KESKUSTA ATOMI-SAATANASTA IRTI

Pastori Terho Pursiainen:
Peruserimielisyys ydinvoimasta koskee sitä, mitä koko maailmalle on tapahtumassa. Sitä ei joko tajuta tai haluta ajatella, Pursiainen sanoo.
Ydinvoimalla koetetaan ostaa lisäaikaa elämän muodolle, joka on mahdoton. Ydinvoimasta puhutaan moraalisena ratkaisuna, siksi, että moraali kuuluu voimasanoihin, joita yhdelläkään poliitikolla ei ole varaa olla käyttämättä.
Ydinvoima edustaa kirkollisestakin elämästä tuttua ajatusta: teen parannuksen, mutta vasta huomenna. Ilmastonmuutokseen ei ole muuta ratkaisua, kuin että koko elämän muotomme täytyy muuttua. Joko valintojen seurauksena tai myöhemmin, kun meiltä ei enää kysytä.
Pursiaisen mielestä meillä ei ole moraalista oikeutta tuottaa ydinjätettä tuhansien sukupolvien päähän. Moraalia on kaikki, mitä teemme pitääksemme yllä luottamusta yhteiselämän perusteisiin. Jos joku sanoo, ettei tulevilla sukupolvilla ole merkitystä, se horjuttaa tätä luottamusta.

Säteilyturvakeskus ja TVO kertovat, että Loviisan ja Olkiluodon edustalla on mitattu merivedestä, vesikasveista, simpukoista, sedimenteistä ja ainakin Olkiluodossa toisinaan ja 2008 kaloista pieniä määriä radioaktiivisuutta. Kyseessä voi olla biologiseen materiaaliin ja nuklidien puoliintumisajasta riippuen pohjasedimentteihin rikastuvista aineista. Lisäksi ilmasta tulee radioaktiivista laskeumaa sadeveden mukana. STUK ei ilmeisesti tutki systemaattisesti biologista tai sedimenttirikastumista.

Tritiumin puoliintumisaika on 12 vuotta ja se on suurimpana määränä voimaloista laskettava radioaktiivinen aine. Radioaktiivista hiiltä päästetään myös. Ympäristössä näistä ei kerrota olevan havaintoja. Muualla maailmassa tritiumia on havaittu kaloissa voimalaitosten läheisyydessä Jos joukossa on pitkäikäisiä nukleotidejä voimaloiden 50-100 vuoden käyttöaikoina sedimentteihin voi kertyä merkittävä säteilyannos. Olisiko hyvä varmistaa, ettei pohjalietettä levitetä ruoppauksen yhteydessä tai käytetä lannoitteena? On myös arveluttavaa, ettei yksittäisten aineiden biologisesta säteilymyrkyllisyydestä ole selvitystä vaan niitä kasitellään yhtenä aktiivisuuskiintiönä.

http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/sateilyturvallisuus/fi_FI/tulokset/
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/tiivistelmat/b_sarja/en_GB/stuk-b105/_files/81680418584199304/default/stuk-b105.pdf
TVO sivu 48 ml. kalahavainto, luonnosta mitatut radioaktiiviset aineet: Vesikasvit Cr-51, Co-60; Sedimentti Co-60; Kala Co-60; Simpukka Co-60; Merivesi H-3 (tritium); Sadevesi H-3
Loviisa 2008 sivu 35, luonnosta mitatut radioaktiiviset aineet: Ilma Mn-54, Co-58, Nb-95, Zr-95, Ag-110m, Sb-124; Vesikasvit Cr-51, Mn-54, Co-58, Co-60, Ag-110m, Sb-124; Sedimentti Co-58, Co-60, Ag-100m, Sn-124; Merivesi H-3 Tritium
TVO YVA lisämateriaali 2008 kertoo kaloista havaittavan toisinaan radioaktiivisuutta

Teoria on, että koska kyseessä on teoreettisesti eniten altistuvan henkilölle hyvin pieni osa normaalista taustasäteilystä, niin päästöistä ei aiheudu minkäänlaista ongelmaa. Tämän teorian pitävyyttä ei ole todistettu kaikille päästetyille radioaktiivisille aineille ja niiden biologista ja paikallista rikastumista voisi olla hyvä selvittää tarkemmin. Päästöt ovat myös kasvussa ja ilmeisesti päästötö ovat olleet laitoshäiriö- tilanteissa ja 70- ja 80 luvuilla huomattavasti suuremmat.

ydin-päästöjä kirjoitti:

Säteilyturvakeskus ja TVO kertovat, että Loviisan ja Olkiluodon edustalla on mitattu merivedestä, vesikasveista, simpukoista, sedimenteistä ja ainakin Olkiluodossa toisinaan ja 2008 kaloista pieniä määriä radioaktiivisuutta. Kyseessä voi olla biologiseen materiaaliin ja nuklidien puoliintumisajasta riippuen pohjasedimentteihin rikastuvista aineista. Lisäksi ilmasta tulee radioaktiivista laskeumaa sadeveden mukana. STUK ei ilmeisesti tutki systemaattisesti biologista tai sedimenttirikastumista.

Tritiumin puoliintumisaika on 12 vuotta ja se on suurimpana määränä voimaloista laskettava radioaktiivinen aine. Radioaktiivista hiiltä päästetään myös. Ympäristössä näistä ei kerrota olevan havaintoja. Muualla maailmassa tritiumia on havaittu kaloissa voimalaitosten läheisyydessä Jos joukossa on pitkäikäisiä nukleotidejä voimaloiden 50-100 vuoden käyttöaikoina sedimentteihin voi kertyä merkittävä säteilyannos. Olisiko hyvä varmistaa, ettei pohjalietettä levitetä ruoppauksen yhteydessä tai käytetä lannoitteena? On myös arveluttavaa, ettei yksittäisten aineiden biologisesta säteilymyrkyllisyydestä ole selvitystä vaan niitä kasitellään yhtenä aktiivisuuskiintiönä.

http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/sateilyturvallisuus/fi_FI/tulokset/
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/tiivistelmat/b_sarja/en_GB/stuk-b105/_files/81680418584199304/default/stuk-b105.pdf
TVO sivu 48 ml. kalahavainto, luonnosta mitatut radioaktiiviset aineet: Vesikasvit Cr-51, Co-60; Sedimentti Co-60; Kala Co-60; Simpukka Co-60; Merivesi H-3 (tritium); Sadevesi H-3
Loviisa 2008 sivu 35, luonnosta mitatut radioaktiiviset aineet: Ilma Mn-54, Co-58, Nb-95, Zr-95, Ag-110m, Sb-124; Vesikasvit Cr-51, Mn-54, Co-58, Co-60, Ag-110m, Sb-124; Sedimentti Co-58, Co-60, Ag-100m, Sn-124; Merivesi H-3 Tritium
TVO YVA lisämateriaali 2008 kertoo kaloista havaittavan toisinaan radioaktiivisuutta

Teoria on, että koska kyseessä on teoreettisesti eniten altistuvan henkilölle hyvin pieni osa normaalista taustasäteilystä, niin päästöistä ei aiheudu minkäänlaista ongelmaa. Tämän teorian pitävyyttä ei ole todistettu kaikille päästetyille radioaktiivisille aineille ja niiden biologista ja paikallista rikastumista voisi olla hyvä selvittää tarkemmin. Päästöt ovat myös kasvussa ja ilmeisesti päästötö ovat olleet laitoshäiriö- tilanteissa ja 70- ja 80 luvuilla huomattavasti suuremmat.

On ilmeistä, että ydinvoimaloista vapautuvat pienetkin säteilymäärät voivat aiheuttaa syöpää. Lasten leukemian on havaittu yleistyvän ydinvoimaloiden läheisyydessä.

Analyysi 136 ydinvoimalan läheisyydessä teollisuusmaissa asuvien syöpätapauksista paljasti 5-24 % lasten kuolleisuuden lisääntymisen (Baker ja Hoel, 2007). Saksalaisessa tutkimuksessa lasten syöpien esiintymisestä ydinvoimaloiden läheisyydessä (KiKK-tutkimus) havaittiin kaksinkertainen kasvu leukemian riskissä lapsissa 5 km etäisyydellä ydinvoimaloista, Spix et al (2008); Kaatsch et al (2008). Saksan Krümmelin voimalan läheisyydessä on raportoitu moninkertainen leukemian esiintyminen (Hoffman et al. 2007). Saksan hallituksen rahoitti KiKK-tutkimuksen ja on vahvistanut sen tulokset.

Samoin pienten säteilyannosten Tsernobyl-päästöistä on havaittu aiheuttaneen lasten leukemiaa raskauden aikana (Petridoue et al. 1996) ja yli 1000 syöpätapausta Ruotsin väestössä (Tondel et al 2008).

Baker P and Hoel D (2007) Meta-analysis of standardized incidence and mortality rates of childhood leukaemias in proximity to nuclear facilities. Eur J Cancer Care. 2007;16:355-363

Hoffmann W et al (2007) Childhood Leukemia in the Vicinity of the Geesthacht Nuclear Establishments near Hamburg, Germany. Environmental Health Perspectives. Vol 115, No 6, June 2007

Kaatsch P et al (2008) Leukaemia in young children living in the vicinity of German nuclear power plants. Int J Cancer. 2008; 122(4) 721-6.

Petridou E. et al. (1996) Infant leukaemia after in utero exposure to radiation from Chernobyl. Nature. Jul 25;382(6589):352-3

Spix C et al (2008) Case-control study on childhood cancer in the vicinity of nuclear power plants in Germany 1980 - 2003. Eur J Cancer. 2008 Jan; 44(2) 275-84

Tondel M et a (2006) Increased incidence of malignancies in Sweden after the Chernobyl accident--a promoting effect? Am J Ind Med. 2006 Mar;49(3):159-68.