Katselinpa eilen Ylen kanavalta illalla
keskusteluohjelmaa, jossa ruodittiin
WTC:n iskujen vaikutuksia, terrorismia ja
uskonnon vaikutuksia kriisien synnyssä.
Täytyy sanoa, että olin suorastaan
järkyttynyt siitä, miten kapea-alaisia
näkemyksiä keskustelijoilla oli esittää.
Olen aina ollut allerginen kaikenlaiselle
joko-tai, hyvä-paha ja musta-valkoinen
ajattelutavalle ja ainakin Yle oli onnistunut
keräämään ohjelmaansa sellaisen ryhmän,
että huonoa teki.
Tiedättehän sellaisen "elokuvatyhmyyden",
jota harrastetaan varsinkin huonoissa
jännäreissä: katsoja saadaan mukaan elokuvaan
panemalla päähenkilö tekemään tekoja, joiden
huonot seuraukset katsojalle ovat itsestään
selviä, katsoja saadaan tarkoituksella
tuskastumaan päähenkilön "tyhmyyteen".
Ihmettelen, että oliko Ylellä sama tavoite
valitessaan ohjelman keskustelijat? Ohjelman
osanottajat olivat niin räikeästi oman taustansa
vankeja, että katsoja tiesi millaisen kommentin
keskustelija esittää jo ennen kuin tämä suustaan
sen päästi.
Ylen pitäisi käsittää, että monipuolinen
ja kiinnostava keskusteluohjelma ei synny siten,
että kerätään yhteen heterogeeninen joukko
yksipuolisia näkemyksiä omaavia ihmisiä:
joukkoon tarvitaan myös ihmisiä, joilla on kyky
nähdä asioita useammalta kantilta. Muuten
keskustelu menee kyllä-ei jankkaamiseksi ja
TV:t menevät kiinni -kuten meillä eilen
illalla.
keskusteluohjelmaa, jossa ruodittiin
WTC:n iskujen vaikutuksia, terrorismia ja
uskonnon vaikutuksia kriisien synnyssä.
Täytyy sanoa, että olin suorastaan
järkyttynyt siitä, miten kapea-alaisia
näkemyksiä keskustelijoilla oli esittää.
Olen aina ollut allerginen kaikenlaiselle
joko-tai, hyvä-paha ja musta-valkoinen
ajattelutavalle ja ainakin Yle oli onnistunut
keräämään ohjelmaansa sellaisen ryhmän,
että huonoa teki.
Tiedättehän sellaisen "elokuvatyhmyyden",
jota harrastetaan varsinkin huonoissa
jännäreissä: katsoja saadaan mukaan elokuvaan
panemalla päähenkilö tekemään tekoja, joiden
huonot seuraukset katsojalle ovat itsestään
selviä, katsoja saadaan tarkoituksella
tuskastumaan päähenkilön "tyhmyyteen".
Ihmettelen, että oliko Ylellä sama tavoite
valitessaan ohjelman keskustelijat? Ohjelman
osanottajat olivat niin räikeästi oman taustansa
vankeja, että katsoja tiesi millaisen kommentin
keskustelija esittää jo ennen kuin tämä suustaan
sen päästi.
Ylen pitäisi käsittää, että monipuolinen
ja kiinnostava keskusteluohjelma ei synny siten,
että kerätään yhteen heterogeeninen joukko
yksipuolisia näkemyksiä omaavia ihmisiä:
joukkoon tarvitaan myös ihmisiä, joilla on kyky
nähdä asioita useammalta kantilta. Muuten
keskustelu menee kyllä-ei jankkaamiseksi ja
TV:t menevät kiinni -kuten meillä eilen
illalla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.