Carl Gustaf Emil Mannerheim:
"Minulla ei koskaan, vaikka oma äidinkieleni on ruotsi, ole ollut sitä tunnetta, että se erottaisi minut suomenkielisistä maanmiehistäni, ja olen aina sanonut ja sanon itseäni suomalaiseksi (finne). Suvussani oli suomen kielen puolestapuhujana esiintynyt jo isäni isä, Viipurin hovioikeuden presidentti C.G. Mannerheim, joka oli aktiivisesti toiminut sen hyväksi. Kun itse henkilökohtaisesti olin kieliriitojen ulkopuolella, en voinut olla panematta merkille sen haitallista vaikutusta. Se loitonsi meitä Ruotsista ja antoi aseen käsiin niille, jotka halusivat eristää maamme ja heikentää sitä. Näytti välttämättömältä yrittää saada aikaan jännityksen laukeamista tässä tunnevoittoisessa sisäisessä ristiriidassa, ja pohdittuani tilannetta vanhojen ystävieni ja sotakumppanieni kenraalien Hannes Ignatiusen ja Rudolf Waldenin, kanssa laadimme siinä tarkoituksessa Suomen kansalle osoitetun vetoomuksen, joka julkaistiin meidän nimissämme 6. helmikuuta 1935. Se kuului näin:
"Me allekirjoittaneet, jotka henkilökohtaisesti olemme nähneet sen isänmaanrakkauden, urhoollisuuden ja uhrautuvaisuuden, jolla niin hyvin suomen- kuin ruotsinkieliset kansalaiset taistelivat maamme itsenäisyyden puolesta, me jotka olemme nähneet heidän kaatuvan toinen toisensa vieressä taistelutantereella ja olemme olleet mukana kätkemässä heidät maan poveen - samaan veljeshautaan -, olemme surulla todenneet, kuinka kielikysymys uhkaa jakaa kansamme kahteen leiriin ja siten heikentää valtakuntaamme.
Siihen, missä olemme, on historia meidät saattanut, mutta olemme vakuutetut siitä, että hyvällä tahdolla kummaltakin puolen kielisuhteet voidaan järjestää siten, että molempien kieliryhmien kansalaiset tuhlaamatta voimiaan voivat yhdessä kohdistaa työnsä kansamme kaikkien kerrosten hyvinvoinnin kehittämiseksi ja isänmaamme turvaamiseksi. Me vetoamme ennen kaikkea aseveljiimme - rintamamiehiin, jotka olivat mukana, kun valtakuntaamme rakennettiin, ja vetoamme myös kaikkiin kansalaisiin, että he, kukin kohdaltaan, tekisivät kaikkensa sovinnon aikaansaamiseksi, jota ilman maassamme ei saada sisäistä, kansallemme niin välttämätöntä rauhaa. Muistakaamme, ettei historiamme ole lopussa. Hetki on vielä tuleva, jolloin kansamme on pakko keskittää kaikki voimansa. Suokoon Jumala, että silloin löytäisimme maassamme yksimielisen kansan."
-----------------------------------------------------------
Heikki Tala:
*Ruotsi on meille aina ja iankaikkisesti vain vanha vainooja, kavala kauhea ja julma hirmuinen.*
*Suomenruotsalaiset pettävät aina ja iankaikkisesti.*
*Edessä on suomenruotsalaisuuden mustan kirjan kirjoittaminen ja hurrien tekemisten totuuskomissiokäsittely.*
*Ruotsia ja ruotsalaisia on syytä vihata*
*Sitä voi kuvata sanalla viha. Myös inho ja kuvottavuus sopivat.*
*Rasistisen ja sortavan kielipolitiikan vihaaminen on oikeutettua.*
*On todella valitettavaa, että suomenruotsalaisen hegemonian murtaminen ei näytä onnistuvan ilman suoraa toimintaa. Suomalaisuutta ei tänään enää olisi ilman Suomalaisuuden liittoa, AKS:aa, IKL:ttä, suojeluskuntia ja lottia - Siperiassa olisi joitakin rippeitä.*
"Minulla ei koskaan, vaikka oma äidinkieleni on ruotsi, ole ollut sitä tunnetta, että se erottaisi minut suomenkielisistä maanmiehistäni, ja olen aina sanonut ja sanon itseäni suomalaiseksi (finne). Suvussani oli suomen kielen puolestapuhujana esiintynyt jo isäni isä, Viipurin hovioikeuden presidentti C.G. Mannerheim, joka oli aktiivisesti toiminut sen hyväksi. Kun itse henkilökohtaisesti olin kieliriitojen ulkopuolella, en voinut olla panematta merkille sen haitallista vaikutusta. Se loitonsi meitä Ruotsista ja antoi aseen käsiin niille, jotka halusivat eristää maamme ja heikentää sitä. Näytti välttämättömältä yrittää saada aikaan jännityksen laukeamista tässä tunnevoittoisessa sisäisessä ristiriidassa, ja pohdittuani tilannetta vanhojen ystävieni ja sotakumppanieni kenraalien Hannes Ignatiusen ja Rudolf Waldenin, kanssa laadimme siinä tarkoituksessa Suomen kansalle osoitetun vetoomuksen, joka julkaistiin meidän nimissämme 6. helmikuuta 1935. Se kuului näin:
"Me allekirjoittaneet, jotka henkilökohtaisesti olemme nähneet sen isänmaanrakkauden, urhoollisuuden ja uhrautuvaisuuden, jolla niin hyvin suomen- kuin ruotsinkieliset kansalaiset taistelivat maamme itsenäisyyden puolesta, me jotka olemme nähneet heidän kaatuvan toinen toisensa vieressä taistelutantereella ja olemme olleet mukana kätkemässä heidät maan poveen - samaan veljeshautaan -, olemme surulla todenneet, kuinka kielikysymys uhkaa jakaa kansamme kahteen leiriin ja siten heikentää valtakuntaamme.
Siihen, missä olemme, on historia meidät saattanut, mutta olemme vakuutetut siitä, että hyvällä tahdolla kummaltakin puolen kielisuhteet voidaan järjestää siten, että molempien kieliryhmien kansalaiset tuhlaamatta voimiaan voivat yhdessä kohdistaa työnsä kansamme kaikkien kerrosten hyvinvoinnin kehittämiseksi ja isänmaamme turvaamiseksi. Me vetoamme ennen kaikkea aseveljiimme - rintamamiehiin, jotka olivat mukana, kun valtakuntaamme rakennettiin, ja vetoamme myös kaikkiin kansalaisiin, että he, kukin kohdaltaan, tekisivät kaikkensa sovinnon aikaansaamiseksi, jota ilman maassamme ei saada sisäistä, kansallemme niin välttämätöntä rauhaa. Muistakaamme, ettei historiamme ole lopussa. Hetki on vielä tuleva, jolloin kansamme on pakko keskittää kaikki voimansa. Suokoon Jumala, että silloin löytäisimme maassamme yksimielisen kansan."
-----------------------------------------------------------
Heikki Tala:
*Ruotsi on meille aina ja iankaikkisesti vain vanha vainooja, kavala kauhea ja julma hirmuinen.*
*Suomenruotsalaiset pettävät aina ja iankaikkisesti.*
*Edessä on suomenruotsalaisuuden mustan kirjan kirjoittaminen ja hurrien tekemisten totuuskomissiokäsittely.*
*Ruotsia ja ruotsalaisia on syytä vihata*
*Sitä voi kuvata sanalla viha. Myös inho ja kuvottavuus sopivat.*
*Rasistisen ja sortavan kielipolitiikan vihaaminen on oikeutettua.*
*On todella valitettavaa, että suomenruotsalaisen hegemonian murtaminen ei näytä onnistuvan ilman suoraa toimintaa. Suomalaisuutta ei tänään enää olisi ilman Suomalaisuuden liittoa, AKS:aa, IKL:ttä, suojeluskuntia ja lottia - Siperiassa olisi joitakin rippeitä.*
Vastaukset 12
Vanhimmat
alkaa olla hanskassa. Kokoomuksen nuoret ovat siirtyneet kielivapaustaistelun eturintamaan. Lukekaapa päivän Aamulehti! Ne jyrää Jyrkin - Jyrki, Jyrki, älä tyrki - kielivapaus tulee. Katainen on nuori menneisyyden mies, jonka poliittinen hoksnokka on nyt pahasti tukossa.
Niin, tuosta Mannerheimista sen verran, että olemme nukkuneet samassa sängyssä Askaisten Louhisaaressa - tosin eri aikaan! ;-)
Helsingin Sanomissa on puolen sivun juttu pakkoruotsista ja Kataisen kiemurteluista. Taitaa loppua Jyrki-boylta rautalanka?
...Tala kuten aina ennekin. Ja aiheen vierestä kuten aina, varsinkin silloin jos joku muistuttaa häntä hänen oikeista "saavutuksistaan" suomalaisuuden ja isänmaallisuuden saralla. IHRAileva teeseiliä. Varsinainen KKK-mies. Omien sanojensa mukaan kartanoväen syytä kaikki.
Mutta miksi et kommentoin sinun ja suurimman suomalaisen täydellistä linjaeruimielisyyttä isänmaallisuudesta ja suomalaisuudesta?
Minä olen istunut siinä tuolissa missä Marski iski sunnitallessaan erään punapesäkkeen tuhoamista matkallaan stadiin sisällissodan loppupuolella. Tosin en samaan aikaan. Ja tämähän on kaikille sangen tärkeä tieto.
"Helsingin Sanomissa on puolen sivun juttu pakkoruotsista ja Kataisen kiemurteluista. Taitaa loppua Jyrki-boylta rautalanka? "
Poliittinen johtaja on sellainen joka ei kulje galluppien ja tiettämättömien pillin mukaan vaan johtaa silloinkin kun joutuu tekemään vastoin äänestäjien mielipiteitä. Tämä on siis Talan mielestä kiemurtelua. No hänen puolueessanhan ei johtamista tai vastuuta harrasteta. KUmmassakohan on enemmän rautaa?
Saksalaiset ne on jotka sen sodan voitti. Saksalaiset ja niiden aseet. Älä taas ota hurri paska kunniaa sellaisista asiasta josta ei kalasteva rotusi sitä ansaitse.
On hienoa, että svekokin ymmärtää Heikki Talan merkityksen, kun vertaa häntä itse Marskiin!
Fenno tackar och pockar.
"Olen taistellut monilla rintamilla ja aina hävinnyt."
Carl Gustaf Emil Mannerheim
"Herra Mannerheim. Ketkä johtivat sotatoimia?"
"Airo ja minä"
"Mutta eikös Airo ole suomenkielinen?"
"Finne se on ja hyvä on. Ei ole noista sisäsiittoisista hevosmiehistä mihinkään."
Vertailu ei vaan ole Talalle mitenkään positiivinen asia.
Niin muuttuu maailma, Eskoseni.
Lainaus Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen verkkojulkaisusta:
"Täysin ruotsinkielisestä kodista ollut Mannerheim itse oli kielikysymyksessä maltillinen. Hänelle suomen kielen valta-asema oli realiteetti ja tämän hän osoitti käyttäessään valtionhoitajana virallisessa allekirjoituksessa nimensä suomennettua muotoa Kustaa Mannerheim."
Ilman paineita syntyperän suunnalta ja huomioon ottaen vakaampi maailmantilanne
verrattuna aikaan maailmansodan alla, voidaankin nykyään todeta seuraavasti:
Historia on saattanut meidät aikaan, jolloin voimme vailla välitöntä ulkoista uhkaa selvittää sisäistä hajaannusta aiheuttavan kielikiistan. Tämän kamppailun jälkeen Suomi, virallisesti pääkielenään suomi, voi jatkaa kilpailuaan globalisoituvassa maailmassa entistäkin vahvempana. Monipuolisemman kielitaidon omaavat kansalaiset, tuhlaamatta voimiaan pakkoruotsiin, voivat kohdistaa työnsä kansamme kaikkien kerrosten hyvinvoinnin kehittämiseksi ja isänmaamme turvaamiseksi.
"Hänelle suomen kielen valta-asema oli realiteetti ja tämän hän osoitti käyttäessään valtionhoitajana virallisessa allekirjoituksessa nimensä suomennettua muotoa Kustaa Mannerheim."
Todellakin! Peräti melkein puolen vuoden ajan
eli
12.12. 1918-26.7.1919
:) :) :)
Pakkoruotsi ja ruotsin kieli eivät tarkoita samaa.
on ainutlaatuinen.
olematon.