Aloita heti aamulla päiväsi lukemalla parasta kristillistä mediaa. Nimittäin printtimediaa, jonka Jumala on antanut meille ihmiselle, että Hän voisi kertoa suunnitelmansa siitä kuinka ihmisten tulisi olla. Ja minkä tähden ihmiskuntaa ja koko muuta luomakuntaa vaivaa se tila jossa se nyt on. Osalla ihmisiä on kaikkea mitä he voivat kuvitella ja paljon enemmänkin. Ja toisilla ei mitään. Ihmisten arvostus toisiaan kohtaan on vähäinen ja jokainen pitää itse itseään mittarina, jolla toisia tahtoo punnita ja tuomita. Juonet, juorut, seläntakana supattelut, väärät todistukset lähimmäisistä ja panettelut saavat paljon pahaa aikaiseksi ihmisten elämässä. Niin niille, jotka tuudittautuvat kielensä ja viekkaan mielen voimaan, kuin heille, ketkä ovat tämän ihmisten armottomuuden uhreja. Myöskin muu luomakunta huokaa ihmisten tähden, meret uhkaavat muuttua elinkelvottomiksi öljyn ja muiden saasteiden tähden. Kaupunkeja ja metsiä vaivaavat happamat sateet.
Juomingit, mässäykset, haureudet, pornografia ja jopa epäjumalan palvelus ja pimeyden voimien kanssa leikittely vaikkapa rock, pop, jne musiikissa täyttävät ihmisten arjen. Ja oireellisesti niitä on alettu kutsua vapaa-ajan kuluksi. Koska niiden tiimellyksessä ei ihminen ehdi herätä kysymään ovatko ne oikein? Ja samoin kuin ihmisen mieli ja psyyke tulee riippuvaiseksi huumausaineista. Niin aivan samoin ihminen tulee myös riippuvaiseksi kaikesta siitä mikä ei ole hänelle soveliasta. Ja myös tämän puute aiheuttaa hänelle vieroitusoireita samoin kuin huumausaineet käyttäjälleen.
Vaikka heikoissa Herra on väkevä, ei silti pidä luulla niin, että tämä heikkous olisi ihmisen omaa erinomaisuutta, jonka tähden Herra voi palvelijoitaan käyttää. Koska kyllä se on niin, että Jumalan pitää itse ensin karsia ihmisestä se pois, joka on sellaisella tavalla epäolennaista, että se estää taivasten valtakunnan työssä mukana olemisen. Mutta ei tämä sitä tarkoita, että Herra ei omilleen jättäisi niitä kulmia joilla he toinen toistaan hiovat. Mutta näissä pitää vain osata erottaa se mikä on Herran tahdosta ja mikä ei? Ja se kuinka lujaa on oikeus ja kohtuus toista koskea?
Kaikista salakavalinta kuitenkin on se, että joku kokee olevansa osaton jostakin sellaisesta, joka on hänen mielestään kaunista ja tavoittelemisen arvoista. Tai sitten kokee niin, että koska jokin on sellaista, joka ei ole "pyhän ilmapiirissä", niin se olisikin jotain sellaista, jonka voi naureskellen katkeruudella ohittaa tai olkaansa kohauttamalla mitätöidä. Koska on opittava myös se, että jokaisella on oma osansa ja paikkansa. Eivätkä ne armolahjat, jotka Herra antaa ole kenenkään muun, kuin itse Pyhän Hengen päätettävissä, kuinka Hän tahtoo antaa niitä tilanteen mukaan. Toki niitä saa nimeltä anoa, mutta arvomerkkejä rinnanpieluksiin niistä ei voi tehdä. Koska ne eivät ole ihmisten hallinnassa, kuinka niitä saa tai mihin hetkeen mitäkin.
Juomingit, mässäykset, haureudet, pornografia ja jopa epäjumalan palvelus ja pimeyden voimien kanssa leikittely vaikkapa rock, pop, jne musiikissa täyttävät ihmisten arjen. Ja oireellisesti niitä on alettu kutsua vapaa-ajan kuluksi. Koska niiden tiimellyksessä ei ihminen ehdi herätä kysymään ovatko ne oikein? Ja samoin kuin ihmisen mieli ja psyyke tulee riippuvaiseksi huumausaineista. Niin aivan samoin ihminen tulee myös riippuvaiseksi kaikesta siitä mikä ei ole hänelle soveliasta. Ja myös tämän puute aiheuttaa hänelle vieroitusoireita samoin kuin huumausaineet käyttäjälleen.
Vaikka heikoissa Herra on väkevä, ei silti pidä luulla niin, että tämä heikkous olisi ihmisen omaa erinomaisuutta, jonka tähden Herra voi palvelijoitaan käyttää. Koska kyllä se on niin, että Jumalan pitää itse ensin karsia ihmisestä se pois, joka on sellaisella tavalla epäolennaista, että se estää taivasten valtakunnan työssä mukana olemisen. Mutta ei tämä sitä tarkoita, että Herra ei omilleen jättäisi niitä kulmia joilla he toinen toistaan hiovat. Mutta näissä pitää vain osata erottaa se mikä on Herran tahdosta ja mikä ei? Ja se kuinka lujaa on oikeus ja kohtuus toista koskea?
Kaikista salakavalinta kuitenkin on se, että joku kokee olevansa osaton jostakin sellaisesta, joka on hänen mielestään kaunista ja tavoittelemisen arvoista. Tai sitten kokee niin, että koska jokin on sellaista, joka ei ole "pyhän ilmapiirissä", niin se olisikin jotain sellaista, jonka voi naureskellen katkeruudella ohittaa tai olkaansa kohauttamalla mitätöidä. Koska on opittava myös se, että jokaisella on oma osansa ja paikkansa. Eivätkä ne armolahjat, jotka Herra antaa ole kenenkään muun, kuin itse Pyhän Hengen päätettävissä, kuinka Hän tahtoo antaa niitä tilanteen mukaan. Toki niitä saa nimeltä anoa, mutta arvomerkkejä rinnanpieluksiin niistä ei voi tehdä. Koska ne eivät ole ihmisten hallinnassa, kuinka niitä saa tai mihin hetkeen mitäkin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.