Moro!
Kertokaapa viisaammat mitä pitäisi tehdä, kun vanha yksikerroksinen (ei kellaria) rakennus olisi tarkoitus liittää kunnnaliseen jätevesiviemäriin, mutta teoreettinen padotuskorkeusvaatimus ei täyty. Kunnan viemäri kulkee noin 80 metrin päässä ja nykyisen sakokaivon tuloputken ja kunnanviemärin virtauspinnan välinen korkeusero on 120 cm. Padotuskorkeus tonttiviemärin ja kunnan viemärin välillä olisi 1 metri, mutta viettoviemärillä onnistuu vain 20-30 cm. Voiko padotuskorkeutta määriteltäessä ottaa huomioon tuota pitkää matkaa talolle? Talon lattiakaivon ja kunnanviemärin korkeusero onkin jo noin 1,2 0,8 = 2,0 metriä.
Riittääkö vai pitääkö laittaa joku padotusventtiili? Mikä olisi yksinkertaisin ratkaisu?
Jätevesiviemärin padotuskorkeus?
Kuravelli
21
8346
Vastaukset
- nääs...
Annetuilla tiedoilla tuntuisi yksin kertaisimmalta ratkaisulta asentaa vietto viemäriin sopivalle kohdalle väli kaivo. Sellaisia saa valmiina tilattua joissa yhteet molemmin puolin ja pohjalla virtauspinta. Teloskooppi varsi ja valmiit kansistot, joten ei vaadi muuta kuin putket kiinni linjaa tehdessä. Maaston muodot määrää kumminkin asiaa. Onko jollain kohdalla linjaa maanpinta vaadittua metriä alempana lattia kaivoa? jos on niin siihen kohtaan se välikaivo. Riippuu sitten kunnan vesilaitoksesta millaisen ratkaisun hyväksyvät, mutta käytännössä pienikin padotuskorkeus auttaa kummasti silloin kun päälinja tukkeentuu.
- Kuravelli
välille joutuu laittamaan 2 tarkistuskaivoa ja ainakin toisen kaivonkannen saa metrin lattiatason alapuolelle. Muutenkin tämä on runkoviemärin päätepiste, eli "yläjuoksulla" ei ole enää taloja.
Onko ne kannet pitäviä, eli pääseekö välistä ylimääräiset liemet pursuamaan yli?
Ohjeissa sanotaan näin: "Mikäli laitos ei sopimuksessa ole määritellyt liittyvälle kiinteistölle erikseen padotuskorkeutta, on jätevesiviemärin padotuskorkeus erillisviemäröinnissä viemärin sisäpuolisen laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymäkohdassa 1000 mm"
Miten tuo tulkitaan suomeksi? - nääs...
Kuravelli kirjoitti:
välille joutuu laittamaan 2 tarkistuskaivoa ja ainakin toisen kaivonkannen saa metrin lattiatason alapuolelle. Muutenkin tämä on runkoviemärin päätepiste, eli "yläjuoksulla" ei ole enää taloja.
Onko ne kannet pitäviä, eli pääseekö välistä ylimääräiset liemet pursuamaan yli?
Ohjeissa sanotaan näin: "Mikäli laitos ei sopimuksessa ole määritellyt liittyvälle kiinteistölle erikseen padotuskorkeutta, on jätevesiviemärin padotuskorkeus erillisviemäröinnissä viemärin sisäpuolisen laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymäkohdassa 1000 mm"
Miten tuo tulkitaan suomeksi?Helpottaa asiaa jo paljon jos ei ole "yläjuoksulla" ketään. Koska tulva tulee pihalle aina alimmasta kohdasta ei tässä tapauksessa pitäisi edes tulvimis ongelmia tulla. Toki jos oma viemri tukkeutuu lakkaa se vetämästä, muttei sieltä mitään ylös tule. Kyllä tulvii kannen alta jos sellainen tilanne tulee ja onhan helppo avittaa ensi apuna nappaamalla kansi pois paikoiltaa. Jos runko linjaan liittymis kohdalla maanpinta yli metrin alempana sitä alinta viemäri pistettä padotus onnistuu jo sen liitos kaivon avulla
- D1
Ellei vesihuoltolaitos ole erikseen sopimuksessa määritellyt padotuskorkeutta,
pidetään padotuskorkeutena yleensä erillisviemäröinnissä
viemärin laen tasokorkeutta tonttiviemärin liittämiskohdassa
1000 mm sekä sekavesiviemäröinnissä kadun pintaa
100 mm tonttiviemärin liitoskohdassa. Padotuskorkeus mitataan
rakennuksen alimman viemärikalusteen reunan tasolle. - padotus OK
> Kunnan viemäri kulkee noin 80 metrin päässä ja nykyisen sakokaivon tuloputken ja kunnanviemärin virtauspinnan välinen korkeusero on 120 cm. Padotuskorkeus tonttiviemärin ja kunnan viemärin välillä olisi 1 metri, mutta viettoviemärillä onnistuu vain 20-30 cm.
Nyt jompi kumpi meistä kahdesta on ulalla. Jos talon alin viemäripiste on 2 metriä kunnan viemäriä ylempänä, niin siinähän se padotuskorkeusvaatimus täyttyy tuplaten. Padotushan tarkoittaa sitä, että kunnan viemäri on poikkeustilanteessa täynnä paineellista vettä ja tämä vedenpaine vastaa 1 m vesipatsasta ts. pysyy työntämään vettä "ylämäkeen" ja esim. lattiakaivoista kellarin lattialle. Eli näillä reunaehdoilla ei padotusventtiiliä tarvita. Eikä mitään erityisiä "padotuskaivoja", vaan homman hoitaa jo se tonttiviemäri, jos siinä on nousua padotuskorkeuden verran.
Mutta... D1 kyllä sanoo, että yhden perheen talon tonttiviemärin kaltevuuden tulee olla 2 % ts. 80 m matkalla pitäisi olla laskua 1,6 m eli lähes tuplasti se, mitä sinulla on vissiin tulossa, jos viemäri vedetään vanhalta sakokaivolta.- Kuravelli
Eli nykyisen sakokaivon tuloputken ja kunnanviemärin virtauspinnan välinen korkeusero on se 120 cm. Eli laskua saa siis maksimissaan (1.2/80) 1,5%. Silloin kunnan liitoskaivossa olisi minun putken liitos /virtauskorkeus samassa korossa kunnanviemärin virtaustason kanssa. Nykyisen sakokaivon kansi on tarkasti ottaen 2,4 metriä ylempänä kuin kunnan putken virtauspinta.
Koneurakoitsija sanoi laskun riittävän. On kuulemma tehty 1% kallistuksellakin. Suositteli vain 160 putkea. Mennäänkö putkikokoa kasvattamalla saostumisen kanssa vain ojasta allikkoon? - ewrstdfghjn
Kuravelli kirjoitti:
Eli nykyisen sakokaivon tuloputken ja kunnanviemärin virtauspinnan välinen korkeusero on se 120 cm. Eli laskua saa siis maksimissaan (1.2/80) 1,5%. Silloin kunnan liitoskaivossa olisi minun putken liitos /virtauskorkeus samassa korossa kunnanviemärin virtaustason kanssa. Nykyisen sakokaivon kansi on tarkasti ottaen 2,4 metriä ylempänä kuin kunnan putken virtauspinta.
Koneurakoitsija sanoi laskun riittävän. On kuulemma tehty 1% kallistuksellakin. Suositteli vain 160 putkea. Mennäänkö putkikokoa kasvattamalla saostumisen kanssa vain ojasta allikkoon?Vesilaitoksen ja suunnittelijan pitäisi nuo asiat päättää.
- Pitkälinjalainen
"Mutta... D1 kyllä sanoo, että yhden perheen talon tonttiviemärin kaltevuuden tulee olla 2 % ts. 80 m matkalla pitäisi olla laskua 1,6 m eli lähes tuplasti se, mitä sinulla on vissiin tulossa, jos viemäri vedetään vanhalta sakokaivolta."
D1 on taulukoita, mistä voi hakea kaadon eri osuuksilla. - nääs...
Kuravelli kirjoitti:
Eli nykyisen sakokaivon tuloputken ja kunnanviemärin virtauspinnan välinen korkeusero on se 120 cm. Eli laskua saa siis maksimissaan (1.2/80) 1,5%. Silloin kunnan liitoskaivossa olisi minun putken liitos /virtauskorkeus samassa korossa kunnanviemärin virtaustason kanssa. Nykyisen sakokaivon kansi on tarkasti ottaen 2,4 metriä ylempänä kuin kunnan putken virtauspinta.
Koneurakoitsija sanoi laskun riittävän. On kuulemma tehty 1% kallistuksellakin. Suositteli vain 160 putkea. Mennäänkö putkikokoa kasvattamalla saostumisen kanssa vain ojasta allikkoon?No laskua kumminki löytyy ja jopa yli 1%. Empä tiedä yhtään paikkaa jossa olis ruvettu sen takia rakentamaan pumppaamoa viettoviemärin sijaan jos kaatoa löytyy tuonkin verran. Ongelmia tuskin tulee koska putkessa liikkuu kaikki talon jätevedet. Siis paljon vettä suhteessa kiintoainekseen. Eniten ongelmia on esim talon toiseen päähän menevissä vessan viemäreissä kun niissä taas kiintoainetta paljon suhteessa vesimäärään. Se on varmaa että toimii tuolla 1% kaadolla kunhan vain tehdään pohja kunnolla ettei pääse putki painumaan. Tietysti voit tuijottaa taulukoita ja ruveta tilaileen pumppaamoa.
- -Hips
Pitkälinjalainen kirjoitti:
"Mutta... D1 kyllä sanoo, että yhden perheen talon tonttiviemärin kaltevuuden tulee olla 2 % ts. 80 m matkalla pitäisi olla laskua 1,6 m eli lähes tuplasti se, mitä sinulla on vissiin tulossa, jos viemäri vedetään vanhalta sakokaivolta."
D1 on taulukoita, mistä voi hakea kaadon eri osuuksilla.On aivan se ja sama, mikä on vanhan sakokaivon tuloputken korkeus. Padotuskorkeuden ratkaisee kiinteistön alimman viemäröintipisteen korkeusasema (yleensä alin lattiataso). Sen on oltava korkeammalla kuin vesilaitoksen runkoviemärin lakikorkeus liitoskohdassa 1m. Tämä siis vesilaitoksen näkökulmasta. Maastonmuodot ynnä muut asiat pitää sitten sopia kvv-vastaavan kanssa, mutta niillä ei ole mitään tekemistä padotuskorkeuden kanssa.
Jos padotuskorkeus ei täyty, tulee sitä alemmat viemäröintipisteet pumpata. Ja vaikka ne pumpataankin, poistuu vesilaitoksilta korvausvelvollisuus normaaleissa padotustilanteissa. - -Hips
-Hips kirjoitti:
On aivan se ja sama, mikä on vanhan sakokaivon tuloputken korkeus. Padotuskorkeuden ratkaisee kiinteistön alimman viemäröintipisteen korkeusasema (yleensä alin lattiataso). Sen on oltava korkeammalla kuin vesilaitoksen runkoviemärin lakikorkeus liitoskohdassa 1m. Tämä siis vesilaitoksen näkökulmasta. Maastonmuodot ynnä muut asiat pitää sitten sopia kvv-vastaavan kanssa, mutta niillä ei ole mitään tekemistä padotuskorkeuden kanssa.
Jos padotuskorkeus ei täyty, tulee sitä alemmat viemäröintipisteet pumpata. Ja vaikka ne pumpataankin, poistuu vesilaitoksilta korvausvelvollisuus normaaleissa padotustilanteissa.Korvaakohan ne kuitenkaan ihan täysmääräisesti
- Alimman paskapytyn
-Hips kirjoitti:
On aivan se ja sama, mikä on vanhan sakokaivon tuloputken korkeus. Padotuskorkeuden ratkaisee kiinteistön alimman viemäröintipisteen korkeusasema (yleensä alin lattiataso). Sen on oltava korkeammalla kuin vesilaitoksen runkoviemärin lakikorkeus liitoskohdassa 1m. Tämä siis vesilaitoksen näkökulmasta. Maastonmuodot ynnä muut asiat pitää sitten sopia kvv-vastaavan kanssa, mutta niillä ei ole mitään tekemistä padotuskorkeuden kanssa.
Jos padotuskorkeus ei täyty, tulee sitä alemmat viemäröintipisteet pumpata. Ja vaikka ne pumpataankin, poistuu vesilaitoksilta korvausvelvollisuus normaaleissa padotustilanteissa.Kannesta tontille menevän viemärin laen välinen pystymitta (kunnan viemärin halk. voi olla esim. 3 m).
- jgptwmdaj
Alimman paskapytyn kirjoitti:
Kannesta tontille menevän viemärin laen välinen pystymitta (kunnan viemärin halk. voi olla esim. 3 m).
ei ole.
- Ihan suoraan
jgptwmdaj kirjoitti:
ei ole.
Sanottu alan säädösten tulkinnoissa ja jokainen näiden asioiden kanssa puuhasteleva osaa tämän päätellä, mikäli on milloinkaan vaivautunut alaa opiskelemaan.
- Kellareita
jgptwmdaj kirjoitti:
ei ole.
Esiintyy joissa on ainoastaan WC istuin.
- 18+6
Ihan suoraan kirjoitti:
Sanottu alan säädösten tulkinnoissa ja jokainen näiden asioiden kanssa puuhasteleva osaa tämän päätellä, mikäli on milloinkaan vaivautunut alaa opiskelemaan.
Ja mitähän mahtaa tarkoittaa tuo alan säädösten tulkinnat ?
- D1
18+6 kirjoitti:
Ja mitähän mahtaa tarkoittaa tuo alan säädösten tulkinnat ?
Padotuskorkeus mitataan rakennuksen alimman viemärikalusteen reunan tasolle.
- -Hips
Kellareita kirjoitti:
Esiintyy joissa on ainoastaan WC istuin.
Lähes poikkeuksetta alin viemäröintipiste on se rakennuksen alin lattiataso, jossa on viemäröinti. WC-pytyn reunan korkeutta voidaan pitää alimpana viemäröintipisteenä, ellei sen alapuolella ole esimerkiksi lattiakaivoa - toisin sanoen aniharvoin.
- Altaasta
-Hips kirjoitti:
Lähes poikkeuksetta alin viemäröintipiste on se rakennuksen alin lattiataso, jossa on viemäröinti. WC-pytyn reunan korkeutta voidaan pitää alimpana viemäröintipisteenä, ellei sen alapuolella ole esimerkiksi lattiakaivoa - toisin sanoen aniharvoin.
Se on yksi tapa täyttää padotuskorkeusvaatimus, altaan reunaa on helpompi korottaa kuin valaa lattiaa.
- 0,5%
Pitkälinjalainen kirjoitti:
"Mutta... D1 kyllä sanoo, että yhden perheen talon tonttiviemärin kaltevuuden tulee olla 2 % ts. 80 m matkalla pitäisi olla laskua 1,6 m eli lähes tuplasti se, mitä sinulla on vissiin tulossa, jos viemäri vedetään vanhalta sakokaivolta."
D1 on taulukoita, mistä voi hakea kaadon eri osuuksilla.Minulla on kaupungin viemäriin matkaa 50 m ja kaltevuus 0,5%. Suunnitelmat hyväksyttiin ja leimattiin ja 20 v aikana ei ole ollut ongelmia. Tosin vettä en ole em syystä säästänyt. Kaupunki on muuten Helsinki.
- Kuravelli
moro taas!
Viemäri on ollut nyt käytössä 1,5 vuotta ilman mitään ongelmia. Kaatoa tuli 1-1,5 cm / m ja tarkistuskaivoja laitettiin 3. Padotusventtiileitä ei laitettu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.733364Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91891Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes2241279- 1311088
- 1001023
- 60964
Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...
Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil67946Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!
No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik6905- 84889
- 34820