Mun tarttis saada selville pari asiaa, jotta pääsen loman viettoon, joten voisitteko ystävällisesti auttaa kiitos! En löydä näihin vastauksia mistään...
1) Miksi Saksassa oli vuosina 1930-1933 kolme vuoden sisällä peräti neljät vaalit?
2) Vuonna 1923 suorittamansa epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Hitler päätti pyrkiä valtaan laillisin keinoin. Miten se onnistui?
3) Miltä vaaroilta Hitler lupasi saksalaisia varjella?
4) Miksi vaalien 1933 vaalien tulosta ei voi pitää täysin luotettavana? (valtiopäivätalo paloi mutta miten se vaikuttaa siihen?)
1) Miksi Saksassa oli vuosina 1930-1933 kolme vuoden sisällä peräti neljät vaalit?
2) Vuonna 1923 suorittamansa epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Hitler päätti pyrkiä valtaan laillisin keinoin. Miten se onnistui?
3) Miltä vaaroilta Hitler lupasi saksalaisia varjella?
4) Miksi vaalien 1933 vaalien tulosta ei voi pitää täysin luotettavana? (valtiopäivätalo paloi mutta miten se vaikuttaa siihen?)
Vastaukset 14
Vanhimmat
1. Romahtamassa oleva Weimarin tasavalta yritti pelastautua tuhosta. Myös natsipuolueen haluttomuus tehdä yhteistyötä muiden puolueiden kanssa johti uusiin vaaleihin.
2. Loputtomalla propagandalla ja myöskin se että yleismaailmallinen kriisi antoi ääriliikkeiden radikaaleille opeille uskottavuutta. Lopulta Valtakunnanpresidentti Hindenburg suostui nimittämään natsipuolueen johtajan Valtakunnankansleriksi toivoen että se saisi kyseisen ääriliikkeen kesyyntymään tasavallan hyväksi toimivaksi elimeksi.
3. Melkoinen osa niistä vaaroista oli natsien itsensä aiheuttamia. Sisäinen levottomuus, mellakointi ja terrori olivat natsipuolueen menetelmiä ja luonnollisesti se käytti niitä.
4. Itse asiassa natsipuolue ei koskaan saanut ehdotonta enemmistöä. Liittoutumalla konservatiivien kanssa se pystyi luikertelemaan Hitlerin Valtakunnankansleriksi. Valtiopäivätalon palo antoi natseille hyvän tekosyyn kiristää otettaan saksalaisesta yhteiskunnasta.
vastauksesta
1) Miksi Saksassa oli vuosina 1930-1933 kolme vuoden sisällä peräti neljät vaalit?
1. Mikään hallintokoneisto ei toiminut kunnolla. Maassa oli n. 40 puoluetta, jotka kaduilla taistelivat toisiaan vastaan verisesti. Pääpukarit olivat kommunistit ja natsit. Vaaleilla pyrittiin "selkeyttämään" tilannetta.
2) Vuonna 1923 suorittamansa epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Hitler päätti pyrkiä valtaan laillisin keinoin. Miten se onnistui?
2. Natseilla oli maailmassa ensimmäinen suurenluokan vaalimasinointi. Itse Hitler lensi Saksaa ristiin rastiin vaalien alla yli 70 vuorokautta. Jokaisella paikkakunnalla sytytettiin kokoon natsien omaa toimintaa, kuten soittokuntaa, soppajonoja, tansseja, retkeilyä ja urheilukilpailuja. Se vetosi työttömiin ja weimarilaiseen velttouden pilaamiin ihmisiin.
3) Miltä vaaroilta Hitler lupasi saksalaisia varjella?
3. Ranska miehitti 20% Saksan tärkeintä teollista lounaiskulmaa. Puola uhitteli idästä ja kaakossa oli selkkausta tsekkien kanssa. Maassa oli 400 % inflaatio, työttömien armeijat 6 000 000 marssi tyytymättöminä kaduilla, sodan mielipuoliset rahuhanehdot tukahdutti elpymistä ja juutalaiset pankkiirit palasivat miljardivoitoilla kansan selkänahasta. Kyllä siinä oli vaaroja tarpeeksi.
4) Miksi vaalien 1933 vaalien tulosta ei voi pitää täysin luotettavana? (valtiopäivätalo paloi mutta miten se vaikuttaa siihen?)
4. Mitään vaaleja ei voi pitää luotettavina. USA:ssa vähemmän ääniä saanut Pussi valittiin roistomaisella vääryydellä. Ei Saksan 1933 vaalitulosta aikoinaan epäillyt kukaan täysijärkinen taho kotimaassa eikä diplomaattisella tasollakaan. Kommunistit siitä soitti suutaan, mutta lähinnä siksi, että kokeilu bolseviikkisestä Saksasta oli silloin menetetty.
Palo selvitettiin melkoisen puolueettomasti. Sytyttäjä, jolla oli juutalainen tausta oli kiihotettu synagogarabbiebn taholta tekoonsa. Sen rabit myönsivät myöhemmin itsekin todeksi.
vastauksesta sinulle :)
Missäs se van der Lubbe, Dimitrov tai kukaan niistä on juutalaiseksi selvitetty? Ja sikäli kun wikiin on luottamista niin kommunisteja siitä natsit syyttivät.
http://en.wikipedia.org/wiki/Reichstag_fire
Mahdatkohan sekoittaa kristalliyön tapahtumiin ja Grynzspaniin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Herschel_Grynszpan
Julius Streicher (Der Stürmer-lehti) kirjoitti siitä laajan artikkelin, perustuen poliisin kuulustelupöytäkirjoihin. Niissä kommunisti-juutalaiset paljastivat suunnitelman ja Lubben osuuden asiaan.
Fritz Tobias (juut.) kirjoitti samasta asiasta kirjan 1960-luvulla. Rivien välistä pitää osata lukea, että rabbien kiihoittama Lubbe oli asialla.
Tobiashan esitti että Lubbe toimi yksin.
http://www.spiegel.de/lexikon/54343197.html
Voinet varmaan sieltä siteerata ne kohdat joiden rivienvälejä lueskelet?
Se tulkintakyky pitää olla itsellä.
Se on samallainen kyky, kuin tulkitaan, ettei 1918 tapahtunut ainuttakaan murhaa vankileireillä, vaan kaikki tekijät todettiin taannehtivasti lailla syyttömäksi.
No niitä on kaikenlaisia "tulkintakykyjä", jotkut lukevat rivien välistä mitä haluavat. Josko siis kerrot ihan itse ja mielellään ko. tekstiä siteeraten että mihin Tobiaksen tekstin kohtiin väittämäsi perustuu. Kumma kyllä, edellä esittämästäsi sai käsityksen että asia olisi jotenkin täysin selvä, mutta nyt siis kuulemme että väittämäsi perustuukin aivan toisenlaisia kantoja esittävän tekstin rivien välien sanomaan ja Streicherin juttuihin, jota nyt tuskin puolueettomaksi lähteeksi voi sanoa. Ei kovin vakuuta esityksesi toistaiseksi.
Puutun vain pikku viestillä, enkä jää inittämään aisaa loputtomiin.
Juliuksen lehti oli aivan yhtä hyvä ja luotettava silloin, kuin nykyiset Spigelit, NY Timekset tai Dagens Nyhetter.
Kohta sinä kai väität tietäväsi kuka palon sytytti?
Sinä kai se tässä olet väittänyt asiasta jotain tietäväsi. Näemmä et sitten tiedäkään.
Tiedätkö sinä sytyttäjän?
Tobiaksen mukaan se oli van der Lubbe. Itse en ole asiaa tutkinut.