Hätähuuto: Suomi luisuu takapajulaksi
Ulkomaiset yritykset ovat supistaneet toimintojaan Suomessa merkittävästi viime vuosien aikana. Monissa näistä tytäryhtiöistä mietitään, pitäisikö maasta häipyä tyystin.
Hätähuutajana on Suomen amerikkalaisen kauppakamarin johtaja Kristiina Helenius.
– Tämä ongelma on täydellisesti ulkona politiikan kartalta. Suomi ei ota näitä yrityksiä tosissaan, hän lataa.
– Se on ällistyttävää, sillä yritykset pitäisi päinvastoin saada investoimaan tänne lisää. Tämä on käyttämätön pelimerkki, joka uhkaa kadota käsistämme.
Talouskriisin aikana vahvistui trendi, jossa kansainväliset yritykset uudistivat organisaatioitaan ja keskittivät yhä enemmän Pohjoismaiden toimintojaan Kööpenhaminaan tai Tukholmaan.
Suomeen jää yhä useammin vain myyntitoimisto. Heleniuksen mukaan kehitys korostui viime vuonna.
Helenius ei halua mainita tapauksia yritysten nimillä. Se tiedetään, että Painonvartijat ilmoitti hiljattain jättävänsä Suomen.
– Nyt useissa yrityksissä maajohtajien paikkoja ei saada täytettyä, mikä on varsin hälyttävää.
Huonossa hoidossa
Amerikkalaisten tytäryritysten määrä Suomessa on nyt 465, kun Tanskassa se on noin 800 ja Ruotsissa peräti 1 400. Kun katsotaan, mitä toimintoja toimistoissa on, tulos on Suomelle vielä selvästi surkeampi.
Heleniuksen mielestä valtava epäsuhta on seurausta väärinymmärryksestä, joka johtuu naapurimaille hävitystä pr-sodasta.
Hän hiiltyy hetkessä aiheen äärellä.
– Miksi ihmeessä Kööpenhamina? Meillä on halvemmat työvoimakustannukset, verotuskin on heihin nähden kilpailukykyinen, täällä osataan pohjoismaisia kieliä, tässä ovat Venäjä ja Baltian maat.
– Suomella todella on erinomaista lisäarvoa muihin Pohjoismaihin nähden. Joillakin toimialoilla yritysten koko Euroopankin toimiston pitäisi olla meillä.
Imago-ongelmaa kuvaava esimerkki tulee kovalta nimeltä, Intelin perustaja Craig Barretilta, jonka vaimo Barbara on ollut USA:n Suomen-suurlähettiläs.
– Barrett myönsi, että Intel perusti Pohjolan tutkimusyksikkönsä aikanaan Tukholmaan lähinnä siksi, että IBM:kin teki niin, Helenius kertoo.
Maine lujilla
”Osana konkurssia” Suomen maine kolhiintui, kun siirryimme lääkkeiden viitehintajärjestelmään viime vuonna. Suomi joutui amerikkalaiselle varoituslistalle maista, jotka eivät kunnioita patenttioikeuksia.
– Esimerkiksi eräät ympäristöteknologian yritykset olivat tutkineet Suomea investointikohteena, mutta sen maininnan jälkeen asia unohdettiin, Helenius tietää. Hän istuu myös Suomen brändityöryhmässä.
Ennen kuin viimeisetkin pakkaavat pillinsä pussiin, Suomen pitää kiireesti ryhdistäytyä ja kehittää kansainvälisille yrityksille tuoreita tarjouksia, johtaja vaatii.
– Jos pyörä kääntyy, se tietää merkittävää kasvupotentiaalia ja uusia työpaikkoja.
Jussi Rosendahl
[email protected]
Ulkomaiset yritykset ovat supistaneet toimintojaan Suomessa merkittävästi viime vuosien aikana. Monissa näistä tytäryhtiöistä mietitään, pitäisikö maasta häipyä tyystin.
Hätähuutajana on Suomen amerikkalaisen kauppakamarin johtaja Kristiina Helenius.
– Tämä ongelma on täydellisesti ulkona politiikan kartalta. Suomi ei ota näitä yrityksiä tosissaan, hän lataa.
– Se on ällistyttävää, sillä yritykset pitäisi päinvastoin saada investoimaan tänne lisää. Tämä on käyttämätön pelimerkki, joka uhkaa kadota käsistämme.
Talouskriisin aikana vahvistui trendi, jossa kansainväliset yritykset uudistivat organisaatioitaan ja keskittivät yhä enemmän Pohjoismaiden toimintojaan Kööpenhaminaan tai Tukholmaan.
Suomeen jää yhä useammin vain myyntitoimisto. Heleniuksen mukaan kehitys korostui viime vuonna.
Helenius ei halua mainita tapauksia yritysten nimillä. Se tiedetään, että Painonvartijat ilmoitti hiljattain jättävänsä Suomen.
– Nyt useissa yrityksissä maajohtajien paikkoja ei saada täytettyä, mikä on varsin hälyttävää.
Huonossa hoidossa
Amerikkalaisten tytäryritysten määrä Suomessa on nyt 465, kun Tanskassa se on noin 800 ja Ruotsissa peräti 1 400. Kun katsotaan, mitä toimintoja toimistoissa on, tulos on Suomelle vielä selvästi surkeampi.
Heleniuksen mielestä valtava epäsuhta on seurausta väärinymmärryksestä, joka johtuu naapurimaille hävitystä pr-sodasta.
Hän hiiltyy hetkessä aiheen äärellä.
– Miksi ihmeessä Kööpenhamina? Meillä on halvemmat työvoimakustannukset, verotuskin on heihin nähden kilpailukykyinen, täällä osataan pohjoismaisia kieliä, tässä ovat Venäjä ja Baltian maat.
– Suomella todella on erinomaista lisäarvoa muihin Pohjoismaihin nähden. Joillakin toimialoilla yritysten koko Euroopankin toimiston pitäisi olla meillä.
Imago-ongelmaa kuvaava esimerkki tulee kovalta nimeltä, Intelin perustaja Craig Barretilta, jonka vaimo Barbara on ollut USA:n Suomen-suurlähettiläs.
– Barrett myönsi, että Intel perusti Pohjolan tutkimusyksikkönsä aikanaan Tukholmaan lähinnä siksi, että IBM:kin teki niin, Helenius kertoo.
Maine lujilla
”Osana konkurssia” Suomen maine kolhiintui, kun siirryimme lääkkeiden viitehintajärjestelmään viime vuonna. Suomi joutui amerikkalaiselle varoituslistalle maista, jotka eivät kunnioita patenttioikeuksia.
– Esimerkiksi eräät ympäristöteknologian yritykset olivat tutkineet Suomea investointikohteena, mutta sen maininnan jälkeen asia unohdettiin, Helenius tietää. Hän istuu myös Suomen brändityöryhmässä.
Ennen kuin viimeisetkin pakkaavat pillinsä pussiin, Suomen pitää kiireesti ryhdistäytyä ja kehittää kansainvälisille yrityksille tuoreita tarjouksia, johtaja vaatii.
– Jos pyörä kääntyy, se tietää merkittävää kasvupotentiaalia ja uusia työpaikkoja.
Jussi Rosendahl
[email protected]
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.