We have a problem! Kokoomuksella on nyt muitakin ongelmia kuin vain kanervien kukkiminen. Se iski yllättäen ja pyytämättä - peräti puoli tusinaa aloitteita puolueen korkeimmalle päätöksentekoelimelle pakkoruotsista luopumiseksi ja siirtymisestä pohjoismaisen mallin mukaiseen viralliseen yksikielisyyteen.
Nyt on paikallaan kerrata hieman pakkoruotsin historiaa. Pakollinen "toinen kotimainen kieli" (suomi silloin 6 % ruotsinkieliselle vähemmistölle ja ruotsi 94 % suomenkieliselle enemmistölle) tuli poliittisten lehmänkauppojen tuloksena peruskouluun vastoin kaikkia opetusalan asiantuntijoiden mielipidettä. RKP oli kuitenkin silloinkin vaa'ankielen asemassa hallitusta muodostettaessa ja Johannes Virolainen runnoi vuonna 1968 pakkoruotsin alkamaan viimeistään peruskoulun 7. luokalta.
Opetushallitus teki vuonna 1995 peruskoulun oppilaiden keskuudessa tutkimuksen eri oppiaineiden tarpeellisuudesta ja kiinnostavuudesta. Ei ihme, että suomalaiset lapset ovat maailman huippua PISA-tutkimuksissa, sillä he pitivät matematiikkaa tärkeimpänä ja englantia ja äidinkieltä seuraavaksi tärkeimpänä. Kaksi oppiainetta nousi omaan luokkaan. Kaikkein ikävimpänä ja toiseksi turhimpana oppilaat pitivät ruotsin kieltä. Uskonto koettiin turhimmaksi ja kolmanneksi ikävimmäksi. Taloustutkimus Oy on tutkinut suomalaisten suhtautumista pakolliseen ruotsin opetukseen vuodesta 1990 ja tuorein on tämän vuoden taitteesta (teettäjän mm. Keskisuomalainen) ja 63–72 % suomalaisia on pakkoruotsia vastaan, 2010 alussa osuus oli 66 %.
Virkamiespakkoruotsin korkeakoulututkintoihin toi Rkp:n opetusministeri Kristian Gestrin vuonna 1978 ja sen seurauksena meillä on suuri määrä rvm-opiskelijoita eli "ruotsia vaille valmiita maistereita. Samaan aikaan ollaan muka huolissaan suomalaisten työurien jatkamisesta työelämän molemmissa päissä. Viime vuonna julkaistiin väitöskirja virkamiespakkoruotsista ja siinä todettiin korkeakouluopiskelijoiden surkea ruotsintaito. Suomalaiset eivät koe ruotsin kieltä enää tärkeäksi eivätkä tarpeelliseksi. Sen takia motivaatio on huono ja tulokset sen mukaisia. Kyseessä on valtava kansankunnan tasoinen tuhlaus.
Kokoomuksen ruotsinmielinen johto (Katainen, Sasi, Stubb, Virkkunen, jne) sai eilen kylmän suihkun puoluekokous puoluehallituksen kauhuksi äänesti pakkoruotsin poistamisen puolesta. Kokoomus sai jo viime vuoden puoluekokouksessa myrskyvaroituksen, kun Uudenmaan kokoomusnuoret esittävät pakkoruotsista luopumista. Silloin se torpattiin tehokkaasti, mutta nyt aloitteita pakkoruotsin poistamisesta ja siirtymisestä pohjoismaiseen yhden virallisen kielen malliin oli jo puoli tusinaa ja yksi niistä sai enemmistön kannatuksen. Katainen joutui suunniltaan ja alkoi etsiä kiertotietä ja väitti, että perustuslaki estää pakkoruotsin poistamisen. Siinä on täysin väärässä; perustuslaissa ei ole sanaakaan siitä, että ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa - ei ainuttakaan sanaa. Perustuslaki toteaa, että Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi ja lisäksi romanin kieli ja kolme saamen kieltä sekä suomenkielinen viittomakieli nauttivat perustuslain suojaa.
Paineet pakkoruotsin poistamiseksi ovat nousseet viime aikoina todella nopeasti. Elinkeinoelämän keskusliitto, jonka pöytäkirjat vielä vuonna 1927 kirjoitettiin ruotsiksi, vaatii nyt pakkoruotsista luopumista, ja se sijoittaa vieraiden kielten tärkeysjärjestyksessä ruotsin sijalle 10! Myös Suomen Kuntaliitto on ottanut kannan, että peruskoulun tuntijaosta päätettäessä ruotsin kieli ei enää saa olla pakollinen. Rkp:n hätä ja kauhu on ymmärrettävissä, koska se pelkää lukemattomien etu- ja erioikeuksien häviämistä. Niinpä Folktingiin on koottu Martti Ahtisaaren johdolla joukko pakolliseen ruotsin opetukseen uskovia, joiden tehtävä on jo nyt laatia hallitusohjelma ensi vuonna koottavaan uuteen valtioneuvostoon.
Kaikki merkit kuitenkin viittaavat siihen, että pakkoruotsin aika Suomessa on päättymässä. Suomesta tulee aito Pohjoismaa, johon kuuluu virallinen yksikielisyys niin, että vain valtavan suuren enemmistön kieli on virallinen. Muut vanhat kielet maassamme saavat kansallisen vähemmistökielen aseman ruotsi. Kaikissa Pohjoismaissa englanti on ensimmäinen vieras kieli - jopa Suomessa, missä se ei ole pakollinen. EU:n suositus on kahden muun kielen oppiminen äidinkielen lisäksi. Suomalaisille oikea ratkaisu on äidinkieli, englanti (ei kuitenkaan pakollisena) ja joku toinen vieras kieli (se voi tietenkin olla halukkaille ruotsi). Näin uskon asioiden Suomessa kehittyvän lähivuosien kuluessa. Tekipä Jyrki-boy ihan mitä tahansa!
Nyt on paikallaan kerrata hieman pakkoruotsin historiaa. Pakollinen "toinen kotimainen kieli" (suomi silloin 6 % ruotsinkieliselle vähemmistölle ja ruotsi 94 % suomenkieliselle enemmistölle) tuli poliittisten lehmänkauppojen tuloksena peruskouluun vastoin kaikkia opetusalan asiantuntijoiden mielipidettä. RKP oli kuitenkin silloinkin vaa'ankielen asemassa hallitusta muodostettaessa ja Johannes Virolainen runnoi vuonna 1968 pakkoruotsin alkamaan viimeistään peruskoulun 7. luokalta.
Opetushallitus teki vuonna 1995 peruskoulun oppilaiden keskuudessa tutkimuksen eri oppiaineiden tarpeellisuudesta ja kiinnostavuudesta. Ei ihme, että suomalaiset lapset ovat maailman huippua PISA-tutkimuksissa, sillä he pitivät matematiikkaa tärkeimpänä ja englantia ja äidinkieltä seuraavaksi tärkeimpänä. Kaksi oppiainetta nousi omaan luokkaan. Kaikkein ikävimpänä ja toiseksi turhimpana oppilaat pitivät ruotsin kieltä. Uskonto koettiin turhimmaksi ja kolmanneksi ikävimmäksi. Taloustutkimus Oy on tutkinut suomalaisten suhtautumista pakolliseen ruotsin opetukseen vuodesta 1990 ja tuorein on tämän vuoden taitteesta (teettäjän mm. Keskisuomalainen) ja 63–72 % suomalaisia on pakkoruotsia vastaan, 2010 alussa osuus oli 66 %.
Virkamiespakkoruotsin korkeakoulututkintoihin toi Rkp:n opetusministeri Kristian Gestrin vuonna 1978 ja sen seurauksena meillä on suuri määrä rvm-opiskelijoita eli "ruotsia vaille valmiita maistereita. Samaan aikaan ollaan muka huolissaan suomalaisten työurien jatkamisesta työelämän molemmissa päissä. Viime vuonna julkaistiin väitöskirja virkamiespakkoruotsista ja siinä todettiin korkeakouluopiskelijoiden surkea ruotsintaito. Suomalaiset eivät koe ruotsin kieltä enää tärkeäksi eivätkä tarpeelliseksi. Sen takia motivaatio on huono ja tulokset sen mukaisia. Kyseessä on valtava kansankunnan tasoinen tuhlaus.
Kokoomuksen ruotsinmielinen johto (Katainen, Sasi, Stubb, Virkkunen, jne) sai eilen kylmän suihkun puoluekokous puoluehallituksen kauhuksi äänesti pakkoruotsin poistamisen puolesta. Kokoomus sai jo viime vuoden puoluekokouksessa myrskyvaroituksen, kun Uudenmaan kokoomusnuoret esittävät pakkoruotsista luopumista. Silloin se torpattiin tehokkaasti, mutta nyt aloitteita pakkoruotsin poistamisesta ja siirtymisestä pohjoismaiseen yhden virallisen kielen malliin oli jo puoli tusinaa ja yksi niistä sai enemmistön kannatuksen. Katainen joutui suunniltaan ja alkoi etsiä kiertotietä ja väitti, että perustuslaki estää pakkoruotsin poistamisen. Siinä on täysin väärässä; perustuslaissa ei ole sanaakaan siitä, että ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa - ei ainuttakaan sanaa. Perustuslaki toteaa, että Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi ja lisäksi romanin kieli ja kolme saamen kieltä sekä suomenkielinen viittomakieli nauttivat perustuslain suojaa.
Paineet pakkoruotsin poistamiseksi ovat nousseet viime aikoina todella nopeasti. Elinkeinoelämän keskusliitto, jonka pöytäkirjat vielä vuonna 1927 kirjoitettiin ruotsiksi, vaatii nyt pakkoruotsista luopumista, ja se sijoittaa vieraiden kielten tärkeysjärjestyksessä ruotsin sijalle 10! Myös Suomen Kuntaliitto on ottanut kannan, että peruskoulun tuntijaosta päätettäessä ruotsin kieli ei enää saa olla pakollinen. Rkp:n hätä ja kauhu on ymmärrettävissä, koska se pelkää lukemattomien etu- ja erioikeuksien häviämistä. Niinpä Folktingiin on koottu Martti Ahtisaaren johdolla joukko pakolliseen ruotsin opetukseen uskovia, joiden tehtävä on jo nyt laatia hallitusohjelma ensi vuonna koottavaan uuteen valtioneuvostoon.
Kaikki merkit kuitenkin viittaavat siihen, että pakkoruotsin aika Suomessa on päättymässä. Suomesta tulee aito Pohjoismaa, johon kuuluu virallinen yksikielisyys niin, että vain valtavan suuren enemmistön kieli on virallinen. Muut vanhat kielet maassamme saavat kansallisen vähemmistökielen aseman ruotsi. Kaikissa Pohjoismaissa englanti on ensimmäinen vieras kieli - jopa Suomessa, missä se ei ole pakollinen. EU:n suositus on kahden muun kielen oppiminen äidinkielen lisäksi. Suomalaisille oikea ratkaisu on äidinkieli, englanti (ei kuitenkaan pakollisena) ja joku toinen vieras kieli (se voi tietenkin olla halukkaille ruotsi). Näin uskon asioiden Suomessa kehittyvän lähivuosien kuluessa. Tekipä Jyrki-boy ihan mitä tahansa!
Vastaukset 7
Vanhimmat
.
ettei pakkoruotsi kouluissa ole kirjattu perustuslakiin
Jos väittää moista voidaan haastaa oikeuteen perättömistä lausunnoista
.
ja muut kokoomuksen pakkoruotsittajat tietävät, että pää on tulossa vetävän käteen. Viime vuonna kokoomuksen puoluekokouksessa oli vasta yksi aloite pakkoruotsia vastaan - tosin hyvin merkittävältä taholta; Uudenmaan kokoomusnuorilta. Tämän vuoden kokouksessa loitteita oli jo puoli tusinaa ja osaa suoraan viralliseen yksikielisyyteen siirtymistä koskevia. Uskon Jyrki-boyn otsalla helmeilevän nyt kylmän hien, kun hän penkoo työkalupakistaan rautalankaa, josta uhosi vääntävänsä pakolliset kuviot kaksikielisyydelle ja pakkoruotsille. On todella helppo hengittää, kun tietää Kataisen kulkevan nyt tuhon tietä. Pakkoruotsin poistumista ei enää mikään mahti maailmassa pysty estämään.
ei tiedä elimen paikkaa.
http://www.verkkouutiset.fi//index.php?option=com_content&view=article&id=32747:katainen-kokoomus-noudattaa-puoluekokouksen-paeaetoeksiae-ja-tukee-ruotsia-toisena-kansalliskielenae&catid=72:vieras-blogi-uusin-blogi&Itemid=15
>>Aloitteet käsitellään toisistaan RIIPPUMATTOMINA tai ryhmässä jos aloitteet ovat sisällöltään ja tarkoitukseltaan samanlaisia, mutta aloite numero 106 käsiteltiin itsenäisenä aloitteista 103-105. Aloitteet käsitellään siten että jos puoluekokous hyväksyy aloitteen niin siitä tulee puolueen virallinen mielipide. Jos taas aloite tulee hylätyksi niin puolueelle ei muodostu mitään mielipidettä asiasta eli se että aloite hylätään ei tarkoita sitä että puoluekokous omaksuu asiasta vastakkaisen mielipiteen, eihän se näin mene. Ihmisillä on sitäpaitsi oikeus muuttaa mielipidettään vaikka kyseessä olisikin täsmälleen samasta aloitteesta ja aloite numero 106 käsiteltiin aloitteiden 103-105 jälkeen. Näiden loogisten perusteluiden johdosta on aivan selvää että puoluekokouksen mielestä ruotsinkielen pakollisuus pitäisi poistaa JA näin ollen kielten valinnaisuutta lisätä.
niin alistuvaisen suomenruotsalaisen painostuksella. Katainen, Lipponen, Kähkönen, Wirkkunen (Virkkunen)
.
kaikki esteet ylittäen (onneksi tällä kertaa ketään yliajamatta?) juoksee toisen puolueen, ärkkopeen puoluekokoukseen (onko hän jäsen?) *raportoimaan* väärää mutta niin oikeaa äänestystulosta
.
Puolueissa EI haluta noudattaa demokraattisia päätöksiä ja sitten vielä ihmetellään, että miksi nuoria ei politiikka kiinnosta.
Nuoret ajaa nuoria kiinnostavia asioita ja pakkoruotsin poistaminen on yksi tärkeä asia heille. Hehän siitä kärsivät kouluissa vuosikaudet!
Kuinkahan se 2 kielinen Suomi pärjäsi ENNEN pakkoruotsia?
Kokoomukseen sekoomusryhmä oli taas lahjottu RKP:n rahalla ja poliittisella tuella seuraavissa hallituksissa. Ikuinen häpeä Kokoomukselle pakkoruotsin tukijana!
Tässä on sitten tulos: Jyrki Kataisen häpeällinen kirjoitus Verkkouutisissa
http://tinyurl.com/386v6ht
http://www.verkkouutiset.fi//index.php?option=com_content&view=article&id=32747:katainen-kokoomus-noudattaa-puoluekokouksen-paeaetoeksiae-ja-tukee-ruotsia-toisena-kansalliskielenae&catid=72:vieras-blogi-uusin-blogi&Itemid=15