Hallituksen ponnistelut tietoyhteiskunnan rakentamiseksi ovat pitkälti epäonnistuneet, Valtiontalouden tarkastusvirasto haukkuu. Satoja tuhansia paloi projektiin, jossa "seilailtiin Ruotsin ja Viron lautoilla".
Tuloksetonta
seilailua
Valtiontalouden tarkastusvirasto on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa. Virasto joutui huomaamaan, että sen suositukset on jätetty pitkälti huomiotta, kun julkisia palveluja on pyritty luomaan verkkoon.
Vuonna 2008 tarkastettu Jupa-hanke epäonnistui lähes täysin, VTV muistaa. Jupan jälkeen käynnistettiin uusi KuntaFenix-hanke, joka oli lähtökohdiltaan samanlainen. Vaikka VTV oli tuonut esille Jupa-hankkeen epäkohdat, niin KuntaFenix-hankkeessa ilmenivät jälleen samat ongelmat.
– Esimerkiksi yhdessä hankkeen projektissa maksettiin oppilaitosten prosessien määrittelystä konsulteille yli 300 000 euroa, ja projekti seilaili Ruotsin ja Viron lautoilla seminaareja pitämässä, tuloksellisuusjohtaja hahmottaa.
Tavoitteena oli, että yksi kaupunki määrittelisi yleiset prosessit kouluympäristöön ja tuottaisi sähköisiä palveluita näiden perusteella.
– Kalliit prosessit saatiin, mutta palvelut jäivät odottamaan parempia aikoja.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2010/06/12/nain-suomi-hassasi-rahaa-tietoyhteiskuntaan/20108383/12
Tuloksetonta
seilailua
Valtiontalouden tarkastusvirasto on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa. Virasto joutui huomaamaan, että sen suositukset on jätetty pitkälti huomiotta, kun julkisia palveluja on pyritty luomaan verkkoon.
Vuonna 2008 tarkastettu Jupa-hanke epäonnistui lähes täysin, VTV muistaa. Jupan jälkeen käynnistettiin uusi KuntaFenix-hanke, joka oli lähtökohdiltaan samanlainen. Vaikka VTV oli tuonut esille Jupa-hankkeen epäkohdat, niin KuntaFenix-hankkeessa ilmenivät jälleen samat ongelmat.
– Esimerkiksi yhdessä hankkeen projektissa maksettiin oppilaitosten prosessien määrittelystä konsulteille yli 300 000 euroa, ja projekti seilaili Ruotsin ja Viron lautoilla seminaareja pitämässä, tuloksellisuusjohtaja hahmottaa.
Tavoitteena oli, että yksi kaupunki määrittelisi yleiset prosessit kouluympäristöön ja tuottaisi sähköisiä palveluita näiden perusteella.
– Kalliit prosessit saatiin, mutta palvelut jäivät odottamaan parempia aikoja.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2010/06/12/nain-suomi-hassasi-rahaa-tietoyhteiskuntaan/20108383/12
Vastaukset 12
Vanhimmat
Heinolan reumasairaala jouduttiin sulkemaan vain 2 milojoonan euron puuttumisen vuoksi. Hallitus sanoi jyrkästi EI lisärahoitukselle!
Sen sijaan hallituksella on pitänyt kiirettä hassata 50 miljoonaa euroa joutavanpäiväisiin projekteihin!
Hyötyä on ollut, tosin rajoitetulle joukolle. Seminaarien konsultit ja osallistujat ovat saaneet syödä ylellisesti laivojen kalliissa luxusravintoloissa, jouda luxusjuomia ja käydä Eestissä luxushuorissa.
Silti meillä ei voi äänestää vieläkään sähköisesti kotoa käsin kuten Virossa on jo voinut tehdä useita vuosia!
Metsässä!
Junttilandia työntää kätensä taskuusi ja ottaa sieltä rahat, antaen ne konsulteille jotka sitten risteilevät itämerellä!
Ja junttilandiassa pidot sen kuin paranevat ja tonttuilu jatkuu tuttuun tapaan!
1800000000 miljoonaa ja kehui sitä hyväksi bisnekseksi. Jos joku saa hyvän bisneksen niin ei se sitä luovuta toisille mutta tässä tapauksessa Kokoomuksen Katainen taitaa olla ainoa joka tykkää että Kreikalle lainaaminen on hyvää bisnestä.
Valtio on hukannut verkkotunnistamiseen yli 40 miljoonaa euroa kahdeksassa vuodessa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan viranomaiset ovat kehittäneet verkkopalveluihin keskenään kilpailevia tunnistautumistapoja, joista mikään ei ole vakiintunut yleiseksi käytännöksi. Pankkien avainlukulistat ovat suosituin tunnistustapa hallinnon verkkopalveluihin.
Tarkastusviraston mukaan tunnistautumista ei sähköisessä asioinnissa tarvita välttämättä ollenkaan. Valtio ei ole selvittänyt sähköisen tunnistamisen tarvetta tarkastusviraston vuonna 2006 tekemästä ehdotuksesta huolimatta.
Tiedot ilmenevät tarkastusviraston tarkastuskertomuksesta, joka julkaistaan toukokuussa. Tietoviikko sai ennakkotietoja raportista.
Keskinäistä kilpailua
”Jos ajatellaan tunnistuspalveluita sähköisen asioinnin tukipalveluna, rahaa on käytetty runsaasti. Toteutus on silti edelleen keskeneräinen”, Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastaja Tomi Voutilainen (kuvassa) sanoo.
Valtionhallinnossa on kehitetty kymmenkunta päällekkäistä tunnistautumispalvelua. Suosituin tunnistautumistapa on silti pankkien salasanalistoihin pohjautuvat tupas-tunnisteet.
”Viranomaiset kilpailevat palveluiden kehittämisessä. Jos tunnistautumisen kehittämiseen käytetyt resurssit laitettaisiin yhteen, asiat olisivat varmasti jo kunnossa”, Voutilainen sanoo.
Tarkastusvirasto arvostelee Valtion it-toiminnan johtamisyksikköä, joka toimii valtiovarainministeriön alaisuudessa. Se ei ole ottanut sille kuuluvaa vastuuta tunnistautumisen kehittämisessä.
”Johtamisyksikkö on tehnyt erilaisia selvityksiä, mutta konkreettisia lopputuloksia on hyvin vähän”, Voutilainen kertoo.
Voutilaisen mukaan on omituista, että julkishallinnon tunnistuspalveluiden kehittämistä mietitään myös liikenne- ja viestintäministeriön työryhmässä, jota vetää TietoEnatorin konsultti.
Lainsäädäntö tarjoaa ministeriöille mahdollisuuden tehdä ehdotuksia valtioneuvostolle yhteisten tietojärjestelmien pakkokäyttöönotosta. Niitä ei kuitenkaan ole Voutilaisen mukaan tehty.
Hän arvioi, että poliittiset syyt saattavat selittää, miksi Valtion it-toiminnan johtamisyksikkö ei ole ottanut johtajarooliaan kehittämisessä.
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article137570.ece
Ja sitten ne seisoo nurkassa käyttämättöminä!
Moni mummo ei ole katsonut televisiota sitten digiboksien tulon jälkeen. On kuulemma liian vaikeaa käyttää!
Mutta totta!
Työpaikkamme on ollut kolmessa "kehityshankkeessa" mukana ja ainoa mitä on saatu aikaiseksi, on rahan polttaminen. Ei mitään kokreettista hyötyä.
Virkamiehet saavat matkustella Lapin tuntureilla tai Itämeren laivoilla, ja konsulteillekin maksetaan tämä hauskanpito. Lopputulokset ovat puhasta nollaa.
Alku meni mukavasti. Tietoyhteiskunta. Vanhanen ja Kanerva oppivat kännykkäviestinnän.
Aiheuttaen monelle naiselle mielipahaa, mutta ainahan kansa kärsii kun politiikot herää.
Jospa tietäisitte,miten nuo konsulttipalkkiot jaetaan ja kenelle,niin hauskaa olisi pitkään.
Ja konsultti jakaa osan takaisin jakajalle ilman kuittia.
Simple and easy.
Ja tyhmä kansa maksaa.