- Kannatan sitä että Suomessa jokainen opiskelija voi vapaasti valita vieraat kielet - peruskoulussa minimissään kaksi - valinnaisena ylä-asteella jopa kolme - paletista jonka kukin kunta katsoo mahdolliseksi toteuttaa syntyneiden ryhmien perusteella. Kannata nykyaikaisten teknologioiden hyödyntämistä tämän toteuttamiseksi. Kannatan jopa sitä että voidaan käyttää joitakin poikkeavia, innovatiivisia keinoja ruotsinkielen houkuttelevuuden lisäämiseksi - sen ollessa kuitenkin lähtökohtaisesti samalla viivalla muiden vieraiden kielten kanssa. Tällainen keino voisi olla esim. yhteydenpito kuvapuhelinyhteyksin Suomen ruotsinkielisiin kouluihin - jopa vastavuoroisesti siten, että välillä ruotsinkielisistä kouluista otettaisiin kontakteja suomenkielellä. Tämä mielestäni lisäisi yhteisymmärrystä ja vähentäisi ennakkoluuloja kieliryhmien (suomi/ruotsi) välillä. Maahanmuuttajat pitäisi myös samalla tavalla valjastaa voimavaraksi ja ennakkoluulojen karsijaksi- esim. Arabian tai venäjänkielen opiskelijat voisivat keskustella etäyhteydellä suomalaisten maahanmuuttajien kanssa. Mahdollisuuksia on!
Olen jopa valmis kompromissiin, jossa suomenkielisille suomalaisille kuitenkin järjestetään - ei vieraan kielen pakollinen opiskelu - vaan pakollinen, lyhyt pikakurssi Suomen toiseen kotimaiseen kieleen - suomenruotsiin. Alueilla joissa suomenruotsalaisia on vähintään 20% tai absoluuttisena määrä esim. 50,000 tai yli pitäisi kunnalla tai kaupungilla olla mahdollisuus määritellä ruotsinkielen opiskelu edelleen pakolliseksi. Ajattelun arvoinen ratkaisu voisi olla myös suojata ruotsinkielistä aluetta siten, että henkilön - joka muuttaisi kaksikieliselle alueelle
- tulisi määrätyn ajan, vaikkapa kolmen vuoden kuluessa suoritettava jonkunasteinen ruotsinkielen osaamisen todistus- mikäli ei siis olisi aikanaan peruskoulussa opiskellut ja suoriutunut ruotsin opinnoista. Ei siis koskisi nykyisiä sukupolvia!
Se mitä ainoastaan vastustan on että pakkoruotsin purkua käytetään tekosyynä ennakkoluulojen ja vihan lietsomiseen suomenruotsalaisia kohtaan. En pidä tarpeellisena tuoda esiin satoja vuosia vanhoja asioita tai munsalan soutajia, koska nykysukupolvet eivät voi niihin vaikuttaa. Toisaalta vastustan myös mahdollista marttyyriasennetta suomenruotsalaisilta jolla pyritään tämän syyn perusteella vesittämään keskustelu pakkoruotsin tarpeellisuudesta (esim. RKP:n puheenjohtajan Wallinin väitettä pakkoruotsin vastustajista avohoitopotilaina).
Uskon että Suomesta löytyy melkoinen enemmistö joka on ainakin suurelta osin samaa mieltä ajatusteni kanssa.
UGH! Olen puhunut.
Olen jopa valmis kompromissiin, jossa suomenkielisille suomalaisille kuitenkin järjestetään - ei vieraan kielen pakollinen opiskelu - vaan pakollinen, lyhyt pikakurssi Suomen toiseen kotimaiseen kieleen - suomenruotsiin. Alueilla joissa suomenruotsalaisia on vähintään 20% tai absoluuttisena määrä esim. 50,000 tai yli pitäisi kunnalla tai kaupungilla olla mahdollisuus määritellä ruotsinkielen opiskelu edelleen pakolliseksi. Ajattelun arvoinen ratkaisu voisi olla myös suojata ruotsinkielistä aluetta siten, että henkilön - joka muuttaisi kaksikieliselle alueelle
- tulisi määrätyn ajan, vaikkapa kolmen vuoden kuluessa suoritettava jonkunasteinen ruotsinkielen osaamisen todistus- mikäli ei siis olisi aikanaan peruskoulussa opiskellut ja suoriutunut ruotsin opinnoista. Ei siis koskisi nykyisiä sukupolvia!
Se mitä ainoastaan vastustan on että pakkoruotsin purkua käytetään tekosyynä ennakkoluulojen ja vihan lietsomiseen suomenruotsalaisia kohtaan. En pidä tarpeellisena tuoda esiin satoja vuosia vanhoja asioita tai munsalan soutajia, koska nykysukupolvet eivät voi niihin vaikuttaa. Toisaalta vastustan myös mahdollista marttyyriasennetta suomenruotsalaisilta jolla pyritään tämän syyn perusteella vesittämään keskustelu pakkoruotsin tarpeellisuudesta (esim. RKP:n puheenjohtajan Wallinin väitettä pakkoruotsin vastustajista avohoitopotilaina).
Uskon että Suomesta löytyy melkoinen enemmistö joka on ainakin suurelta osin samaa mieltä ajatusteni kanssa.
UGH! Olen puhunut.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mihin sinä vapautta tarvitset? Ei parempaa väkeä vapaudella palvella.
Ekonomie magister, HANKEN
Minusta ainoa kompromissi olisi nostaa kieliraja vain 10%:in. Sekin olisi ratkaiseva parannus nykyisistä 3%/3 000.
20% olisi tottakai hyvä, mutta epärealistinen. Sitä ei tulla koskaan hyväksymään.
10%:n kielirja tekisi Helsingistä ja Vantaasta yksikielisen, mutta Espoo pysyisi kaksikielisenä. Suur-Helsinki tulisi yksikieliseksi.
Hyvin puhuttu!
20 % on jopa kielibarometrin mukaan jo nyt yleisen oikeustajun mukainen raja.
Omakielisen palvelun tuottaminen koetaan järkeväksi, jos vähemmistön määrä on 25 %..
Katsokaa kielibarometrista.. siis
Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2009, sivu 23.
"Jos vähemmistön määrä putoaa alle 20 %:n palvelujen saatavuus heikkenee selvästi"
siis jo nyt!!
Kansa kyllä tietää, ja virkamiehet- POLIITIKOT EIVÄT TAJUA!