Perheen jälleenyhdistäminen!

No moi!

Vastaukset voivat olla tarinoita, tai sitten voi ihan vaan vastata edellä esitettyihin kysymyksiinkin. Pitkiäkään tarinoita en pane pahakseni :)

Juu aikataulu saatta näyttää kiireiseltä, mutta toisaalta olen huomannut, ettei kovin pitkä vastausaika välttämättä myöskään ole kovin tuloksellista.... Kesäkuun loppuun mennessä toivottavasti olisin jo muutaman vastauksen saanut. Tosiaan aineistoa jo on, mutta jotenkin on gradua tehdessäni tuntunut siltä, että haluaisin kuulla vielä lisää teidän kokemuksia.... Haastattelut ovat olleet vähintäänkin mielenkiintoisia ja paljon kysymyksiä herättäviä!

Oma kiinnostukseni aiheeseen lähti myös lastensuojelulaista ja sieltä esiintyvistä dilemmoista huostaanoton väliaikaiseen luonteeseen ja lapsen etuun liittyen.

lapsen etu kirjoitti:

No moi!

Vastaukset voivat olla tarinoita, tai sitten voi ihan vaan vastata edellä esitettyihin kysymyksiinkin. Pitkiäkään tarinoita en pane pahakseni :)

Juu aikataulu saatta näyttää kiireiseltä, mutta toisaalta olen huomannut, ettei kovin pitkä vastausaika välttämättä myöskään ole kovin tuloksellista.... Kesäkuun loppuun mennessä toivottavasti olisin jo muutaman vastauksen saanut. Tosiaan aineistoa jo on, mutta jotenkin on gradua tehdessäni tuntunut siltä, että haluaisin kuulla vielä lisää teidän kokemuksia.... Haastattelut ovat olleet vähintäänkin mielenkiintoisia ja paljon kysymyksiä herättäviä!

Oma kiinnostukseni aiheeseen lähti myös lastensuojelulaista ja sieltä esiintyvistä dilemmoista huostaanoton väliaikaiseen luonteeseen ja lapsen etuun liittyen.

Lue lisää

Lähetin sinulle jo sähköpostia. Käypä kurkkaamassa.

Tarinat julki kirjoitti:

Lähetin sinulle jo sähköpostia. Käypä kurkkaamassa.

Google haku > perheen jälleenyhdidtäminen lapsen vieraannuttaminen

Carpe diem! kirjoitti:

Google haku > perheen jälleenyhdidtäminen lapsen vieraannuttaminen

Ilmeisesti uudessa lastensuojelulaissa 417/2007 havaittiin korjattavaa.

Esityksen pääasiallainen sisältö.

Esityksessä ehdotetaan vuoden 2008 alusta voimaantulevaa, jo vahvistettua lastensuojelulakia muutettavaksi siten että lain 83§:ssä tarkoitetun väliaikaismäärityksen nojalla tehty sijoitus kodin ulkopuolelle määritellään sijaishuolloksi.

1.Nykytilaan ehdotetut muutokset.
2. Esityksen vaikutukset.
4. Säätämisjärjestys.
5. Voimaantulo.

Lakimuutosesitys.

Sijaishuolto. 49 § .
Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun, tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon otetun, kiirellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE 151/2007&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

-------

Lakimuutos. kirjoitti:

Ilmeisesti uudessa lastensuojelulaissa 417/2007 havaittiin korjattavaa.

Esityksen pääasiallainen sisältö.

Esityksessä ehdotetaan vuoden 2008 alusta voimaantulevaa, jo vahvistettua lastensuojelulakia muutettavaksi siten että lain 83§:ssä tarkoitetun väliaikaismäärityksen nojalla tehty sijoitus kodin ulkopuolelle määritellään sijaishuolloksi.

1.Nykytilaan ehdotetut muutokset.
2. Esityksen vaikutukset.
4. Säätämisjärjestys.
5. Voimaantulo.

Lakimuutosesitys.

Sijaishuolto. 49 § .
Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun, tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon otetun, kiirellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE 151/2007&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

-------

Lue lisää

Löytyisikö Jyväskylän yliopisto kasvatustieteen laitoksen linkistä jotain sellaista, josta olisi hyötyä tutkimuksen tekemisessä.

Lapset nuoret ja kasvuympäristö.
Jyväskylän yliopiston LaNKa tutkijafoorumi.
Lapsuuden tutkimuksen verkosto.
Tapahtumakalenteri.
Ajankotaista tutkimuksessa.
Verkoston jäsenet.

https://www.jyu.fi/edu/laitokset/lanka/lapsuudentutkimuksen-verkosto/verkostolaiset
____

suunnitelmaa ole näiden vuosien aikana,En juo ja olen jo kaksi lasta aikuisiksi kasvattanut.Ei heillä ole tarkoitustakaan palauttaa lasta.Saattaa olla sossun sukulaisellakin.He yrittävät aikaa pelata,jotta voisivat sanoa lapsen kiintyneen vieraihin vanhempii.Sillain tämä bisnes toimii.

Vähän enemmän strategista älyä toivoisin, kuin mitä nimimerkki "voisit" tuossa kommentissaan esittää.

Minä ymmärsin keskustelun aloittajan hakevan tietoa siitä, toimiiko idea jälleenyhdistämisestä vai ei. Hän siis tahtoo tietoa parhailta mahdollisilta tietolähteiltä eli suoraan vanhemmilta, jotka ovat menettäneet lapsensa huostaanotolle (toivottavasti siis väliaikaisesti).

Mielestäni on todella hienoa, jos joku koettaa tällaisella kyselyllä selvittää ja tutkia asiaa, kuten tämä sosiaalityönopiskelija. Muuten puheenvuoron kaappaavat YKSIN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT JA MUU KONEISTO. Näin siinä käy, jollei kansalaiset pidä huolta siitä, että he kuljettavat omaa viestiään eteenpäin. Virkakunta kärkkyy koko ajan tilaisuutta päästä hallinnoimaan tietoa ja asioista käytävää keskustelua. Meidän, kansalaisten ja lapsiperheiden, on iskettävä siihen väliin!

Vaikka kyseinen sosiaalityön opiskelija olisi huostaanottajien puolella ja lapsiperheitä vastaan, se ei silti olisi mikään syy kieltäytyä vastaamasta hänen kyselyynsä. Kaikki uusi tieto kun on omiaan muokkaamaan vastaanottajan käsityksiä asiasta.

Työniloa pro graduun kirjoitti:

Vähän enemmän strategista älyä toivoisin, kuin mitä nimimerkki "voisit" tuossa kommentissaan esittää.

Minä ymmärsin keskustelun aloittajan hakevan tietoa siitä, toimiiko idea jälleenyhdistämisestä vai ei. Hän siis tahtoo tietoa parhailta mahdollisilta tietolähteiltä eli suoraan vanhemmilta, jotka ovat menettäneet lapsensa huostaanotolle (toivottavasti siis väliaikaisesti).

Mielestäni on todella hienoa, jos joku koettaa tällaisella kyselyllä selvittää ja tutkia asiaa, kuten tämä sosiaalityönopiskelija. Muuten puheenvuoron kaappaavat YKSIN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT JA MUU KONEISTO. Näin siinä käy, jollei kansalaiset pidä huolta siitä, että he kuljettavat omaa viestiään eteenpäin. Virkakunta kärkkyy koko ajan tilaisuutta päästä hallinnoimaan tietoa ja asioista käytävää keskustelua. Meidän, kansalaisten ja lapsiperheiden, on iskettävä siihen väliin!

Vaikka kyseinen sosiaalityön opiskelija olisi huostaanottajien puolella ja lapsiperheitä vastaan, se ei silti olisi mikään syy kieltäytyä vastaamasta hänen kyselyynsä. Kaikki uusi tieto kun on omiaan muokkaamaan vastaanottajan käsityksiä asiasta.

Lue lisää

Tutkimukseen tarvitaan runsaasti tietoa, ettei siitä tulisi hutkimusta.

Tämän hetken suuntaus näyttää olevan lastensuolelubisnes, jossa lapset ja nuortet ovat välttämättömiä pelinappuloita, jotta bisnes kukoistaisi.
Muutama hakusana, joilla saat käsityksen, miksi perheiden jälleenyhdistäminen ei onnistu. Haut kertovat enemmän, kuin joku yksittäinen linkki.
Hakusanat > lastenkoti bisnes huostaanotto bisnes < , > kaisa ruokamo blogi < , > päivi lipponen blogi < , > liftariäidin blogi

Bisnes is bisnes. kirjoitti:

Tutkimukseen tarvitaan runsaasti tietoa, ettei siitä tulisi hutkimusta.

Tämän hetken suuntaus näyttää olevan lastensuolelubisnes, jossa lapset ja nuortet ovat välttämättömiä pelinappuloita, jotta bisnes kukoistaisi.
Muutama hakusana, joilla saat käsityksen, miksi perheiden jälleenyhdistäminen ei onnistu. Haut kertovat enemmän, kuin joku yksittäinen linkki.
Hakusanat > lastenkoti bisnes huostaanotto bisnes < , > kaisa ruokamo blogi < , > päivi lipponen blogi < , > liftariäidin blogi

Lue lisää

Tutkimukseen tarvitaan tietoa, monesta eri näkökulmasta ettei siitä tulisi hutkimusta, jota valitettavan usein tehdään, eikä niillä ole mitään painoarvoa.

Valitettavasti Tmpereen yliopiston tutkimukset kuuluvat lähinnä kategoriaan hutkimus.
Selittäviä tekijöitä löytyy, mikäli tunteee lähihistoriaa n. 20-25 vuoden ajanjaksolta.

Sosialiportti. Laulava sosiaalityöntekijä. Tampereen tauti, eli management by muzzling.

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/blogit/laulava_sosiaalityontekija/tampereen-tauti

----

Työniloa pro graduun kirjoitti:

Vähän enemmän strategista älyä toivoisin, kuin mitä nimimerkki "voisit" tuossa kommentissaan esittää.

Minä ymmärsin keskustelun aloittajan hakevan tietoa siitä, toimiiko idea jälleenyhdistämisestä vai ei. Hän siis tahtoo tietoa parhailta mahdollisilta tietolähteiltä eli suoraan vanhemmilta, jotka ovat menettäneet lapsensa huostaanotolle (toivottavasti siis väliaikaisesti).

Mielestäni on todella hienoa, jos joku koettaa tällaisella kyselyllä selvittää ja tutkia asiaa, kuten tämä sosiaalityönopiskelija. Muuten puheenvuoron kaappaavat YKSIN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT JA MUU KONEISTO. Näin siinä käy, jollei kansalaiset pidä huolta siitä, että he kuljettavat omaa viestiään eteenpäin. Virkakunta kärkkyy koko ajan tilaisuutta päästä hallinnoimaan tietoa ja asioista käytävää keskustelua. Meidän, kansalaisten ja lapsiperheiden, on iskettävä siihen väliin!

Vaikka kyseinen sosiaalityön opiskelija olisi huostaanottajien puolella ja lapsiperheitä vastaan, se ei silti olisi mikään syy kieltäytyä vastaamasta hänen kyselyynsä. Kaikki uusi tieto kun on omiaan muokkaamaan vastaanottajan käsityksiä asiasta.

Lue lisää

että kirjoittamalla lastensuojelutyön kielteisistä kokemuksistaan yksittäisen SOSIAALItyönopiskelijan sähköpostiin tulisi kuulluksi. Eikö silloin juurikin sosiaalityö ja muu koneisto kaappaa vallan. Sosiaalityön opiskelija tuskin ottaa mitään riskiäkään gradunsa suhteen poikkeamalla yhteiskunnassa vallalla olevasta näkemyksestä siitä että huostaanottoja tehdään kokonaisuutena liian vähän. Tietysti hänen kannattaa jokin merkityksetön negatiivinen seikka ottaa graduunsa ja tulee hyvä lopputyö arvosanan antajan mieliksi. Vielä saattaa mainita kuinka alkoholisti-mielenterveysongelmaiset vanhemmat eivät sairaudentunnottomuuttaan ymmärrä kelvottomuuttaan toimia vanhempina. Nimittäin jos toisenlaiseen näkemykseen päättyisi, esimerkkinä noin yleisesti Viola ry:n uusimman hankkeen rahoitus saattaisi vaarantua ja sosiaalityönopiskelijan itsensä valmistuminen alemmilla arvosanoilla. Viestin viejä ammutaan aina. Tai kerro esimerkki milloin olisi ollut toisin. Koska tämä kuitenkin on oma mielipiteeni ja saatan olla väärässä, niin minkälaiset vakuudet sinulla on antaa siitä, että tämä opiskelija toimii siten miten uskot hänen toimivan. Ei ainakaan mitään sellaista luvannut aloituksessaan.

Epäilen kirjoitti:

että kirjoittamalla lastensuojelutyön kielteisistä kokemuksistaan yksittäisen SOSIAALItyönopiskelijan sähköpostiin tulisi kuulluksi. Eikö silloin juurikin sosiaalityö ja muu koneisto kaappaa vallan. Sosiaalityön opiskelija tuskin ottaa mitään riskiäkään gradunsa suhteen poikkeamalla yhteiskunnassa vallalla olevasta näkemyksestä siitä että huostaanottoja tehdään kokonaisuutena liian vähän. Tietysti hänen kannattaa jokin merkityksetön negatiivinen seikka ottaa graduunsa ja tulee hyvä lopputyö arvosanan antajan mieliksi. Vielä saattaa mainita kuinka alkoholisti-mielenterveysongelmaiset vanhemmat eivät sairaudentunnottomuuttaan ymmärrä kelvottomuuttaan toimia vanhempina. Nimittäin jos toisenlaiseen näkemykseen päättyisi, esimerkkinä noin yleisesti Viola ry:n uusimman hankkeen rahoitus saattaisi vaarantua ja sosiaalityönopiskelijan itsensä valmistuminen alemmilla arvosanoilla. Viestin viejä ammutaan aina. Tai kerro esimerkki milloin olisi ollut toisin. Koska tämä kuitenkin on oma mielipiteeni ja saatan olla väärässä, niin minkälaiset vakuudet sinulla on antaa siitä, että tämä opiskelija toimii siten miten uskot hänen toimivan. Ei ainakaan mitään sellaista luvannut aloituksessaan.

Lue lisää

Mutta kyllä meidän täytyy huomioida sekin, vain harvoin opinnäytetyöt erottuvat ajatuksia ja asenteita uudistavilla ja tuulettavilla väitteillä. Vanhojen luutumien lujittaminen ja paaluttaminen yhä syvemmälle saveen on ihan tyypillistä tavallisella opinnäytteelle, ei niiltä voi suuria vaatiakaan.

Opinnäytteet, kuten pro gradut, eivät loista älyllään ja kyvyllään reagoida ympärillä nähtäviin ongelmiin. Usein kun koko ongelman määrittely epäonnistuu täysin.


Mutta aina voimme auttaa toisia, olla aktiivisia ja kannustaa.

Mielestäni on hienoa, että tämäkin sosiaalityön opiskelija kyselee tietoja suoraan ihmisiltä. Toivon menestystä ja työniloa!

Epäilen kirjoitti:

että kirjoittamalla lastensuojelutyön kielteisistä kokemuksistaan yksittäisen SOSIAALItyönopiskelijan sähköpostiin tulisi kuulluksi. Eikö silloin juurikin sosiaalityö ja muu koneisto kaappaa vallan. Sosiaalityön opiskelija tuskin ottaa mitään riskiäkään gradunsa suhteen poikkeamalla yhteiskunnassa vallalla olevasta näkemyksestä siitä että huostaanottoja tehdään kokonaisuutena liian vähän. Tietysti hänen kannattaa jokin merkityksetön negatiivinen seikka ottaa graduunsa ja tulee hyvä lopputyö arvosanan antajan mieliksi. Vielä saattaa mainita kuinka alkoholisti-mielenterveysongelmaiset vanhemmat eivät sairaudentunnottomuuttaan ymmärrä kelvottomuuttaan toimia vanhempina. Nimittäin jos toisenlaiseen näkemykseen päättyisi, esimerkkinä noin yleisesti Viola ry:n uusimman hankkeen rahoitus saattaisi vaarantua ja sosiaalityönopiskelijan itsensä valmistuminen alemmilla arvosanoilla. Viestin viejä ammutaan aina. Tai kerro esimerkki milloin olisi ollut toisin. Koska tämä kuitenkin on oma mielipiteeni ja saatan olla väärässä, niin minkälaiset vakuudet sinulla on antaa siitä, että tämä opiskelija toimii siten miten uskot hänen toimivan. Ei ainakaan mitään sellaista luvannut aloituksessaan.

Lue lisää

Aloittaja väittää huomanneensa, ettei vanhempien mielipidettä juurikaan kysytä. Ja nyt hän sitten kysyy poistaakseen tämän puutteen. Erikoista puhetta, lastensuojelulaissa sanotaan, että vanhempia ja lasta on kuultava lain määräämänä. Kuulluksi tuleminen on taas eri asia ja siihen on rakentavampi tie valita julkinen keskustelu. Muuta tietä ei käytännön näkemyksen mukaan ainakaan minulla ole. Saa kirjoittaa lääninhallitukseen, aviin ja hallinto-oikeuteen ja aukoa sinne sossujen kirjoituksia niin paljon kuin ikinä jaksaa, nolla tuloksella. Sen sijaan kun kirjoittaa vaikkapa tänne, niin sosiaalityöntekijän äänestä voi heti seuraavalla yhteydenottokerralla havaita viestin menneen perille.

Työniloa! kirjoitti:

Mutta kyllä meidän täytyy huomioida sekin, vain harvoin opinnäytetyöt erottuvat ajatuksia ja asenteita uudistavilla ja tuulettavilla väitteillä. Vanhojen luutumien lujittaminen ja paaluttaminen yhä syvemmälle saveen on ihan tyypillistä tavallisella opinnäytteelle, ei niiltä voi suuria vaatiakaan.

Opinnäytteet, kuten pro gradut, eivät loista älyllään ja kyvyllään reagoida ympärillä nähtäviin ongelmiin. Usein kun koko ongelman määrittely epäonnistuu täysin.


Mutta aina voimme auttaa toisia, olla aktiivisia ja kannustaa.

Mielestäni on hienoa, että tämäkin sosiaalityön opiskelija kyselee tietoja suoraan ihmisiltä. Toivon menestystä ja työniloa!

Lue lisää

Tutkimustyön pitäisi olla taloudellisesti riippumatonta, siksi yritykset ei saisi olla rahoitussuhteessa. Mutta tutkimusten pitäisi olla myös sosiaalisesti (ihmisten, ihmisjärjestöjen kesken) riippumatonta. Sellaista ei vaadi kukaan. Ihmisten on miellytettävä ja myötäiltävä toisiaan yliopistopiireissäkin ja yhteiskunnassa. Ainoa poikkeus tekniset alat. Teknisillä aloilla muutenkin työskentelee aspergereita ja autisteita, joten heille on ainoa luontainen tapa toimia muista riippumattomasti. Sosiaalialalla, jossa ihmiset ovat aspergerin vastakohtia, eli luontaisesti täysin toisiinsa sosiaalisesti sidoksissa, toisista ja aikaisemmista aatteista riippumattomuus ei tulisi ikinä kysymykseen.

Lisään vielä kirjoitti:

Aloittaja väittää huomanneensa, ettei vanhempien mielipidettä juurikaan kysytä. Ja nyt hän sitten kysyy poistaakseen tämän puutteen. Erikoista puhetta, lastensuojelulaissa sanotaan, että vanhempia ja lasta on kuultava lain määräämänä. Kuulluksi tuleminen on taas eri asia ja siihen on rakentavampi tie valita julkinen keskustelu. Muuta tietä ei käytännön näkemyksen mukaan ainakaan minulla ole. Saa kirjoittaa lääninhallitukseen, aviin ja hallinto-oikeuteen ja aukoa sinne sossujen kirjoituksia niin paljon kuin ikinä jaksaa, nolla tuloksella. Sen sijaan kun kirjoittaa vaikkapa tänne, niin sosiaalityöntekijän äänestä voi heti seuraavalla yhteydenottokerralla havaita viestin menneen perille.

Lue lisää

Haluan edelleen puolustaa tätä ilmiötä, että tutkimusten ja opinnäytteiden tekijät kyselevät tietoja suoraan lapsiperheiltä eli tavallisilta ihmisiltä.

Sellaisiakin pro graduja tehdään, joissa kysellään vain sosiaalityöntekijöiltä. Tällainen työ on tehty myös lastensuojelun moniammatillisesta työryhmästä. Sosiaalityöntekijät kehuvat Annu Mahosen gradussa, kuinka hyvä ja tarpeellinen työ lynkkays- ja selkäänpuukotusryhmä on.

Kehuja "asiantuntijoiden" työskentelylle löytyy vaikkapä näillä otsikon hakusanoilla:

ALUEELLINEN LASTENSUOJELUN MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÄNTYÖSKENTELYN APUNA

Annu Mahonen

Pro gradu -tutkielma
Kuopion yliopistoYhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Sosiaalityön ja sosiaalipedagogii-kan laitos
Sosiaalityö
Marraskuu 2009


Lainaan tähän vähän:

"Tutkimuksen kohteena olivat Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueelliset lastensuojelun
moniammatilliset asiantuntijaryhmät. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä
kyseisten ryhmien toiminnassa mukana olleiden kuntien lastensuojelun sosiaalityönteki-
jöiltä. Kysely sisälsi sekä tilastollisia että laadullisia kysymyksiä. (....)

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että asiantuntijaryhmiä oli käytetty useissa erilaisissa
asiakastapauksissa, eniten huostaanoton suunnittelussa/päätöksenteossa ja sijaishuol-
toon liittyvissä asioissa. (....) Kokemukset asiantuntijaryhmien käytöstä olivat positiivisia."

Epäilen kirjoitti:

että kirjoittamalla lastensuojelutyön kielteisistä kokemuksistaan yksittäisen SOSIAALItyönopiskelijan sähköpostiin tulisi kuulluksi. Eikö silloin juurikin sosiaalityö ja muu koneisto kaappaa vallan. Sosiaalityön opiskelija tuskin ottaa mitään riskiäkään gradunsa suhteen poikkeamalla yhteiskunnassa vallalla olevasta näkemyksestä siitä että huostaanottoja tehdään kokonaisuutena liian vähän. Tietysti hänen kannattaa jokin merkityksetön negatiivinen seikka ottaa graduunsa ja tulee hyvä lopputyö arvosanan antajan mieliksi. Vielä saattaa mainita kuinka alkoholisti-mielenterveysongelmaiset vanhemmat eivät sairaudentunnottomuuttaan ymmärrä kelvottomuuttaan toimia vanhempina. Nimittäin jos toisenlaiseen näkemykseen päättyisi, esimerkkinä noin yleisesti Viola ry:n uusimman hankkeen rahoitus saattaisi vaarantua ja sosiaalityönopiskelijan itsensä valmistuminen alemmilla arvosanoilla. Viestin viejä ammutaan aina. Tai kerro esimerkki milloin olisi ollut toisin. Koska tämä kuitenkin on oma mielipiteeni ja saatan olla väärässä, niin minkälaiset vakuudet sinulla on antaa siitä, että tämä opiskelija toimii siten miten uskot hänen toimivan. Ei ainakaan mitään sellaista luvannut aloituksessaan.

Lue lisää

Olet hyvä esimerkki mielenterveysongelmaisesta biovanhemmasta. Koska olet sairaudentunnoton, et ymmärrä miksi on lapset viety.

f ex kirjoitti:

Olet hyvä esimerkki mielenterveysongelmaisesta biovanhemmasta. Koska olet sairaudentunnoton, et ymmärrä miksi on lapset viety.

Millaisen diagnoosin olet laatinut hänelle? Ihan kirjoitustenko perusteella diagnosoit?

Annan hyvän vihjeen. Lääketieteellisiä tutkimuksia ei tehdä, edelleenkään, potilaan kirjoitusten perusteella.

Sossujen ideologiaa kirjoitti:

Haluan edelleen puolustaa tätä ilmiötä, että tutkimusten ja opinnäytteiden tekijät kyselevät tietoja suoraan lapsiperheiltä eli tavallisilta ihmisiltä.

Sellaisiakin pro graduja tehdään, joissa kysellään vain sosiaalityöntekijöiltä. Tällainen työ on tehty myös lastensuojelun moniammatillisesta työryhmästä. Sosiaalityöntekijät kehuvat Annu Mahosen gradussa, kuinka hyvä ja tarpeellinen työ lynkkays- ja selkäänpuukotusryhmä on.

Kehuja "asiantuntijoiden" työskentelylle löytyy vaikkapä näillä otsikon hakusanoilla:

ALUEELLINEN LASTENSUOJELUN MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÄNTYÖSKENTELYN APUNA

Annu Mahonen

Pro gradu -tutkielma
Kuopion yliopistoYhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Sosiaalityön ja sosiaalipedagogii-kan laitos
Sosiaalityö
Marraskuu 2009


Lainaan tähän vähän:

"Tutkimuksen kohteena olivat Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueelliset lastensuojelun
moniammatilliset asiantuntijaryhmät. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä
kyseisten ryhmien toiminnassa mukana olleiden kuntien lastensuojelun sosiaalityönteki-
jöiltä. Kysely sisälsi sekä tilastollisia että laadullisia kysymyksiä. (....)

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että asiantuntijaryhmiä oli käytetty useissa erilaisissa
asiakastapauksissa, eniten huostaanoton suunnittelussa/päätöksenteossa ja sijaishuol-
toon liittyvissä asioissa. (....) Kokemukset asiantuntijaryhmien käytöstä olivat positiivisia."

Lue lisää

Kyllä Annu Mahonenkin olisi saanut Kuopion yliopiston pro graduunsa paljon enemmän jännitettä ja yhteiskunnallisuutta, jos hän olisi kysellyt moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän työskentelystä vanhemmilta, joiden perheiden asioita on työryhmään viety esimerkiksi Keski-Suomessa, Jyväskylässä:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9044492

Opinnäytteet toimivat pahimmillaan jo olemassa olevan vallan epäoikeudenmukaisuuksien vahvistajina ja laillistajina (legitoimoijina).

Puoskarointia kirjoitti:

Millaisen diagnoosin olet laatinut hänelle? Ihan kirjoitustenko perusteella diagnosoit?

Annan hyvän vihjeen. Lääketieteellisiä tutkimuksia ei tehdä, edelleenkään, potilaan kirjoitusten perusteella.

Lue lisää

Tutkimuksessa olisi hyvä tarkastella, minkälaisia muutoksia uusi lastensuojelulaki on aikaansaanut käytännön työssä.

Helsingin Sanomat Sunnuntaidebatti 7.12.2008.
"Suomessa on siirrytty kuolenpidosta lasten kontrolliin".
Johtuvatko ihmisen ongelmat hänestä itsestä, vai yhteiskunnasta?
Kirjoittajana akateemiatutkija ja sosiaalityön dosentti Jyväskylän yliopistossa

Palvelujen leikkauksella ja niinsanotulla varhaisen puuttumisen strategialla on lyhyessä ajassa onnistuttu kyseenalaistamaan pohjoismaisen lapsipolitiiikan ydin. Päälaelleen on kääntynyt periaate ehkäistä lasten ongelmia ensissijaisesti julkisen palvelun avulla.
Varhaiseen puuttumiseen innostuttiin vuosituhannen vaihteessa.
Uudella strategialla tavoiteltiin moraalista herätystä, jonka tuloksena kaikki kansalaispiirit herkistyivät ilmaisemaan huolensa kohtaan kohtaamiensa lasten hyvinvoinnissa.

Virallisesti varhaista puuttumista ryhtyi edistämään kuusi ministeriötä. Kirkkohallitus. Kuntaliitto. Opetushallitus. Stakes, sekä suuri joukko sosiaalialan etujärjestöjä.
Puuttumista on vaadittu neuvoloissa, päiväkodeissa., kouluissa, lastensuojelussa, asuinalueilla ja lastejärjestöissä.

Toistaiseksi "varpu" on osittautunut tehokkaaksi välineeksi siirtää julkista vastuuta lasten hyvinvoinnista perheille, lähiyhteisölle.........

Linkki Sunnuntaidebattiin, sekä keskusteluun

http://www.hs.fi/keskustelu/"Suomessa on siirrytty huolenpidosta lasten kontrolliin"/thread.jspa?threadID=156871&tstart=40
_____

f ex kirjoitti:

Olet hyvä esimerkki mielenterveysongelmaisesta biovanhemmasta. Koska olet sairaudentunnoton, et ymmärrä miksi on lapset viety.

Haa, perhekodinisä liittyi joukkoon. Kirjoituksellasi sinä "fex" vahvistat nimimerkki "epäilen" tekstissään kertoman totuuden, joka siis on: "Vielä saattaa mainita kuinka alkoholisti-mielenterveysongelmaiset vanhemmat eivät sairaudentunnottomuuttaan ymmärrä kelvottomuuttaan toimia vanhempina."
Joten aivan varmasti se siihen graduun tulee.

Kontrolli. kirjoitti:

Tutkimuksessa olisi hyvä tarkastella, minkälaisia muutoksia uusi lastensuojelulaki on aikaansaanut käytännön työssä.

Helsingin Sanomat Sunnuntaidebatti 7.12.2008.
"Suomessa on siirrytty kuolenpidosta lasten kontrolliin".
Johtuvatko ihmisen ongelmat hänestä itsestä, vai yhteiskunnasta?
Kirjoittajana akateemiatutkija ja sosiaalityön dosentti Jyväskylän yliopistossa

Palvelujen leikkauksella ja niinsanotulla varhaisen puuttumisen strategialla on lyhyessä ajassa onnistuttu kyseenalaistamaan pohjoismaisen lapsipolitiiikan ydin. Päälaelleen on kääntynyt periaate ehkäistä lasten ongelmia ensissijaisesti julkisen palvelun avulla.
Varhaiseen puuttumiseen innostuttiin vuosituhannen vaihteessa.
Uudella strategialla tavoiteltiin moraalista herätystä, jonka tuloksena kaikki kansalaispiirit herkistyivät ilmaisemaan huolensa kohtaan kohtaamiensa lasten hyvinvoinnissa.

Virallisesti varhaista puuttumista ryhtyi edistämään kuusi ministeriötä. Kirkkohallitus. Kuntaliitto. Opetushallitus. Stakes, sekä suuri joukko sosiaalialan etujärjestöjä.
Puuttumista on vaadittu neuvoloissa, päiväkodeissa., kouluissa, lastensuojelussa, asuinalueilla ja lastejärjestöissä.

Toistaiseksi "varpu" on osittautunut tehokkaaksi välineeksi siirtää julkista vastuuta lasten hyvinvoinnista perheille, lähiyhteisölle.........

Linkki Sunnuntaidebattiin, sekä keskusteluun

http://www.hs.fi/keskustelu/"Suomessa on siirrytty huolenpidosta lasten kontrolliin"/thread.jspa?threadID=156871&tstart=40
_____

Lue lisää

Tuo Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatti on todellinen aarre, löytö, joka kannattaa lukea! Eräs ehdottomasti parhaista teksteistä, mitä olen lukenut varhaisesta puuttumisesta. Kiitos, sinä nimimerkki yllä, että toit linkin tähän ketjuun.

Sunnuntaidebatissa odella hyvää ongelman määrittelyä! Kirjoittaja Mirja Satka on ollut julkisemisen aikaan akatemiatutkija ja sosiaalityön dosentti Jyväskylän yliopistossa.

Työniloa pro graduun kirjoitti:

Vähän enemmän strategista älyä toivoisin, kuin mitä nimimerkki "voisit" tuossa kommentissaan esittää.

Minä ymmärsin keskustelun aloittajan hakevan tietoa siitä, toimiiko idea jälleenyhdistämisestä vai ei. Hän siis tahtoo tietoa parhailta mahdollisilta tietolähteiltä eli suoraan vanhemmilta, jotka ovat menettäneet lapsensa huostaanotolle (toivottavasti siis väliaikaisesti).

Mielestäni on todella hienoa, jos joku koettaa tällaisella kyselyllä selvittää ja tutkia asiaa, kuten tämä sosiaalityönopiskelija. Muuten puheenvuoron kaappaavat YKSIN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT JA MUU KONEISTO. Näin siinä käy, jollei kansalaiset pidä huolta siitä, että he kuljettavat omaa viestiään eteenpäin. Virkakunta kärkkyy koko ajan tilaisuutta päästä hallinnoimaan tietoa ja asioista käytävää keskustelua. Meidän, kansalaisten ja lapsiperheiden, on iskettävä siihen väliin!

Vaikka kyseinen sosiaalityön opiskelija olisi huostaanottajien puolella ja lapsiperheitä vastaan, se ei silti olisi mikään syy kieltäytyä vastaamasta hänen kyselyynsä. Kaikki uusi tieto kun on omiaan muokkaamaan vastaanottajan käsityksiä asiasta.

Lue lisää

muutoin kritisoisisn voimakkaasti. mitätutkimusta se on, että kyselee tarinoita yleisellä palstoilla. Tämä on sitä sosiaalityön "tieteellisyyttä". Onnea urallesi.

Yhdyssanahan tuo on eikä mikään sanaliitto.

22 kirjoitti:

Yhdyssanahan tuo on eikä mikään sanaliitto.

Googletin > mirja satka varhainen puuttuminen

Asiantuntijat? kirjoitti:

Googletin > mirja satka varhainen puuttuminen

täällä aiemmin kirjoittaneista niin en voi tajuta miksi ap gradun kirjoittajalle ei vaan voi laittaa tilanteestaan nyt pyydettyä mailia. Hän on alan opiskelijana varmasti kykenevä löytämään sopivia lähteitä (ihan mitä tahansa ei voi käyttää mitä netstä löytää, joten keskustelusivuja ei voi siteerata) mutta ilmeisestikin tarvitsisi aineistoa haastatteluunsa.

Jos siis tuntuu siltä että asiassa olisi jotain parannettavaa niin laittakaa nyt ap:lle vaan tietoja älkääkä spekuloiko täällä mitä muuta hänen pitäisi siihenhakea tai löytää.

Itse olen juuri saanut tehtyä toisen koulun vastaavan päättötyön ja siihenkin piti saada haastattelututkimusta aikaan. Onneksi aihe ei ollut yhtä tunteita herättävä kuin tämä. Tsemppiä vaan ap:lle aiheen kanssa.

17 kirjoitti:

täällä aiemmin kirjoittaneista niin en voi tajuta miksi ap gradun kirjoittajalle ei vaan voi laittaa tilanteestaan nyt pyydettyä mailia. Hän on alan opiskelijana varmasti kykenevä löytämään sopivia lähteitä (ihan mitä tahansa ei voi käyttää mitä netstä löytää, joten keskustelusivuja ei voi siteerata) mutta ilmeisestikin tarvitsisi aineistoa haastatteluunsa.

Jos siis tuntuu siltä että asiassa olisi jotain parannettavaa niin laittakaa nyt ap:lle vaan tietoja älkääkä spekuloiko täällä mitä muuta hänen pitäisi siihenhakea tai löytää.

Itse olen juuri saanut tehtyä toisen koulun vastaavan päättötyön ja siihenkin piti saada haastattelututkimusta aikaan. Onneksi aihe ei ollut yhtä tunteita herättävä kuin tämä. Tsemppiä vaan ap:lle aiheen kanssa.

Lue lisää

Kun vuosituhannen alussa kuulin sosiaalitoimen
kentällä aloitetuista varhaisen puuttumisen hankkeista,
pidin niitä – asiaan sen enempää huomiota
kiinnittämättä – yhtenä muotona ehkäisevää
lastensuojelutyötä, johon lastensuojelulaki kuntia
velvoitti. Varhaisen puuttumisen idean omaksuneet
totesivat tavoitteekseen sellaisen ”kulttuurisen
muutosprosessin, jonka tuloksena lasten ja
nuorten hyvinvointi ymmärretään kaikkien yhteiseksi
asiaksi” (esim. Varpu-hanke 2001–2004).
Kun tämä yhteisen vastuun periaate oli selvästi
kirjattu vuoden 1983 lastensuojelulakiin, arvelin,
että sitä oli tarpeen alleviivata laman jälkeisissä
käytännöissä, joissa kunnat olivat kohdistaneet
leikkauksia lasten ja nuorten palveluihin. Mutta
2000-luvun alussa levinneen varhaisen puuttumisen
ja ammatillisen sosiaalialan työn suhde
on jännitteinen. Ne eivät suomalaisissa oloissa läheskään
aina jaa samaa tiedollista käsitystä ihmisen,
hänen ympäristönsä ja yhteiskunnan välisistä
suhteista.
Jonkin ajan kuluttua varhaisen puuttumisen
ilmaantumisesta ihmetystäni alkoivat herättää
sen puolestapuhujien suuri innostus ja henkilöivä
retorinen ilmaisu, sellainen kuin ”luota
omaan huoleesi” tai ”pohdi, mitä sinä voit tehdä
lasten syrjäytymisen ja pahoinvoinnin estämiseksi”.
Julkiseen puheeseen sisältyi rivien välissä seuraava
viesti: tähän asti olemme toimineet lasten
ja nuorten kanssa joko ihan väärin tai vähintäänkin
huonosti. Tästä havainnosta saamani moraalisen
herätyksen myötä päätin ottaa selvää, olimmeko
jo kenties siirtyneet tuohon peräänkuulutettuun
”uuteen kulttuuriin”, ja jos, niin millainen
se on? Kuvaan tässä artikkelissa1, mitä sain
tutkimusmatkallani selville ja mitä sellaisia kysymyksiä
matkalla heräsi, jotka jäivät vielä tässä vaiheessa
vastausta vaille.
Suomalaisen varhaisen puuttumisen esiinmarssia
edelsi early interventionin nouseminen lapsija
nuorisopolitiikan suosikkistrategiaksi angloamerikkalaisissa
sosiaalipalvelu- ja hyvinvointireformeissa
(esim. Farrington & Welsh 2007).
Andrew Pithousen (2007, 2) mukaan brittiläinen
varhainen puuttuminen on yhdistelmä talonpoikaisjärkeä
ja hyviä terapeuttisia käytäntöjä
sekä olennainen osa tämän ajan hyvinvointiorganisaatioiden
strategista puhetapaa. Siellä varhaisen
puuttumisen ohjelmia resursoitiin samaan
aikaan, kun muita lasten ja nuorten hyvinvoinnin
voimavaroja ajettiin alas. Tätä perusteltiin sillä,
että näin niukat julkiset voimavarat kohdentuvat
paremmin niille, jotka niistä hyötyvät. Perimmäisenä
tavoitteena on optimoida lasten ja nuorten
palveluista saama hyöty sekä vakuuttaa veroja
maksavat kansalaiset siitä, että näin ehkäistään
tämän väestöryhmän kantamien vakavien riskien
realisoitumista – ja pienennetään niiden aiheuttamia
julkisia kustannuksia. Mutta mitä on suomalainen
varhainen puuttuminen? Siitä on puhuttu
paljon, mutta sen analyysit ovat harvinaisia.
Kansainvälisessä kehityspsykologisessa ja lapsipsykiatrisessa
kirjallisuudessa lasten ja nuorten
ongelmien ehkäiseminen eli preventio ei ole uusi
ilmiö. Toisaalta prevention idea ei ole uutta Suomessakaan:
professori Arvo Ylpön kansalaissodan
jälkeen toimeenpanemat pikkulasten neuvolakokeilut,
jotka hyvinvointivaltion aamunsarastuksessa
laajenivat koko maan kattavaksi äitiysja
lastenneuvolaverkostoksi (esim. Satka 1994,
Varhainen puuttuminen, moraalinen
käänne ja sosiaalisen asiantuntijat
Mirja Satka
1. Artikkeli on kirjoitettu Suomen Akatemian rahoittamissa
tutkimushankkeissa 110593/2005 ja
120137/2007. Se julkaistaan laajempana versiona
teoksessa Asiakkuus ja sosiaalityö, toim. Anneli
Pohjola ja Merja Laitinen. Edita 2009.

17 kirjoitti:

täällä aiemmin kirjoittaneista niin en voi tajuta miksi ap gradun kirjoittajalle ei vaan voi laittaa tilanteestaan nyt pyydettyä mailia. Hän on alan opiskelijana varmasti kykenevä löytämään sopivia lähteitä (ihan mitä tahansa ei voi käyttää mitä netstä löytää, joten keskustelusivuja ei voi siteerata) mutta ilmeisestikin tarvitsisi aineistoa haastatteluunsa.

Jos siis tuntuu siltä että asiassa olisi jotain parannettavaa niin laittakaa nyt ap:lle vaan tietoja älkääkä spekuloiko täällä mitä muuta hänen pitäisi siihenhakea tai löytää.

Itse olen juuri saanut tehtyä toisen koulun vastaavan päättötyön ja siihenkin piti saada haastattelututkimusta aikaan. Onneksi aihe ei ollut yhtä tunteita herättävä kuin tämä. Tsemppiä vaan ap:lle aiheen kanssa.

Lue lisää

Joo, oikeassa olet. Toivottavasti ihmiset kirjoittavat gradun tekijälle! Olen sitä koko ketjun ajan täällä toivonut. Asia on kuitenkin niin, ettei gradun tekijällä voida edes odottaa olevan tietynlaisia lähtöoletuksia, jotka asenteina näkyisivät loputtomiin. Kyllä sosiaalityön opiskelijatkin kehittävät näkemyksiään.

Ja opiskelija on vasta opiskelija, siinä mielessä raakile. Annetaan hänelle mahdollisuus olla kypsymätön.

Kirjoitetaan me sitten oma puheenvuoromme jo valmistuneesta gradusta. Sekin sitten aikanaan löytynee meidän tarkasteltavaksemme.

Mutta en pidä kummallisena sitä, että gradun tekemisestäkin on syntynyt tänne pitkähkö keskustelu. Sehän on ihan hyvä se, vaikka opiskelija ei lainaisikaan näitä suoraan lopputyössään. Emme me oikeastaan tässä ketjussa kirjoita suoraan ja ainoastaan gradun tekijälle, vaan ketjun lukijoille.

Työniloa graduun! kirjoitti:

Joo, oikeassa olet. Toivottavasti ihmiset kirjoittavat gradun tekijälle! Olen sitä koko ketjun ajan täällä toivonut. Asia on kuitenkin niin, ettei gradun tekijällä voida edes odottaa olevan tietynlaisia lähtöoletuksia, jotka asenteina näkyisivät loputtomiin. Kyllä sosiaalityön opiskelijatkin kehittävät näkemyksiään.

Ja opiskelija on vasta opiskelija, siinä mielessä raakile. Annetaan hänelle mahdollisuus olla kypsymätön.

Kirjoitetaan me sitten oma puheenvuoromme jo valmistuneesta gradusta. Sekin sitten aikanaan löytynee meidän tarkasteltavaksemme.

Mutta en pidä kummallisena sitä, että gradun tekemisestäkin on syntynyt tänne pitkähkö keskustelu. Sehän on ihan hyvä se, vaikka opiskelija ei lainaisikaan näitä suoraan lopputyössään. Emme me oikeastaan tässä ketjussa kirjoita suoraan ja ainoastaan gradun tekijälle, vaan ketjun lukijoille.

Lue lisää

Todellisen tiedon saaminen on edellytyksenä tutkimuksen oikeudenmukaisuudelle. Miksi tutkija ei saisi tietää aikaisemmista tutkimuksista?
Riippuen tutkimukset tarkoituksesta on todellisen tiedon saaminen edllytyksenä tutkimukselle, jolla on myös vaikutus asioiden todellisuuteen.
Keskeisin kysmys on, mitä tutkimuksella halutaan vaikuttaa yhteiskunnataan, sekä oikeuslaitoksien päätöksiin.

Lainaus, eräästä A-tuubin keskustelusta.

Pressiklubi keskusteli feminismistä ja raiskauksista
Kirjoittanut: M.E. Helsinki 15.05.2009 - 20:35
Yleiset keskustelut
Jälleen kerran tuli todistettua, että mitä enemmän keskustellaan feminismistä, sitä epätieteellisempää keskutelu on.
Asian ympärillä etenkin kahden naisen välillä vellonut riitaisa "tieteellinen" väittely kosketteli - mitäpä muutakaan kuin - raiskauksia. Kontula on jopa laskenut, että vuosittain miehet raiskaavat Suomessa 15 000 naista jäämättä kiinni ja Ruotsissa kymmenen kertaa enemmän.
Kontula sai jälleen ilmaista mainosta fiktiiviselle teokselleen ja keskustelijoitten ÄO putosi n. 30 pistettä, mikä aina välttämättä tapahtuu, kun aiheeksi otetaan feminismi tai ns. tasa-arvo.
Voi vain toivoa, että maailman epätieteellisin oppiaine, naistutkimus, vetäisi mahdollisimman monta feminististä tutkijaa mukaansa tieteellisen tieteen tekemistä häiritsemästä!

Kommentti.

Raiskauksia 10.000? Täysin hatusta vedetty luku.
Kirjoittanut: Vieras 15.05.2009 - 22:15.

Ihmettelen, miksi Anna Kontula on kääntänyt kelkkansa aikaisemmista puolustuspuheenvuoroista ja artikkeleista prostituutiosta ja ihmiskaupasta.

Johtuu oletettavasti EU vaalien lähestyessä.

Lainaus erään viranomaisnäkökulmasta

Kirjoittaja on henkilö, joka on työskennellyt seksuaalirikosten tutkijana viranomaisena parikymmentä vuotta. Jätän nimen tarkoituksellisesti pois, koska hän on saanut "määrätyiltä tahoilta" kitkerää ja katkeraa arvostelua osakseen.

Lainaus.

"RAISKAUKSIA 10 000?

Julkisessa keskustelussa eli pitkään ihan faktana väite, että Suomessa tapahtuu vuodessa noin 10 000 raiskausta. -Ihan hatusta vedetty luku. Sivun mennen sanottuna olen jopa löytänyt sen hatun, josta luku on vedetty.

Toimittajan kysyessä tutkija oli arvellut, että 10 000 on sopivan pyöreä luku. Raiskausten lukumääräksi on soviteltu myös Raiskauskriisikeskus Tukinaiseen tulleiden
soittojen lukumäärää, joita esim. vuonna 2003 oli 17600. Vähän kehno peruste, sillä luku sisältää myös kaikki soittoyritykset, ja voin vain kuvitella, että tämän kaltaiseen ilmaisnumeroon tulevat soitot koskevat hyvin monenlaisia asioita.".

Poliisille ilmoitetaan vuosittain 500 - 600 raiskausepäilyä.Suhteessa siihen tuomioita tulee hyvin. Mistä se kertoo?
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan siitä, että poliisi ei ole onnistunut selvittämään niitä rikoksia.
Me poliisit tiedämme, että se kertoo siitä, että näyttöä on vaikea saada, koska näissä rikoksissa käytetään hyvin vähän väkivaltaa.
Kun uhrissa ei ole minkäänlaista vammaa, jää jäljelle vain kaksi, olennaiselta osaltaan toisistaan poikkeavaa tarinaa vastakkain. Me poliisit tiedämme myös sen, että osa tehdyistä ilmoituksista on täysin perättömiä".

******
En ymmärrä mihinkä tälläisellä tiedottamisella pyritään, se ei ainakaan edesauta oikeuslaitoksen käsitystä todellisuudesta ja tuomiot ovat myös senmukaisia.

Todettakoon, että eräässä tiedotusvälineessä uutisoitiin Eduskuntavaalien alla "15.000 naista raiskataan vuosittain ja 46.000 naista kokee vuosittain seksuaalista häirintää".

Google hakuja, joilla saa jonkinlaisen käsityksen siitä kuinka eri "intressipiirit" asiat haluavat ymmärtää.

- seksuaalista häirintää eduskunnassa-.
-raiskaukset suomessa-.
-raiskaukset amnesty-
-perheväkivalta amnesty-
-raiskaukset optula-
- perheväkivalta optula-
- raiskaukset väestöliitto-
-raiskaukset tilastokeskus-
-raiskaukset oulu toijala-.
-poliisin tietoon tulleet raiskaukset-.

(Optula = Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos).

Täyttääkö tämäntyyppinen "hatusta vedettyjen lukujen uutisointi "tasa-arvolain, julkisen sanan neuvoston, kansanryhmien kiihottamisen, sukupuolisyrjinnän tunnusmerkit?

Missä menee tutkivan ja hutkivan journalismin raja?

Rasismia. kirjoitti:

Todellisen tiedon saaminen on edellytyksenä tutkimuksen oikeudenmukaisuudelle. Miksi tutkija ei saisi tietää aikaisemmista tutkimuksista?
Riippuen tutkimukset tarkoituksesta on todellisen tiedon saaminen edllytyksenä tutkimukselle, jolla on myös vaikutus asioiden todellisuuteen.
Keskeisin kysmys on, mitä tutkimuksella halutaan vaikuttaa yhteiskunnataan, sekä oikeuslaitoksien päätöksiin.

Lainaus, eräästä A-tuubin keskustelusta.

Pressiklubi keskusteli feminismistä ja raiskauksista
Kirjoittanut: M.E. Helsinki 15.05.2009 - 20:35
Yleiset keskustelut
Jälleen kerran tuli todistettua, että mitä enemmän keskustellaan feminismistä, sitä epätieteellisempää keskutelu on.
Asian ympärillä etenkin kahden naisen välillä vellonut riitaisa "tieteellinen" väittely kosketteli - mitäpä muutakaan kuin - raiskauksia. Kontula on jopa laskenut, että vuosittain miehet raiskaavat Suomessa 15 000 naista jäämättä kiinni ja Ruotsissa kymmenen kertaa enemmän.
Kontula sai jälleen ilmaista mainosta fiktiiviselle teokselleen ja keskustelijoitten ÄO putosi n. 30 pistettä, mikä aina välttämättä tapahtuu, kun aiheeksi otetaan feminismi tai ns. tasa-arvo.
Voi vain toivoa, että maailman epätieteellisin oppiaine, naistutkimus, vetäisi mahdollisimman monta feminististä tutkijaa mukaansa tieteellisen tieteen tekemistä häiritsemästä!

Kommentti.

Raiskauksia 10.000? Täysin hatusta vedetty luku.
Kirjoittanut: Vieras 15.05.2009 - 22:15.

Ihmettelen, miksi Anna Kontula on kääntänyt kelkkansa aikaisemmista puolustuspuheenvuoroista ja artikkeleista prostituutiosta ja ihmiskaupasta.

Johtuu oletettavasti EU vaalien lähestyessä.

Lainaus erään viranomaisnäkökulmasta

Kirjoittaja on henkilö, joka on työskennellyt seksuaalirikosten tutkijana viranomaisena parikymmentä vuotta. Jätän nimen tarkoituksellisesti pois, koska hän on saanut "määrätyiltä tahoilta" kitkerää ja katkeraa arvostelua osakseen.

Lainaus.

"RAISKAUKSIA 10 000?

Julkisessa keskustelussa eli pitkään ihan faktana väite, että Suomessa tapahtuu vuodessa noin 10 000 raiskausta. -Ihan hatusta vedetty luku. Sivun mennen sanottuna olen jopa löytänyt sen hatun, josta luku on vedetty.

Toimittajan kysyessä tutkija oli arvellut, että 10 000 on sopivan pyöreä luku. Raiskausten lukumääräksi on soviteltu myös Raiskauskriisikeskus Tukinaiseen tulleiden
soittojen lukumäärää, joita esim. vuonna 2003 oli 17600. Vähän kehno peruste, sillä luku sisältää myös kaikki soittoyritykset, ja voin vain kuvitella, että tämän kaltaiseen ilmaisnumeroon tulevat soitot koskevat hyvin monenlaisia asioita.".

Poliisille ilmoitetaan vuosittain 500 - 600 raiskausepäilyä.Suhteessa siihen tuomioita tulee hyvin. Mistä se kertoo?
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan siitä, että poliisi ei ole onnistunut selvittämään niitä rikoksia.
Me poliisit tiedämme, että se kertoo siitä, että näyttöä on vaikea saada, koska näissä rikoksissa käytetään hyvin vähän väkivaltaa.
Kun uhrissa ei ole minkäänlaista vammaa, jää jäljelle vain kaksi, olennaiselta osaltaan toisistaan poikkeavaa tarinaa vastakkain. Me poliisit tiedämme myös sen, että osa tehdyistä ilmoituksista on täysin perättömiä".

******
En ymmärrä mihinkä tälläisellä tiedottamisella pyritään, se ei ainakaan edesauta oikeuslaitoksen käsitystä todellisuudesta ja tuomiot ovat myös senmukaisia.

Todettakoon, että eräässä tiedotusvälineessä uutisoitiin Eduskuntavaalien alla "15.000 naista raiskataan vuosittain ja 46.000 naista kokee vuosittain seksuaalista häirintää".

Google hakuja, joilla saa jonkinlaisen käsityksen siitä kuinka eri "intressipiirit" asiat haluavat ymmärtää.

- seksuaalista häirintää eduskunnassa-.
-raiskaukset suomessa-.
-raiskaukset amnesty-
-perheväkivalta amnesty-
-raiskaukset optula-
- perheväkivalta optula-
- raiskaukset väestöliitto-
-raiskaukset tilastokeskus-
-raiskaukset oulu toijala-.
-poliisin tietoon tulleet raiskaukset-.

(Optula = Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos).

Täyttääkö tämäntyyppinen "hatusta vedettyjen lukujen uutisointi "tasa-arvolain, julkisen sanan neuvoston, kansanryhmien kiihottamisen, sukupuolisyrjinnän tunnusmerkit?

Missä menee tutkivan ja hutkivan journalismin raja?

Lue lisää

Tulin nyt vasta lukaisemaan tätä viestiketjua. Kylläpä kirjoituspyyntöni on herättänyt keskustelua :)

Kiitos lähdevinkeistä. Kuten "17" tuolla kirjoittikin, ihan mitä tahansa ei voi käyttää gradun lähteenä, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoisia kaikki. Ilmeisesti jotkut ovat ymmärtäneet, että tämä on ainoa paikka mistä etsin tietoa, mutta siis kirjoituspyyntönihän koskee ainoastaan gradun empiiriseen toteuttamiseen liittyvää aineistoa. Jälleenyhdistämisestä ja muusta aiheeseen liittyvästä olen jo rakentanut gradun teoriapohjan.

Tuolla ketjun alkupäässä joku halusi tietää, miksi opiskelen sosiaalityötä. Ehkä alkuperäinen syy siihen on ihan niinkin raflaava, kuin että kiinnostuin jo joskus 14 vuotiaana yhteiskunnallisista asioista, ja siitä sitten jotenkin lukion päätyttyä vuoden duunaritöiden ja parin vuoden äitiysloman jälkeen päädyin opiskelijaksi... nyt olen tosin jo tehnyt alan töitä pari vuotta opiskelujen lomassa.

Vastailen vielä yleisesti... Eli erään metodioppaan mukaan opinnäytetöistä vähemmän kuin 1/100 on TIETEELLISESTI merkittävä. Jotta tutkimus voisi olla tieteellisesti merkittävä, sen täytyisi täyttää jo hyvin monenlaiset kriteerit. Se ei tarkoita tietysti sitä, ettei tutkimus voisi olla jollakin muulla tapaa tärkeä.

Opinnäytetyöt tehdään pohjimmiltaan itsekkäistä syistä. Tavoitteena on valmistuminen ammattiin, jotkut ajautuvat tekemään tutkimusta vielä gradun jälkeenkin. Myös sosiaalityötä kuten kaikkea työtä tehdään itsekkäistä syistä, tai ainakaan minä en ihan hyvää hyvyyttäni joka päivä lähde töihin pois perheeni luota. Se ei silti tarkoita sitä, ettei työtä tai gradua voisi yrittää tehdä asiakaslähtöisesti. Itse olen siis valinnut lähestymistavaksi vanhempien näkökulman - toinen vaihtoehto olisi voinut olla esim. huostaanotettujen lasten näkökulma.

Nyt kannattaa huomata se, että vastaaminen esim. tähän kirjoituspyyntöön on VAPAAEHTOISTA. Siksi siitä ei kannata kenenkään repiä pelihousujaan? On ymmärrettävää, että tämän keskustelualueen keskustelijoilla saattaa olla antipatioita alan työntekijöitä/opiskelijoita kohtaan, mutta jonkun ystävällisen yksilön päätös vastata kirjoituspyyntöön ei liene muilta pois??? Näitä ketjun viestejä en voi gradussa käyttää.

Kiitos kaikille tähän mennessä pyyntöön vastanneille!! En tähän ketjuun enää vastaile, mutta jos oikein kovasti riepoo, niin omalla nimellä ja yhteystiedoilla voi tietysti lähettää palautetta. (veikkaanpa, että saan tällaista palautetta tasan 0 kpl. On niin paljon helpompaa huudella nimimerkin takaa.)

Lopuksi vielä erityinen kiitos kielipoliisille, joka on ystävällisesti jaksanut oikolukea tekstiäni. Jos vielä lähetät omat tietosi minulle sähköpostiin, niin voin mielelläni sitten lähettää vaikka koko gradun sinulle oikoluettavaksi.


Kesäisin terkuin
-natalia

np kirjoitti:

Tulin nyt vasta lukaisemaan tätä viestiketjua. Kylläpä kirjoituspyyntöni on herättänyt keskustelua :)

Kiitos lähdevinkeistä. Kuten "17" tuolla kirjoittikin, ihan mitä tahansa ei voi käyttää gradun lähteenä, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoisia kaikki. Ilmeisesti jotkut ovat ymmärtäneet, että tämä on ainoa paikka mistä etsin tietoa, mutta siis kirjoituspyyntönihän koskee ainoastaan gradun empiiriseen toteuttamiseen liittyvää aineistoa. Jälleenyhdistämisestä ja muusta aiheeseen liittyvästä olen jo rakentanut gradun teoriapohjan.

Tuolla ketjun alkupäässä joku halusi tietää, miksi opiskelen sosiaalityötä. Ehkä alkuperäinen syy siihen on ihan niinkin raflaava, kuin että kiinnostuin jo joskus 14 vuotiaana yhteiskunnallisista asioista, ja siitä sitten jotenkin lukion päätyttyä vuoden duunaritöiden ja parin vuoden äitiysloman jälkeen päädyin opiskelijaksi... nyt olen tosin jo tehnyt alan töitä pari vuotta opiskelujen lomassa.

Vastailen vielä yleisesti... Eli erään metodioppaan mukaan opinnäytetöistä vähemmän kuin 1/100 on TIETEELLISESTI merkittävä. Jotta tutkimus voisi olla tieteellisesti merkittävä, sen täytyisi täyttää jo hyvin monenlaiset kriteerit. Se ei tarkoita tietysti sitä, ettei tutkimus voisi olla jollakin muulla tapaa tärkeä.

Opinnäytetyöt tehdään pohjimmiltaan itsekkäistä syistä. Tavoitteena on valmistuminen ammattiin, jotkut ajautuvat tekemään tutkimusta vielä gradun jälkeenkin. Myös sosiaalityötä kuten kaikkea työtä tehdään itsekkäistä syistä, tai ainakaan minä en ihan hyvää hyvyyttäni joka päivä lähde töihin pois perheeni luota. Se ei silti tarkoita sitä, ettei työtä tai gradua voisi yrittää tehdä asiakaslähtöisesti. Itse olen siis valinnut lähestymistavaksi vanhempien näkökulman - toinen vaihtoehto olisi voinut olla esim. huostaanotettujen lasten näkökulma.

Nyt kannattaa huomata se, että vastaaminen esim. tähän kirjoituspyyntöön on VAPAAEHTOISTA. Siksi siitä ei kannata kenenkään repiä pelihousujaan? On ymmärrettävää, että tämän keskustelualueen keskustelijoilla saattaa olla antipatioita alan työntekijöitä/opiskelijoita kohtaan, mutta jonkun ystävällisen yksilön päätös vastata kirjoituspyyntöön ei liene muilta pois??? Näitä ketjun viestejä en voi gradussa käyttää.

Kiitos kaikille tähän mennessä pyyntöön vastanneille!! En tähän ketjuun enää vastaile, mutta jos oikein kovasti riepoo, niin omalla nimellä ja yhteystiedoilla voi tietysti lähettää palautetta. (veikkaanpa, että saan tällaista palautetta tasan 0 kpl. On niin paljon helpompaa huudella nimimerkin takaa.)

Lopuksi vielä erityinen kiitos kielipoliisille, joka on ystävällisesti jaksanut oikolukea tekstiäni. Jos vielä lähetät omat tietosi minulle sähköpostiin, niin voin mielelläni sitten lähettää vaikka koko gradun sinulle oikoluettavaksi.


Kesäisin terkuin
-natalia

Lue lisää

gradun toimittamisesta sähköpostiin. Tekaisen sähköpostin jollakin tuuliosoitteella ja laitan tulemaan, henkilötietojani en voi lainkaan luovuttaa, pahoittelen. En ole se kenelle vastasit, mutta keskustelussa olen osallinen. Oiken hyvää kesää gradusi parissa!

np kirjoitti:

Tulin nyt vasta lukaisemaan tätä viestiketjua. Kylläpä kirjoituspyyntöni on herättänyt keskustelua :)

Kiitos lähdevinkeistä. Kuten "17" tuolla kirjoittikin, ihan mitä tahansa ei voi käyttää gradun lähteenä, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoisia kaikki. Ilmeisesti jotkut ovat ymmärtäneet, että tämä on ainoa paikka mistä etsin tietoa, mutta siis kirjoituspyyntönihän koskee ainoastaan gradun empiiriseen toteuttamiseen liittyvää aineistoa. Jälleenyhdistämisestä ja muusta aiheeseen liittyvästä olen jo rakentanut gradun teoriapohjan.

Tuolla ketjun alkupäässä joku halusi tietää, miksi opiskelen sosiaalityötä. Ehkä alkuperäinen syy siihen on ihan niinkin raflaava, kuin että kiinnostuin jo joskus 14 vuotiaana yhteiskunnallisista asioista, ja siitä sitten jotenkin lukion päätyttyä vuoden duunaritöiden ja parin vuoden äitiysloman jälkeen päädyin opiskelijaksi... nyt olen tosin jo tehnyt alan töitä pari vuotta opiskelujen lomassa.

Vastailen vielä yleisesti... Eli erään metodioppaan mukaan opinnäytetöistä vähemmän kuin 1/100 on TIETEELLISESTI merkittävä. Jotta tutkimus voisi olla tieteellisesti merkittävä, sen täytyisi täyttää jo hyvin monenlaiset kriteerit. Se ei tarkoita tietysti sitä, ettei tutkimus voisi olla jollakin muulla tapaa tärkeä.

Opinnäytetyöt tehdään pohjimmiltaan itsekkäistä syistä. Tavoitteena on valmistuminen ammattiin, jotkut ajautuvat tekemään tutkimusta vielä gradun jälkeenkin. Myös sosiaalityötä kuten kaikkea työtä tehdään itsekkäistä syistä, tai ainakaan minä en ihan hyvää hyvyyttäni joka päivä lähde töihin pois perheeni luota. Se ei silti tarkoita sitä, ettei työtä tai gradua voisi yrittää tehdä asiakaslähtöisesti. Itse olen siis valinnut lähestymistavaksi vanhempien näkökulman - toinen vaihtoehto olisi voinut olla esim. huostaanotettujen lasten näkökulma.

Nyt kannattaa huomata se, että vastaaminen esim. tähän kirjoituspyyntöön on VAPAAEHTOISTA. Siksi siitä ei kannata kenenkään repiä pelihousujaan? On ymmärrettävää, että tämän keskustelualueen keskustelijoilla saattaa olla antipatioita alan työntekijöitä/opiskelijoita kohtaan, mutta jonkun ystävällisen yksilön päätös vastata kirjoituspyyntöön ei liene muilta pois??? Näitä ketjun viestejä en voi gradussa käyttää.

Kiitos kaikille tähän mennessä pyyntöön vastanneille!! En tähän ketjuun enää vastaile, mutta jos oikein kovasti riepoo, niin omalla nimellä ja yhteystiedoilla voi tietysti lähettää palautetta. (veikkaanpa, että saan tällaista palautetta tasan 0 kpl. On niin paljon helpompaa huudella nimimerkin takaa.)

Lopuksi vielä erityinen kiitos kielipoliisille, joka on ystävällisesti jaksanut oikolukea tekstiäni. Jos vielä lähetät omat tietosi minulle sähköpostiin, niin voin mielelläni sitten lähettää vaikka koko gradun sinulle oikoluettavaksi.


Kesäisin terkuin
-natalia

Lue lisää

Alussa kirjoitat näin: "Omaa nimeä ei välttämättä tarvitse muutenkaan käyttää."
Nyt kirjoitat näin: "veikkaanpa, että saan tällaista palautetta tasan 0 kpl. On niin paljon helpompaa huudella nimimerkin takaa. "
Onnittelen! Olet vasta opiskelija, mutta asenne on jo hallussa.

30 kirjoitti:

Alussa kirjoitat näin: "Omaa nimeä ei välttämättä tarvitse muutenkaan käyttää."
Nyt kirjoitat näin: "veikkaanpa, että saan tällaista palautetta tasan 0 kpl. On niin paljon helpompaa huudella nimimerkin takaa. "
Onnittelen! Olet vasta opiskelija, mutta asenne on jo hallussa.

Lue lisää

asenne on jo hallussa, voi voi.

kkllyyoo999 kirjoitti:

asenne on jo hallussa, voi voi.

Toivottavasti niitä ei kauheesti harmita, jotka ehti sille jo vastata.
Susihan se siellä oli lampaaksi laittautuneena.

27 kirjoitti:

Toivottavasti niitä ei kauheesti harmita, jotka ehti sille jo vastata.
Susihan se siellä oli lampaaksi laittautuneena.

Ja onhan hän oppia ja tartuntaa saanut pari vuotta alansa asiantuntijoilta: "vuoden duunaritöiden ja parin vuoden äitiysloman jälkeen päädyin opiskelijaksi... nyt olen tosin jo tehnyt alan töitä pari vuotta opiskelujen lomassa."
Kokemus duunaritöistä on tarkoitettu miellyttämään ja herättämään luottamusta alan kohteissa.
Lapsi on tuonut kokemusta lapsista.
Kouluttamattomana alan töissä parina vuotena on imeytyneet alan ammattilaisten valmiit käyttäytymismallit.
Ja nyt on niin pöyhkee olo, että ilmoittaa: "En tähän ketjuun enää vastaile, ...."
Mitäpä hän nyt ala-arvoisille kohteilleen vastailisi, eihän sellaiseen kouluteta.

31 kirjoitti:

Ja onhan hän oppia ja tartuntaa saanut pari vuotta alansa asiantuntijoilta: "vuoden duunaritöiden ja parin vuoden äitiysloman jälkeen päädyin opiskelijaksi... nyt olen tosin jo tehnyt alan töitä pari vuotta opiskelujen lomassa."
Kokemus duunaritöistä on tarkoitettu miellyttämään ja herättämään luottamusta alan kohteissa.
Lapsi on tuonut kokemusta lapsista.
Kouluttamattomana alan töissä parina vuotena on imeytyneet alan ammattilaisten valmiit käyttäytymismallit.
Ja nyt on niin pöyhkee olo, että ilmoittaa: "En tähän ketjuun enää vastaile, ...."
Mitäpä hän nyt ala-arvoisille kohteilleen vastailisi, eihän sellaiseen kouluteta.

Lue lisää

on suoritettu (yess, olen kova jätkä) Joka tapauksessa muutaman tarinan litteroimisella pätevöityyy sossuksi niin mieluummin valitsen lämminhenkisen (ja talopoikaisjärjellä varustetun) talonmies-siivojan.

31 kirjoitti:

Ja onhan hän oppia ja tartuntaa saanut pari vuotta alansa asiantuntijoilta: "vuoden duunaritöiden ja parin vuoden äitiysloman jälkeen päädyin opiskelijaksi... nyt olen tosin jo tehnyt alan töitä pari vuotta opiskelujen lomassa."
Kokemus duunaritöistä on tarkoitettu miellyttämään ja herättämään luottamusta alan kohteissa.
Lapsi on tuonut kokemusta lapsista.
Kouluttamattomana alan töissä parina vuotena on imeytyneet alan ammattilaisten valmiit käyttäytymismallit.
Ja nyt on niin pöyhkee olo, että ilmoittaa: "En tähän ketjuun enää vastaile, ...."
Mitäpä hän nyt ala-arvoisille kohteilleen vastailisi, eihän sellaiseen kouluteta.

Lue lisää

Ei, älkää ihmiset puhuko tuohon tyyliin ja olko noin julmia! Olen hyvin hämmästynyt tämän keskustelun ilkeistä kommenteista. Fakta on, että meillä ei ole eikä meillä voi olla mitään muuta tietoa kyseistä sosiaalityön opiskelijasta kuin se, että hän haluaa kysellä meiltä graduaan varten kysymyksiä. Minusta siinä ei ole mitään epäilyttävää, päinvastoin.

Miksi meidän pitäisi alkaa analysoida häntä ja hänen motiivejaan? Järjetöntä. Ja tehdä vieläpä kaikenlaisia väitteitä pelkästään omien asenteellisten oletusten varassa.

En pidä tällaisesta. Mielestäni ei edes se, että hän olisi susi lampaiden vaatteissa, ole syy ryhtyä ilkeilemään hänelle. Opiskelija ei ole mikään koneiston osanen vielä, eikä vallankäyttäjä. Ja sitä paitsi, hänellä saa olla asenteensa, jos hän sellaisia haluaa hoivata. Mutta silti hänen kyselyynsä voi vastata. Ainakin minä haluan aina omilla väitteilläni ja kirjoituksillani ja puheillani MUUTTAA MAAILMAA, ravistella vastapuolen asenteita.

Siksi puhuminen kannattaa. Jos vaikenet, sosiaalityöntekijät kyllä puhuvat puolestasi näissäkin selvitystöissä. He saattaisivat mieluusti vastailla kyselyihin perheen jälleenyhdistämisestä.

Sitä paitsi, tämä gradun tekijä vaikuttaa tervepäiseltä, sopivasti uteliaalta ja valppaalta. Ja älykkäältä. Lykkyä pyttyyn!

31 kirjoitti:

Ja onhan hän oppia ja tartuntaa saanut pari vuotta alansa asiantuntijoilta: "vuoden duunaritöiden ja parin vuoden äitiysloman jälkeen päädyin opiskelijaksi... nyt olen tosin jo tehnyt alan töitä pari vuotta opiskelujen lomassa."
Kokemus duunaritöistä on tarkoitettu miellyttämään ja herättämään luottamusta alan kohteissa.
Lapsi on tuonut kokemusta lapsista.
Kouluttamattomana alan töissä parina vuotena on imeytyneet alan ammattilaisten valmiit käyttäytymismallit.
Ja nyt on niin pöyhkee olo, että ilmoittaa: "En tähän ketjuun enää vastaile, ...."
Mitäpä hän nyt ala-arvoisille kohteilleen vastailisi, eihän sellaiseen kouluteta.

Lue lisää

sosiaalialan rofesoorit kuten Päivi Sinko päässeet asemiinsa yhtä heikoilla tieteelisillä ansioilla ("haastatelenpa paria sijaisäitiä, vedän johtopäätökset ja yleistän"). Ei ihme, että moraali on alhainen sossuilla kun "koulustakin" pääsee noin helpolla.

Työniloa graduun! kirjoitti:

Ei, älkää ihmiset puhuko tuohon tyyliin ja olko noin julmia! Olen hyvin hämmästynyt tämän keskustelun ilkeistä kommenteista. Fakta on, että meillä ei ole eikä meillä voi olla mitään muuta tietoa kyseistä sosiaalityön opiskelijasta kuin se, että hän haluaa kysellä meiltä graduaan varten kysymyksiä. Minusta siinä ei ole mitään epäilyttävää, päinvastoin.

Miksi meidän pitäisi alkaa analysoida häntä ja hänen motiivejaan? Järjetöntä. Ja tehdä vieläpä kaikenlaisia väitteitä pelkästään omien asenteellisten oletusten varassa.

En pidä tällaisesta. Mielestäni ei edes se, että hän olisi susi lampaiden vaatteissa, ole syy ryhtyä ilkeilemään hänelle. Opiskelija ei ole mikään koneiston osanen vielä, eikä vallankäyttäjä. Ja sitä paitsi, hänellä saa olla asenteensa, jos hän sellaisia haluaa hoivata. Mutta silti hänen kyselyynsä voi vastata. Ainakin minä haluan aina omilla väitteilläni ja kirjoituksillani ja puheillani MUUTTAA MAAILMAA, ravistella vastapuolen asenteita.

Siksi puhuminen kannattaa. Jos vaikenet, sosiaalityöntekijät kyllä puhuvat puolestasi näissäkin selvitystöissä. He saattaisivat mieluusti vastailla kyselyihin perheen jälleenyhdistämisestä.

Sitä paitsi, tämä gradun tekijä vaikuttaa tervepäiseltä, sopivasti uteliaalta ja valppaalta. Ja älykkäältä. Lykkyä pyttyyn!

Lue lisää

Mielestäni tämä keskusteluketju on sen verran kuvaava, latautunut ja täynnä mielipiteitä, että tämä kannattaisi mainita lopputyössäkin, esimerkkinä siitä, millaisia TUNTEITA perheen jälleenyhdistäminen lastensuojelun kriitikoissa herättää. Sillä kriitikoitahan me olemme täällä, emme myötäjuoksijoita.

Gradun kirjoittaja voisi kertoa työssään, kuinka epätoivo ja tuska nousevat pintaan. Ihmiset viestivät jyrkästä vastaanasettumisestaan, johon lienee perusteensa. Lasten vanhemmat tuntevat, että koneisto pitää heitä pilkkanaan, jälleenyhdistäminenkin on pelkkää tyhjää sanahelinää.

Kyllä tällainen julkinen keskusteluketju kelvannee empiiriseksi maininnaksi?

Työniloa graduun! kirjoitti:

Mielestäni tämä keskusteluketju on sen verran kuvaava, latautunut ja täynnä mielipiteitä, että tämä kannattaisi mainita lopputyössäkin, esimerkkinä siitä, millaisia TUNTEITA perheen jälleenyhdistäminen lastensuojelun kriitikoissa herättää. Sillä kriitikoitahan me olemme täällä, emme myötäjuoksijoita.

Gradun kirjoittaja voisi kertoa työssään, kuinka epätoivo ja tuska nousevat pintaan. Ihmiset viestivät jyrkästä vastaanasettumisestaan, johon lienee perusteensa. Lasten vanhemmat tuntevat, että koneisto pitää heitä pilkkanaan, jälleenyhdistäminenkin on pelkkää tyhjää sanahelinää.

Kyllä tällainen julkinen keskusteluketju kelvannee empiiriseksi maininnaksi?

Lue lisää

on tutkimista? jälleenyhdistäminen ei onnistu, koska sossut ei voi myöntää virhettään, sijarit eivät halua menettää rahaa ja biologisen perheen pitää olla täydellinen (sossun normein mitattuna) ennen kuin paluu tapahtuu. hallinto-oikeudet ovat kumileimasimia ja asianajajat ja muut inhoavat lapsikiistoja. Lisäksi pohjoismaalainen perhepolitiikka vastaan "takapajuinen" keskieurooppalainen, siinäpä sopan ainekset.

31 kirjoitti:

Ja onhan hän oppia ja tartuntaa saanut pari vuotta alansa asiantuntijoilta: "vuoden duunaritöiden ja parin vuoden äitiysloman jälkeen päädyin opiskelijaksi... nyt olen tosin jo tehnyt alan töitä pari vuotta opiskelujen lomassa."
Kokemus duunaritöistä on tarkoitettu miellyttämään ja herättämään luottamusta alan kohteissa.
Lapsi on tuonut kokemusta lapsista.
Kouluttamattomana alan töissä parina vuotena on imeytyneet alan ammattilaisten valmiit käyttäytymismallit.
Ja nyt on niin pöyhkee olo, että ilmoittaa: "En tähän ketjuun enää vastaile, ...."
Mitäpä hän nyt ala-arvoisille kohteilleen vastailisi, eihän sellaiseen kouluteta.

Lue lisää

En tarkoittanut viestiä henkilökohtaiseksi ap:lle, vaan etsin ja analysoin yleisiä tällä palstalla tai yhteiskunnassa esiintyneitä piirteitä kirjoituksesta. En usko, että hän eroaa muista.
Ap:n omassa kirjoittelussa loppupuolella olin havaitsevani ivaa, jos en tulkitse väärin.
Tuo duunarityön painottaminen on aika hassua. Eikö sossu ole duunari. Ihmettelen jos sossut pitää itseään duunaria ylempänä olevana. Miksi pitää olla ylempänä.
P.s. nalle saa maataloustukia 300 000 euroa vuodessa. Lähes 30 000 euroa/kuukaudessa. Mutta hän haluaa kieltää tuet opiskelijoilta, köyhyydeltä ja eroperheiltä. Miksi nallen kuuluu saada tukia, mutta muiden ei. nallella on jo kaikkea, mutta muilla ei, onko se syy. nalle tekee enemmän töitä, niin hänen kuuluu saada enemmän tukea, muut ei tee töitä, ainakaan niin paljon kuin nalle, joten heidän ei kuulu saada tukea, onko se syy. nalle on erityinen, mutta muut ei ole erityisiä, onko tämä syy. Se, jolla on mahdollisuus määrätä, kuuluu saada tukia, mutta sen, jolla ei ole mahdollisuus määrätä, ei kuulu saada tukia, onko tämä syy.

Samaa mieltä teurastetaan kaikki Raision kaupungin, Varhain "lastensuojelun" viranomaiset - perätön lausunto annettu 27.5.2008 ja lasteni vieraannuttamisen, aivopesu, manipulastio edelleen jatkuu yli 16 vuoden jälkeenkin yhteistyössä vieraannuttaja äidin kanssa Raision perhepalvelujen sekopäisessä, narsistisessa menettelyssä..