Venäjällä varsinkin keskiajalla olivat puusta valmistetut linnat ilmeisesti kovaa huutoa. Niitä käytettiin aina 1700-luvulle asti, näin minä olen asian ymmärtänyt. Mutta, tähän loppuvat minun tietoni.. sen takia minulla onkin muutama kysymys.
Kuvia en valitettavasti netistä löytänyt, mutta onko näillä tämmöisillä linnoilla ihan on nimitys? Historian kirjoissa joita omistan on noista kuvia.
- Miten venäjällä estettiin noiden puulinnojen tuleen syttyminen? Mongoolithan (ja muutkin) käyttivät katapultteissaan kaikenlaisia palavia ammuksia.
- Kuinka kauan aikaa tuollainen puustavalmistettu linnoitus kesti säätä yms..
- Oliko noita täällä Suomessa? Jos tuomoiset linnat kestivät huonosti aikaa, niin se saattaa selittää miksi suomalaisten kuninkaiden ajoista ei ole paljoa jäljellä raunioita.
Kuvia en valitettavasti netistä löytänyt, mutta onko näillä tämmöisillä linnoilla ihan on nimitys? Historian kirjoissa joita omistan on noista kuvia.
- Miten venäjällä estettiin noiden puulinnojen tuleen syttyminen? Mongoolithan (ja muutkin) käyttivät katapultteissaan kaikenlaisia palavia ammuksia.
- Kuinka kauan aikaa tuollainen puustavalmistettu linnoitus kesti säätä yms..
- Oliko noita täällä Suomessa? Jos tuomoiset linnat kestivät huonosti aikaa, niin se saattaa selittää miksi suomalaisten kuninkaiden ajoista ei ole paljoa jäljellä raunioita.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Säätä se kyllä kestää, jopa satoja vuosia.
Tosin palaahan se aika helposti.
Siksi varmaan niitä ei ole jäljellä.
kuninkaita kuin tarinoissa, joten ei voi olla heidän linnojensa raunioitakaan.
"linnavuoria" Oulun linna kuuluisin. Linnat eli linnoitukset olivat yleisiä rannikolla. Jäljellä ei ole ainoatakaan.
Linnanherrat olivat pääliköitä joita kutsuttiin myös kuninkaiksi.
Kyseessä oli pitäjien tai kylien pakolinnat. Niissä ei välttämättä asunut ketään, ellei sitten jonkinlainen vartio. Kuninkaita valtiollisessa mielesä ei ollut. Jos jotain mahtimiestä kutsuttiin "kuninkaaksi", niin se on aivan eri asia. Hänellä ei siis ollut omaa linnaa.
1590 luvulla rakennettu, ei ollut mikään pakolinna, vaan tärkeä asuin ja sotalinnoitus. Se tuhoutui tulipalossa ja muistoksi jäi kellarirakennelmat jotka muunnettiin varastokäyttöön.
kuningas mahtoikaan pitää hovia Oulun linnassa? Ja mikä on nimeltään vuori, jolle linna oli rakennettu?
kuningas ja "herra" olivat synonyymejä ennenvanhaan. Oulun linnan tiedot löydät googlesta.
Suomen kuninkaista ja heidän linnoistaan, ei herrojen huusholleista.
olivatkin etupäässä puolustuslinnoituksia. Mutta niissä myös asuttiin ja pidettiin hovia. (Turun, Hämeen, Savon, Viipurin, Kajaanin ja Oulun linnat.) Viipurissa hovia piti tuleva kolminkertainen kunigas Kaarle Knuutinpoika ja Turussa Juhanna III, Myös kuningas Erik "vietti aikaansa" Turun linnassa.
- "Oliko noita täällä Suomessa? Jos tuomoiset linnat kestivät huonosti aikaa, niin se saattaa selittää miksi suomalaisten kuninkaiden ajoista ei ole paljoa jäljellä raunioita."
Avauksessa oli kyse Suomen kuninkaiden puulinnoista, ei Ruotsin kuninkaiden kivilinnoista.
Tykit tekivät linnoituksista vanhentuneita puolustuslaitteina. Ihan sama ovatko puuta vai kiveä, muusiksi menevät.
ja puolustuslinnat vain eriytyivät.
työmatkalla Itävallassa oli aikaa tutustua Salzburgin isoon linnoitus-linnaan. Oli hieno kokemus. Mieleen tuli sekin, kuinka arvokkaita Suomen linna-linnoitukset ovat esim. 100:n vuoden jälkeen ? Nehän ovat mahtava muistomerkki Suomenkin keskiajan historiasta, jota ei rahassa voida mitata. Ehkä aika tulee, jolloin nuokin saavat arvoisensa arvostuksen.
ottaa päähän, että suomalaiset tuhosivat Salpa-Aseman ? Erään maailman parhaan linnoitusketjun. Se olisi nyt nähtävyys, jota näyttää esim turisteille ja sotahistorian harrastajille.
Rakentaa pinoismalli. Ehkä noin 5 km pitkä. Huom ! Ylämaan kunta (Nyk. Lappeenranta)
on paljon jäljellä hyin museoituna mm. Miehikkälässä.
hyvä alku hienolle asialla. Ylämaa- Luumäki alue mukaan ja yhteistyö käyntiin. Siitä se alkaa.
Se toimii jo. On toiminut kauan.
Olen 30 vuotta seurannut Ylämaan Ihakselankylän linnoitteiden kohtaloa. Kukaan ei käy, kukaan ei tiedä niistä, ketään ei sinne opasteta. Tehkää edes opastekartta turisteille.
kannata joka kylään perustaa. Miehikkälässä on erittäin hyvin järjestetty kohde. Ei ole liikaa turisteja sielläkään.
tietää ? Ei tavallinen turisti ainakaan. Tiedoittakaa vaikka Hesarissa, niin asia muuttuu.
http://www.salpakeskus.fi/index.php?l=1&path=2,0,0
Tuskin on massia Hesarissa mainostaa.
Hesari varmasti on kiinnostunut aiheesta muutenkin.
tsuudit rakensivat näitä mäkilinnoja jo Uralin, Volgan alueilla asuessaan. (M.A. Castren) He nimittivät niitä nimellä Karel, (josta myös Carel´ia / Karjala nimi) ven. Gorodog / kaupunkikumpu. Talviaikaan linnavuoren rinteet ja puurakennelmat kasteltiin ja annettiin jäätyä, jolloin syntyi ns. "lasilinnoja".
Ehkä 10 000 v sitten, viimeistään 6-5000 v. e.a.a. permiläis-suomalaiset kansat eli tsuudit asuttivat nyk. Venäjän lisäksi Suomen, Skandinavian ja Itämeren alueet. He olivat isokokoista, vaaleaa, sinisilmäistä ja kekseliästä kauppias- ja merenkulkijakansaa, jotka levittivät kieltään ja tietotaitoa ensin "suomen sukuisten" Aasian kansojen keskuuteen, sitten Skandinaviaan ja myöhemmin Phiningialaisina (jotka mm. keksivät lasin) Välimeren alueille ja niin edelleen.
Kielitieteilijöiden teoria, jossa yhteisten sanojen määrä ajoittaa suomenkielisukuisten kansojen eroamisen, on väärä. Ko. kauppiaat (myöh. Suomessakin tunnetut laukkupermit) liikkuivat laajoilla alueilla, ja mitä harvemmin he jollakin alueella kävivät, sitä vähemmän sinne jäi lainasanoja. Ja taas päinvastoin läheisimmillä alueilla.
He toivat mukanaan mm. "kaivostegnologia", josta yhtrenä todisteena on Kainuunmeren/Oulujärven
alueella kehittynyt ns. "asbestikulttuuri" ja Kainuusta löydetyt raudan pelkistysuunit.
Katso lisää Muinaissuomi http:// foorumi. suomu org.
Aina joku voi uskoakin.
Mikä tossa on satua ????