoin vain attä, jahast niinkö", ensimäinen ajatukseni oli valitettavasti että "taitaa olla hieman "onnellinen", katselin kaverin menoa kun se vielä vilkutteli muillekin.
Oli miten oli kaverin käytös oli ihan oikein, minä olin epäsovinainen kolektiivisen käyttäytymisen uhri, tuntui vain äkkiseltään niin oudolta kun suurin osa suomalaisista kävelee turpa rutussa muista piittaamatta, onko hymyily kieletty tai jos vaikka heittäisi vastaantulijalle onnentoivotukset, ja jos niin, saat hullun leiman, niin sitä ajatellaan, kun kaikki kävelee turpa rutussa ilottomana niin sekö on oikein?
Hymyilkää siis iloisesti ja rikkokaa positiivisesti rajoja ja vilkuttakaa joskus rohkeasti tuntemattomalle! se tekee kuitenkin vain hyvää, kysymys kuuluu, miksi me suomalaiset hyvinvointiyhteskunnan asukit olemme niin ilottomia? tiedän että katulapsetkin osaa hymyillä.
Hyvää kesää vielä kaikille ja tämän palstan ehdottomasti paras puoli on että täällä saa usein makoisat naurut.
Oli miten oli kaverin käytös oli ihan oikein, minä olin epäsovinainen kolektiivisen käyttäytymisen uhri, tuntui vain äkkiseltään niin oudolta kun suurin osa suomalaisista kävelee turpa rutussa muista piittaamatta, onko hymyily kieletty tai jos vaikka heittäisi vastaantulijalle onnentoivotukset, ja jos niin, saat hullun leiman, niin sitä ajatellaan, kun kaikki kävelee turpa rutussa ilottomana niin sekö on oikein?
Hymyilkää siis iloisesti ja rikkokaa positiivisesti rajoja ja vilkuttakaa joskus rohkeasti tuntemattomalle! se tekee kuitenkin vain hyvää, kysymys kuuluu, miksi me suomalaiset hyvinvointiyhteskunnan asukit olemme niin ilottomia? tiedän että katulapsetkin osaa hymyillä.
Hyvää kesää vielä kaikille ja tämän palstan ehdottomasti paras puoli on että täällä saa usein makoisat naurut.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Uskon että suurin syy suomalaisten ilottomuuteen on kateus, kateus saattaa johtua yhtesikuntaamme kaikella tasolla sisältyvästä kilpailusta, menestyksellä on siis hintansa.
Tuopas olikin hyvin sanottu. Täällä Suomessa kun keskitymme niin paljon sellaiseen "ylimääräiseen hyvinvointiin", että aina pitää asioiden parantua lisää ja lisää, niin näemme sitä parempaa elämää kaikkialla ympärillämme. Emme pysty olemaan kiitollisia mistään. Meille ei tuo onnea se, että olemme saaneet ruokaa, jolla voimme pysyä elossa, tai vaatteita, joiden ansiosta olemme lämpimässä. Ja vielä parempaa on, että meillä on koti, missä on kaikki hyvin. Kun kaikki on hyvin, kaiken pitäisi olla paremmin. Miksi tällaista kehitystä täytyy täällä Euroopassa olla, kun se tekee ihmisiä vain onnettomiksi?
Väitän vastaan itselleni, että jos Suomessa ei muka ole iloinen tilanteessaan, niin muuttaisi jonnekin "huonompaan" maahan. Jos ei siellä mieliala parane, niin toivottavasti Suomeen palaa kiitollisuuden kera.
Tämä kiittämättömyydestä "saarnaamiseni" ei sitten ole syyllistämistä, vaan elämän fakta, jonka "uhri" voisi olla kuka tahansa. Ja aina sitä voi ajatella, ettei voi olla kiitollinen, ellei kiitollisuudella ole kohdetta. Joku voi olla kiitollinen Jumalalle, mutta kelle sitten esim. ateistit osoittavat kiitollisuuttaan? Voiko sitä olla kiitollinen tyhjälle? Itse en ole tähän pystynyt. Ennen kun uskoin Jumalaan jossakin määrin, kiitin häntä asioista ja silloin tunsin olevani kiitollinen. Nykyään saattaa kiitollisuus hetken käväistä mielessäni, kun ajattelen "kiitos Jumala", mutta sitten muistan, että jos häntä ei olekaan, niin kiitollisuus menee hukkaan, vaikka loppujen lopuksi se toisi itselleni vaan onnea. Onnea kiitollisuus tosiaan tuo, eivät ne asiat, joista kiitollinen "pitäisi" olla.
Mistäs tiesit mitä sillä oli salkussa, tiedä vaikka oli joku työpaikka-ampuja ;) Ja aiko ampua pomonsa aivotpellolle... ja hymyili siksi ;)
Anteeksi oli pakko pistää välillä (vakavalla asialla) huumorilla. Näitä otsikkoja riittää, nyky lehdistössä...
Olihan tää vähän karskia... kadun...
Voihan toki olla niinkin, olen kuitenkin vaikka väkisin optimistisempi.
ensinnäki salkussa sillä oli ihan varmasti muutama hassu mari sätkä koska niin iloinen ihminen oli;)
, ja mitä suomalaisten "ilottomuuteen" tulee niin ei ihmiset kateuden takia kävele naama norsun perseellä kadulla! itse en kärsi pienestäkään kateudesta missään suhteessa, uskon että ihmiset ovat nykyään niin kiireisiä ja sisäänpäin suuntautuneita että eivät yksin kertaisesti viitti tai rohkene erottumaan tasapaksusta ja samassa oravanpyörässä juoksevista ihmisistä. harvoilla on nykyään enää yhteiskunta vastaisia periaatteita tai ajatuksia saati sitten tekoja, mitä kauemmin nykysysteemi pyörii sitä syvemmälle ihmiset siihen uppoaa eikä enää kykene ajattelemaan vaihtoehtoisia "maailmanjärjestyksiä"ja itse en usko illuihin sun muihin alkukantaisiin ajattelutapoihin, vaan uskon että täällä olisi paljon helpompaa ilman nyky maailman sääntöjä ja kriteereitä sun muita turhuuksia, jos kaikilla olisi tasavertaiset ja hyvät oltavat maapallolla niin kukaan ei keksisi mitään idioottimaisia tekosyitä huonolle elämälleen tai olisi kateellinen toisille.
Ahaa, eli olet siis retard päässyt viimeinkin johonkin töihin. Ilmankos hörhöilysi onkin hieman vähentynyt.
Kyl muuten aina olen töitä tehyt, mutta kun satun olemaan oma herrani niin aikaa järjestyy välillä hörhöilyynkin, toisaalta sinähän taidat olla oikein amattihörhöilijä!? hehehehehhehehe
ja ne työt,,ne on tukitöitä kun minä olen 'erikois' ihminen,Minun työtä valvotaan tarkkaan eikä saa käyttää esim,koneita, ehehehhee
sen ymmärtää
on tilkkutöitä.
minä ainakin aion hymyillä ja nauraa pois tämän suomalaisen epäsosiaalisuuden........
se että suomalaisille on uskoteltu hyväntuulisten ihmisten olevan jollain tavalla lapsellisia ja yksinkertaisia. Tästä johtuen sitten synnynnäisesti nerokkaat aivot -jollaiset on varmasti suurimmalla osalla kansastamme- ovat loogisesti päätelleet että mitä enemmän ulkonäöstä ja käyttäytymisestä saa vaikutelman aggressiivisuudesta, niin varmastikin ihminen on sitä älykkäämpi etenkin henkisesti äärettömän kehittynyt!
Kaikkein vähälahjaisempien tai muuten "ei aivan terävimpään kärkeen" sijoittuneiden kannattaa siis opetella erityisen tyly käytös niin elävässä elämässä kuin internetin keskustelupalstoillakin, sellainen takaa erittäin suuren arvostuksen samoin suuntautuneilta lajikumppaneilta.
Mitä enemmän alatyylin ilmaisuja niin sitä lahjakkaampi henkilö!
..koska eihän viestin sisällys ole kuitenkaan vainoharhaisten hullujen kirjoittamaa, kuten palstalle lähetetyt useimmat muut tekstit.
tuo aloitus on tällä palstalla, kun suurin osa kansasta luulee näkevänsä jokaisessa hymyssäkin jonkun uhkan tai pelonaiheen. Pakkohan hymyilijällä tai tyytyväisen näköisellä immeisellä on olla jotain pirullista meneillään:-D
Millekkään perkeleen tuntemattomalle ihmiselle hymyillä tai katsoa häntä silmiin kadulla. Senkin takia, että koskaan ei voi tietää mikä sekopää, huumehörhö tai ihminen jonka kanssa ei kemiat törmää sitten ollenkaan. Kerran menin katsomaan yhtä ihmistä kadulla pitempään silmiin niin se alko puhuttamaan ja esti kävelemästä hänen ohi, oli joko humalassa tai huumeissa, ei kyllä haisenut viinalle. Koiria jos katsoo silmiin pitempään niin ne saa sen käsityksen, että haluat tehdä tuttavuutta heidän kanssaan, sama on myös ihmisillä. Ehkä en ole niin epätoivoinen kuin sä, että yritän saada keinolla millä hyvänsä uusia ystäviä/kavereita. Normaali ihminen löytää ihan tarpeeksi uusia tuttuja koulusta / töistä / harrastuksista.
Vituttaa myös äärimmäisesti ääliöt jotka tulee kadulla vastaan ja oikein kääntävät päätä kävellessään ohi. Tekisi mieli semmoselle dorkalle sanoa, että "mitä vahtaat" "oletko vammanen". Ihminen ei saa nykyään edes kadulla kävellä rauhassa. Ja sitten nämä jotka autoista kyylää, VOI LUOJA. Joskus tulee mieleen, että eikö nämä tollot ole nähny ihmistä ennen koskaan.
No on ongelmia monen moisia , mistä johtuu moinen epäluuloisuus?
perusasia josta heti alempana oleva herra antaa hyvän esimerkin, siis hän joka käyttää itsestään nimimerkkiä "Tolloja kadulla". Siitä lienee hänellä elinikäinen omakohtainen kokemus, joten uskon suosiolla.
Älä puhu paskaa. Et sinä missään töissä käy, ainakaan palkkatöissä. Pehmeänuppisten tukityöllistymistä ei lasketa.
Ei nuo fiilikset aina satu olemaan niin ylimmillään välillä, niin silloin ei käsitä toisten hyvätuulisuutta.
Minulla on sellainen sairaus mikä vaikuttaa siten, että on päästä huono olo ja on pinnakin sitten kireällä. Tarkoitus ei ole kuitenkaan vihata ketään vastaan kävelevää, vaikka muulta näyttäisi. Eikä kaikkea kerkeä huomioimaan. Hyvää kesää! :o)
Ei minunkaan mielestä ole mitenkään normaalia jos tuntemattomat ihmiset huutelevat ja hymyilevät sekä tuijottavat....Mielenvikasten touhua sanon minän. todenäköisesti oli joku perverssi joka etsi uhria. Työpaikoilla pitäisi olla nykyisin jotenkin kivaa sekä motivoivaa ystävällinen ilmapiiri ym humanisti hömppää..Asia on niin silloin kun tehdään töitä niin silloin tehdään ei puhuta paskaa ja hymyillä. että saadaan jotain valmiiksi ei kukaan tyhjästä maksa. Vitsejä ja tarinoita jokainen voi veistellä omana vapaa aikanaan omissa oloissaan niin paljon kui sielu sietää . minä tulen ajoissa töihin teen työni ja lähden pois olen opetellu tämän tavan ja hyväksi todennut. Ei minua huvita jutella eikä liioin pahemmin edes tervehtiä ketään hoidan oman määrytyn homman ja sillä hyvä.
se mies tuli yökylästä ja on saanut naista. Muuta syytä en tiedä.
mitä on tapahtunu isolle alkukirjaimelle lauseen alussa?
Pilaan ilosi huomauttamalla, että Suomi ei ole hyvinvointiyhteiskunta.
Se on vaan illuusio, jonka johtotaso on kehittänyt, ettemme oikeasti koko jengillä tajuaisi, miten perseestä täällä on olla.
Maksat veroja ja sitä vasten rahaa syydetään ulkomaille ja tänne tuleville ulkomaalaisille. Mummosi, joka on pikkutytöstä asti tehnyt töitä ja maksanut veroja ei saa edes kohtuullista eläkettä. Maksat siis veroja ja maksat vielä mummollesi kaiken, mitä vanhemmat eivät voi kustantaa. Edes silmälaseja ei sossusta eläkkeellä oleva saa. Sitten, kun mummo ei enää jaksa olla yksin, eihän häntä minun kotiin voi ottaa. Minä painan töitä ja työmatkoja 11 tuntia päivässä, jotta edes oman elämiseni voin maksaa ja avustaa edellisiä sukupolvia. Vanhainkotiin mummo joutuu. Vanhainkotiin, jossa hän todennäköisesti pääsee kerran viikossa suihkuun ja jos älli alkaa heittää, niin sidotaan sänkyyn. Vangeillakin on paremmat oltavat. Ja sitten, kun minä olen mummo, asiat ovat kaksi kertaa pahemmin. Ehkä meidät jo lopetetaan "armosta"..
Mihin tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahat menevät? Rikkaille keinottelijoill ja heidän kalakavereille, kehitysapuun, maahanmuuttajille.. Maahanmuuttajat, no.. heillähän on ollut rankkaa. Ovat lähteneet sotaa karkuun. Blaa blaa. Mummo eli sodan läpi täällä suomessa ja vei mm. venäläisille sotavangeille mummonsa kasvattamaa tupakkaa. Pommikoneet viuhuivat. Suvusta melkein joka perheestä kaatui mies tai kaikki pojat. Tänne tullaan sillä perusteella, että omassa maassaan joutuisi sotimaan. Ja tyhmä Suomi maksaa. Kun meillä on asiat niin hyvin.
Tässä maassa ei ole kellään muulla kivaa kuin niillä, jotka vielä elävät utopiassaan tai niillä, joiden elämisen joku toinen maksaa.
Ei paljoa hymyilytä.
Apuharvennus on jo alkanut. Maksajat teloitetaan kylmästi kun eivät enää tuota "elätä veroillaan ylä klikkiä joka ilmastoidussa toimistossa juonii " Heistä se on työntekoa! Minusta ryöstömurha! Petos veronmaksajaa kohtaan.
Kiitos toivotuksista ja toivon sinullekin hyvää kesää.
Pakko olla samaa mieltä että minuakin vaivaa tuo turpa viturallaan mulkoilu, mutta hyvältä se tuntui kun pyörää olin varastoon viemässä, minä 35 vuotias mies parhaassa iässä/minähän en apua tarvitse, ja kaksi nuorta alle parikymppistä samantalon asukasta tulivat pitämään ovea auki ja hymyilivät kun kiitin murahtamalla.
Toivottavasti oma käytökseni joka oli lähinnä yllättynyt kuin ärsyyntynyt, ei saa poikia lopettamaan hyvän olon levittämistä. Kyllä me muutkin jurot äijät vielä opitaan käyttäytymään kun vain jaksatte jatkaa. Nämä kaksi kaverusta kyllä rikkoivat sen luulon että nuoret olisivat epäystävällisiä.
Samoin kiitokset sille iloiselle kassaneidille joka tulit auttamaan kun kauppakassin pidike hajosi ja kauppatavarat levisivät kassan eteen. Kiitos myös siitä että vaihdoit hajonneen jugurttipurkin ja jugurttiin sotkeutuneen jauhelihapaketin uuteen ja vielä itse kävit tavarat hakemassa.
elämä hymyilee pyllykirjassa http://www.pyllykirja.fi
Kyllähän suomalaiset aina pistää aikaa ja vaivaa pohtiakseen turhia, kun ei parempia huolia löydy. Esimerkkinä on että mitähän nuo muut (minusta) ajattelee..
Esimerkkinä on että mitähän nuo muut (minusta) ajattelee..
Niin paljon puhutaan tuosta onnesta, mitä se on? Yksi kunnioittamani vanha viisas sanoi kerran minulle että "onnella" on vain yksi määritelmä ja se on, "on onni olla onnellinen". Totta tämä on kaikki muut onnen käsitykset tai tavoittetelut menee myös aina yhtä helposti kuin tulee.
_▲_
▲_▲
Suomalaisten käytös on lähinnä outoa. Onko se peräisin erämaista, mistä suurin osa suomalaisista on kotoisin.
Useita sukupolvia kaupunkiyhteisöissä asuneet osaavat kuitenkin avata sunsa ilman että on jotain merkittävää kerrottavaa eli ottavat kontaktia ympärillään oleviin ihmisiin.
Joskus huvittelen seuraamalla ihmisten eräässä helsinkiläisessä puistossa. Jotkut onistuvat sulkemaan kulkureitin muilta vain kahden suomalaisen voimin. Sitten kun joku anteeksipyydelleen yrittää ohittaa luodaan vihaisia katseita ja annetaan tietä, mutta palataan taas tien leveydeltä kävelyyn. Tämä onnistuu vain kunnon maalaisjuntilta.
Aika monessa kerrostalossa löytyy myös asukkaita, jotka kuvittelevat että koko talon pitää hiljentyä heidän päiväuniensa ajaksi tai että hiekkalaatikolla leikkivien lasten pitää olla äänettömiä ettei se häiritse heidän parveketuokiotaan.
Oliko toi nyt joku uutinen! Mä olen aina käyttäytynyt noin spontaanin iloisesti jos siltä tuntuu, siis minulle arkipäivää. Välittämättä siitä mitä joku toinen sattuu ajattelemaan Mistä sellaiset synkistelijät oikein tuleekaan, en tajua. Tarvii uskaltaa elää hetkessä, muuten maailmasta tulee kurja paikka!
tottunut perinteisesti kaikissa asioissa opetettuihin sääntöihin,joka osoittaa ettei korvien väliin paljon mahdu luonnostaan.Kapejalkakäytäväisillä väylillä,tunsi selvästi isompien maalta muuttojen aikana kun vanhat tavat ohittaa oikealta vastaantulijat loppuiivat ilmeisesti ikuisesti,mikä oli mutkatonta ja helppoa kävelytyyliä.Tilalle tuli tyyli kuin lehmälaumoilta jotka ohittivat mistä raosta pääsivät. Sama suojateillä.Bussiinnoustessa käteisellä maksavat nousivat oikealta ovesta ja korttinsa leimaajat vasemmalta puolelta ovesta.Tilalle tuli että mentiin koko elopainolla keskeltä ovea kaivamaan käsilaukkuaan maksuista ja muu pitkäkin jono seisoo komeuden takana mikä oli ankkuroitu keskelle käytävää jotta ei kukaan pääsisi leimaamaan korttiaan.Kaikki tällainen tyhmyys hyväksytään kun on kysymys evakoista tai maalta muuttaneista taikka pakolaisista.Kun oli kysymys kaupunkien kanta-asukkaista asiat opetettiin ja nämä ymmärsivät että ne olivat heidän parhaakseen. Sama asia oli hieman sinunkin vanhaa hapatusta näyttää,vieroksuvan ylpeätä käyttäytymistä,toisen iloiselle ilmeelle ja muutamalle sanalle,mikä oli kai opetettu sinulle jopienenä ilmeisesti kaupungissasi jossa ihmiset käyttäytyivät joskus kuin seippään nielleet pinkviinit.
Juu, olen itsekin extrovertin/introvertin sekoituksena kokenut hämmentäviä hetkiä lähinnä letkauttaessani jotain puolitutulle henkilölle saamatta vastausta tai korkeintaan jonkin epämääräisen ynähdyksen, mutta pitemmällä aikavälillä useimmat kohtaamiset ovat toistuessaan lämmenneet, kyllä se syvinkin jää lopulta sulaa.
Tämä kiittämättömyydestä "saarnaamiseni" ei sitten ole syyllistämistä, vaan elämän fakta, jonka "uhri" voisi olla kuka tahansa. Ja aina sitä voi ajatella, ettei voi olla kiitollinen, ellei kiitollisuudella ole kohdetta. Joku voi olla kiitollinen Jumalalle, mutta kelle sitten esim. ateistit osoittavat kiitollisuuttaan? Voiko sitä olla kiitollinen tyhjälle? Itse en ole tähän pystynyt. Ennen kun uskoin Jumalaan jossakin määrin, kiitin häntä asioista ja silloin tunsin olevani kiitollinen. Nykyään saattaa kiitollisuus hetken käväistä mielessäni, kun ajattelen "kiitos Jumala", mutta sitten muistan, että jos häntä ei olekaan, niin kiitollisuus menee hukkaan, vaikka loppujen lopuksi se toisi itselleni vaan onnea. Onnea kiitollisuus tosiaan tuo, eivät ne asiat, joista kiitollinen "pitäisi" olla.
Tosi on näin. Aikoinaan kun tietämättömät ihmiset elivät herranpelossa, muistettiin olla kiitollisia leivästä ja maidosta, jos niitä oli. Pula-aikoina se tietenkin oli itsestään selvää, mutta muutenkin kiitollisuus lienee ollut suurin ihmisten tyytyväisyyttä ruokkiva tekijä, sama se kuinka paskasti lopppujen lopuksi on mennyt.
Nykypäivänä ei "tarvitse" olla kiitollinen mistään, koska kaikkeen perustoimeentuloon ja vähän päällekin on "oikeus". Ihan sama kuka sen maksaa, mutta nälänhätää ei Suomessa kenenkään tarvinne potea.
Eikä kukaan ole kiitollinen, koska ei ole sitä kohdetta. Valtio tai yhteiskunta on taho, jolta vain vaaditaan asioita. Kun ei ole pakonomaista uskonnollisuutta, ei ole mitään kiitollisuuden kohdettakaan, joten kaikki saatu on pelkästään olemassaololla ansaittua.
Aika näppärää tämä nykyelämä, ei mitään vaatimuksia yksilölle, pelkästään yhteisölle. Tuo nykyajan suuri perhe elättää kyllä kaikki, kun muistaa kitistä tarpeeksi!
Perheen puolesta ennen sentään taisteltiin.