sota-ajan kullan keräyksestä ja miten useat ihmiset antoivat ainoan vihkisormuksensa siinä luulossa että ostettaisiin hävittäjiä Suomen puolustukseen, mutta nyt tämä herra Segercrantz kertoikin Karpolle miten hän salakuljetti sitä Suomen pankista Ruotsiin "turvaan" ja vain neljä henkilöä tiesi salakuljetuksesta.
Mitä tapahtui kullalle? Nyt tuleekin ilmi että se myytiin pilkkahinnalla Ruotsissa, koska kullan arvo oli silloin melkein arvoton ja lahjoitetut jalokivet myytiin lasipalojen arvosta.
Nyt tulee ilmi että sillä mitättömällä jäjellä olevalla rahalla ostettiinkin viljaa. Vasta 1987 saatiin selvyyttä asiaan.
Tässä taas yksi monista esimerkeistä miten Ruotsi pystyy aina saamaan suomalaisen viimeisenkin pennin tavalla tai toisella ja suomalainen tai suomenruotsalainen aina luottaa Ruotsiin.
Mitä tapahtui kullalle? Nyt tuleekin ilmi että se myytiin pilkkahinnalla Ruotsissa, koska kullan arvo oli silloin melkein arvoton ja lahjoitetut jalokivet myytiin lasipalojen arvosta.
Nyt tulee ilmi että sillä mitättömällä jäjellä olevalla rahalla ostettiinkin viljaa. Vasta 1987 saatiin selvyyttä asiaan.
Tässä taas yksi monista esimerkeistä miten Ruotsi pystyy aina saamaan suomalaisen viimeisenkin pennin tavalla tai toisella ja suomalainen tai suomenruotsalainen aina luottaa Ruotsiin.
Vastaukset 22
Vanhimmat
http://news.bbc.co.uk/2/hi/40519.stm
Suomi olisi saanut silloin 34 hävittää jolla olisi voinut puolustaa helsinkiläisiä venäläisten pommitukselta, näin tutkijat kertoivat mutta valtava määrä kultaa salakuljetettiin Ruotsiin jossa se myytiin halvalla.
Näin Suomen johto ja ruotsalaiset taas pettivät rahvasta.
Eihän sitä Stadia niin pahoin pommitettu.
Tuo noin 30 hävittäjää (tai 30 raskasta 88mm RMB - IT-tykkiä) vastasi määrältään kuta kuinkin puolta Suomen ostamista amerikkalaisista Horneteista. Kyse oli tuolloinkin ensilinjan hävittäjistä ja hintaa voi pitää suoraan verrannollisena puoleen Hornettien hinnasta. Monta miljardia siis kaikkiaan. Romukulta kenkättiin Ruotsiin ja kaikki timantit meni saman tien kaupantekijäisinä. Tilalle ostettiin viljaa kalliiseen hintaan. Juoppo komukka Pekkala oli pahinta laatua oleva ryssijä tässäkin asiassa.
Korukeräys tuotti 1 752,5 kiloa kultaa.
Sormuksia kertyi 315 000, joista sileiden vihkisormusten osuus oli 251 000 kappaletta. Keräyksessä saatiin lisäksi 2 500 kultakelloa, 1 1000 rannerengasta, 8 100 kultaketjua, 1500 rintaneulaa ja 5 900 muuta esinettä.
Vihkisormuksensa luovuttaneita muistettiin heraldisella ruusukkeella koristetulla sileällä sormuksella ja muun kultaesineen lahjoittaneelle keräystoimisto postitti ilmavoimien tunnuksella merkityn sormuksen.
Rautasormuksia jaettiin 348 000.
Valtion rahapajassa aloitettiin kesällä 1940 kullan sulattaminen harkoiksi. Harkoista myytiin 348 kilon erä ruotsalaisten välittämänä New Yorkissa toimineelle pankkilaitokselle 315 000 dollarin hinnasta.
Tammikuussa 1941 summasta tuloutettiin 310 000 dollaria puolustusministeriölle, loput talletettiin Suomen Pankkiin. Pieni erä kultaa myytiin suomalaisille kultasepille ja hammaslääkäreille. Asiantuntijoiden arvokkaiksi esineiksi erittelemiä koruja myytiin maamme museoille.
Osa kullasta jäi sulattamatta rahapajassa ja työtä jatkettiin Outokummun tehtailla Porissa. Sotainvalidien kelloseppäkurssilaiset purkivat kultakellot ja noin 32 000 kivisormusta. Kellojen koneistot lahjoitettiin kelloseppäkurssien opintovälineiksi. Sormuksista irrotettiin yli kymmenen kiloa erilaisia kiviä.
Keräystoimikunta lopetti työnsä syksyllä 1943 ja luovutti kaiken keräyksessä saadun varallisuuden puolustusministeriölle. Puolustusministeriö varastoi kullan ja korut Suomen Pankin holveihin.
Kultaharkot saivat maata Suomen pankin hoivissa siihen juhannuksen 1944 aatonaattoon asti, jolloin ulkoministerin sihteeri Segercrantz pakkasi siitä osan matkalaatikoihinsa. -
Hän palasi Tukholmasta Helsinkiin mukanaan tyhjät laatikot ja neuvostohallituksen antama vastaus. Neuvostoliiton Tukholman suurlähettilään madame Kollontain välittämässä viestissä Suomelta vaadittiin ehdotonta antautumista.
Kultaa ei uskallettu jättää Suomeen miehittämisen pelossa. Segercrantz sai jatkaa erittäin salaista lähetintyötään.
Kultakuriirille luovutettiin puolustusministeriön lupapaperia vastaan pankin holveista kultaerä. Lennot lähtivät ensin Malmilta, mutta syksyllä 1944 kenttä jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliiton valvontakomission käyttöön.
Sen jälkeen kuriiri siirtyi kultalaatikot mukanaan ensin Helsingin rautatieasemalle, sieltä junalla Hyvinkäälle ja edelleen autolla sotilaslentokentälle.
Lento Ruotsiin tapahtui vuorokoneella. Segercrantz lensi yhteensä 17 kertaa kallisarvoisine lasteineen Tukholmaan. Loppuvaiheessa Tukholman tulliviranomaiset eivät viitsineet enää ihmetellä suomalaisen painavia laatikoita, vaan he viittasivat ymmärtäväinen ilme kasvoillaan Segercrantzille luvan mennä läpi.
Ruotsiin siirrettiin kaikkiaan yli tuhat kiloa kultaa, sormusten kiviä ja muuta arvotavaraa.
Kuinka monta miljardia maksoi Suomen ostamat Hornetit?
Ruotsiin siirrettiin kaikkiaan yli tuhat kiloa kultaa, sormusten kiviä ja muuta arvotavaraa.
Tämä työläs varotoimenpide Suomen suojelemiseksi Neuvostoliittolaisilta oli tavallaan turha koska Suomea ei miehitetty eikä pakolaishallitusta perustettu.
Kultaa ei sodan päätyttyäkään ohjattu puolustusvoimien tarpeisiin. Aselevon jälkeen nimitetty hallitus hoiti asian kyselemättä liikoja ulkopuolisilta.
Suomen Pankki ehdotti 16.10.1945 valtioneuvostolle, että Tukholmassa oleva kulta myytäisiin Suomen Pankille valuuttavarannon kartuttamiseksi.
Asia sovittiin suullisesti maan hallituksen ja pankin edustajien kesken. Kuvaavaa kaupan heikolle valmistelulle oli, että kaupan jälkeen ei ollut täysin selvää, mitä kaupassa oli sovittu. Valtioneuvosto hyväksyi kaupalle hinnan 25.10.1945. Valtio tuloutti saamansa 138 miljoonaa silloista markkaa valtiovarastoon niin sanottuina satunnaisina tuloina.
Saamiaan rahoja se ei osoittanut maanpuolustustarkoituksiin, vaikka puolustusministeriön kansliapäällikkö kenraaliluutnantti O. Olenius ja kultaomaisuusasiaa ministeriössä hoitanut osastopäällikkö, eversti I. Pipping niin vaativat.
Puolustusministeri Mauno Pekkala päätti yksin varojen luovuttamisesta. Kun päätös oli vahvistettu valtioneuvostossa, hän vain kertoi Oleniukselle ja Pippingille näin päätetyn.
Suomen Pankki myi 929 kilon kultaerän Ruotsin valtion pankille. Myynnistä saaduilla neljällä miljoonalla kruunulla rahoitettiin kansanhuollon tärkeitä tarvikkeita, etupäässä leipäviljaa.
Suomen Pankki katsoi 225 kilon käsittelemättömän erän kultapitoisia aineita kuuluneen kauppaan. Korukivet ja osa käsittelemättömästä kullasta myytiin Ruotsiin. Ostohalukkuus ja ennen kaikkea hinta oli sen verran huono, että osa arvoesineistä palautettiin Suomeen. Keräyksen aikana kaikkein arvokkaimpia koruja ei ollut sulatettu harkoiksi. Ne säilytettiin ja myytiin edullisesti Suomen kansallismuseolle ja maakuntamuseoille. Sormuksista irrotetut aidot ja epäaidot timantit myytiin edulliseen hintaan ruotsalaisille kultasepille.
Kulttuurihistoriallisesti myönteistä oli, että Ruotsista palautettuja koruja myytiin maamme museoille. Hinnaltaan arvokkaimman maaherratar Hjärnen perintökorun Suomen Pankki säilytti itsellään ja luovutti sen 1955 säilytettäväksi kansallismuseossa. Venäjän keisari Aleksanteri I oli lahjoittanut korun maaherratar Hjärnelle. Siinä oli punaisen keskuskiven ympärillä kolminkertainen briljanttireunus. Briljantteja on kaikkiaan 54.
Valtion tilintarkastajat ja Valtion talouden tarkastusvirasto kiinnittivät 1950 huomiota kultakeräyksen tuoton.
Selvitystoimikunta toteaa raportissaan, että kullan myynti ja sulatus on hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla. Se arvioi myös varojen tuloutuksen valtiolle olleen oikein, koska puolustusministeriö oli saanut sodan aikana budjettivaroja ilmapuolustuksen tarpeisiin. Mitään väärinkäytöksiä ei havaittu tapahtuneen.
Tulos esiteltiin valtioneuvostolle 13.12. 1951. Istunnossa pääministeri Urho Kekkosen johtama hallitus päätti, että asiakirjat annetaan Suomen Pankin silloiselle pääjohtajalle ja valtioneuvoston jäsenelle Sakari Tuomiojalle niihin tutustumista varten. Selvitys ei koskaan palautunut valtioneuvoston arkistoon, vaan se löytyi Suomen Pankin arkistosta.
Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle myös Saksan-velkaa, joka oli syntynyt sodanaikaisissa asekaupoissa. Voidaan siis ajatella, että sotakorvauksia maksettaessa käytettiin valtion saamia satunnaisia tuloja niiden aseostosten maksuun, jotka Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle varsinaisten sotakorvausten lisäksi. Sotakaluston hankinnasta aiheutunutta velkaa Saksalle jouduttiin maksamaan Neuvostoliitolle lähes 4 miljardia markkaa. Saksalaissaatavien kokonaissumma oli noin 10 miljardia markkaa vuoden 1946 hintatasossa.
Mitä 1752,5 kilolla kultaa olisi ollut mahdollista saada vuonna 1941? Joidenkin arvioiden mukaan kultamäärällä olisi saatu 30 hävittäjäkonetta ja yli 30 raskasta ilmatorjuntakanuunaa.
Kallista lystiä!
http://fi.wikipedia.org/wiki/F/A-18_Hornet
"Horneteiden kappalehinnaksi on 1990-luvulla arviotu tulleen noin 25 000 000 €."
1600 miljoonaa euroa eli 1.6 miljardia ja sehän tekee 9.6 miljardia silloista markaa, siis noin karkeastis...
Horneteiden kappalehinnaksi on 1990-luvulla arviotu siis 25 milj. euroa.
Milli sinne tänne ei paljon paina, paitsi hyttysten naidessa: milli pieleen ja "se" on silmässä!
Kaikkein arvokkaimman esineen isänmaalleen lahjoitti netti fennojen niin syvästi halveksima svekko!
"Kulttuurihistoriallisesti myönteistä oli, että Ruotsista palautettuja koruja myytiin maamme museoille. Hinnaltaan arvokkaimman maaherratar Hjärnen perintökorun Suomen Pankki säilytti itsellään ja luovutti sen 1955 säilytettäväksi kansallismuseossa. Venäjän keisari Aleksanteri I oli lahjoittanut korun maaherratar Hjärnelle. Siinä oli punaisen keskuskiven ympärillä kolminkertainen briljanttireunus. Briljantteja on kaikkiaan 54. "
"Kaulakorun lukko (fermoir). Koru on keisari Aleksanteri I:n lahja 1819 Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherran Gustaf Hjärnen puolisolle Gustava Sofia Hjärnelle (1780–1860). Suomen kansallismuseo. Kuva Museovirasto/Jan Lindroth."
http://www.nba.fi/fi/skm_tiedotusvalineille_kuvat24
Niin just:
Sanoin, että suomenruotsalaisuuden
Kirjoittanut: heikki_tala 6.6.2007 klo 18.58
kielipoliittinen ja valitettavasti myös monilta osin muukin historia on äärimmäisen likaista, inhottavaa, röyhkeää, ylimielistä ja kaikin tavoin ala-arvoista.
Totuus näkyi ja kuului parhaiten Ruotsin kaksinaamaisuudesta Karpon ohjelmassa nöähdyn entisen lotan vastauksessa Svea-mamman touhuista.
Heikki Tala kirjoitti aikaisemmin tulevaisuudessa julkaistavasta kirjasta, johon koottaisiin KAIKKI Ruotsin valtion ja ruotsalaisten kataluudet niin Suomea kuin suomenkielisiäkin kohtaan: en tiedä missä vaiheessa tuo projekti on, mutta ehkä sen toteutuminen vaatii uuden sormuskeräystä vastaavan lahjoituskeräyksen?
Itse olisin valmis uhraukseen suuren "Perkeleen" eli Ruotsin kataluuksien julkistamisen auttamiseen!
Kysymys Heikki Talalle: mikä on tilanne kirjan suhteen?
Ruotsi kusetti Suomea ja Saksaa oikein kunnolla sotien aikana. Noin 240 000 suomalaista ja saksalaista uhrattiin molempien maailmansotien aikana sen takia koska Saksan herrat halusi suojella Ruotsin huoria Venäjän karhulta.
Ryssältä meni tosin noin 2 miljoonaa ukkoa samassa rytäkässä mutta mitäpä siitä.
Montako ruotsalaista menehtyi näiden sotien aikana? Noin 1200.
Ruotsi pelasi siirtonsa hyvin. Suomesta luopuminen vuonna 1809 ja Hjalmar Brantingin sekä Per Albin Hanssonin politiikka oli pelkurimaista mutta viisasta. Samaa ei voi sanoa Hitleristä, Mannerheimista ja Rytistä.
Ja kuka pakotti myymään Ruotsille?? Kauppa on yleensä myyjän ja ostajan kahdenvälinen asia. Myyjä tarjoaa myyntiin ja myy eniten tarjoavalle. Toki ymmärrän, että fennon on hyvin vaikea ymmärtää tätä, fenno kun kerran on. Kuka tarjosi enemmän kuin Ruotsi?? Vastauksia, kiitos!! Olisiko fennon mielestä ollut parempi viedä kulta "turvaan" ryssänmaalle. Ryssä oli sentään hyökkäävä osapuoli, vaikka vainoharhaisessa fennomielikuvitusmaailmassa se oli ilmeisesti Ruotsi. Täysin varmaa on, että mikään ruotsalainen taho ei pakottanut fennoja myymään sitä kultaa, vaan kulta oli täysin turvassa ja myynti tapahtui fennojen omasta aloitteesta, silloin voimassa olevaan markkinahintaan. Ruotsalaiset ostivat säälistä ja pelastivat monen suomalaisen hengen vilja- ym. elintarviketoimitusten mahdollistamisen avulla. Mitä tekee fenno?? Vali, vali, vali, vali.....ja taas kerran vali!
Idiootti. Miksi Ruotsi sitten tuki ryssää ja liittoutuneita jos ne oli kerta hyökkäävä osapuoli?
Väittääkö svekko paska että Saksa oli toinen hyökkäävä osapuoli etelän suunnasta Itämerellä?
Pelastivat suomalaisten hengen? Vitun svekko paska! Saksalaiset ja suomalaiset sotilaat taistelemalla Neuvostoliittoa vastaan pelastivat arvottomien ruotsalaisten hengen.
Kyllä paskalapio olet harvinaisen huono trolli. Niin saatanan tyhmäkin vielä!
Työtön ja sisäsiittoinen natsihörhö antaa taas näytteitä vainoharhaisesta mielikuvitusmaailmastaan! Mutta olipa upeat häät Tukholmassa!!
Tapio paskalapio yrittää olla fiksu mutta epäonnistuu jälleen surkeasti. Kyllä mulla koukkunokka enemmän rahaa on kuin sinulla paskalapio.
Tylsät tavalliset häät. Ei mitään Diana tyylliä ollenkaan vaikka anorektinen lukihäriöstä kärsivä idiootti yrittikin jotain Dianaa leikkiä.
Sisäsiittoinen (sairas?) työtön ja rahaton jatkaa näköjään toivotonta riehumistaan! Säälittävä tapaus, kertakaikkiaan!
Paskalapio spammaa kun ei ole mitään älykästä sanottavaa.
Mitä sisäsiittoisuuteen tulee niin luuletko vitun idiootti ettei Ruotsin puolella serkkuavioliittoja vuosisatojen aikana tapahtunut.
Kuten tavallista, fennojen kanssa keskustellessa, keskustelu meni taas näin "asialliselle" ja "syvälliselle" tasolle. Ei mahda mitään, fenno on fenno, vaikka voissa paistaisi!! Mutta olipas upeat häät Tukholmassa!
Sinä syvällisesti osaa keskustella. Tyhmä narsistinen svekko ääliö etkä mitään muuta. Et ole edes Suomen sadan rikkaimman listalla.
Palstan rahaton, työtön ja sisäsiittoinen hullu natsi on ilmeisesti päättänyt päivystää palstalla 24/7. Palstan surkea laatu laskee fennoilun vuoksi entisestään. Säälittävä tapaus!
Lieneekö itsensä Heikki Tala linjoilla, kun keskustelu menee näin ala-arvoiseksi??
Sinähän se täällä keskellä yötä provoilet huomiota hakemassa.
Lainaus "Ja kuka pakotti myymään Ruotsille?? Kauppa on yleensä myyjän ja ostajan kahdenvälinen asia. "
Nämä meidän ruotsinkieliset ne halusi jelpata Ruotsia myymällä meidän
kansalta kerätyt kultasormukset ja muut kielitovereille.
Monikohan rantarosvo antoi kultasormuksensa, tuskin moni, olisi syytä tutkia!
Samoin kuin luovutti maataan karjalaisille!