Ehdotukseni kielipoliittiseksi ratkaisuksi,
Nykyinen tilanne
- jokaisen opiskelijan tulee opiskella viimeistään B. kielenä ruotsia. Tämähän hiertää kengässä.
Ehdotukseni:
- jos henkilö opiskelee A. kielenä muuta kuin ruotsia tai englantia, voi tämä henkilö valita B1. kieleksi englannin ja oman harkintansa mukaan opiskella B2. kielenä ruotsia - jos kyvyt ja aika riittävät.
Pakkoruotsi pysyisi edelleen samana niiden osalta, jotka edelleen opiskelevat englantia A. kielenä, mutta mahdollistaisi monipuolisemman opiskelun niille jotka uskaltaisivat valita A. kieleksi muun kuin englannin (ruotsiahan ei juuri kukaan valitse A. kieleksi) - eli esim. venäjän, saksan, ranskan, espanjan, kiinan, japanin, arabian jne.
Mielestäni kaikki voittaisivat tässä verrattuna nykytilanteeseen, ruotsinkelen opiskelijoita (osaajat erikseen!) riittäisi edelleen mutta kieltenopiskelu monipuolistuisi kokonaisuutena. Esimerkiksi Itäsuomeen tulisi todennäköisesti paljon A. venäjää opiskelijoita, jotka opiskelisivat sitten B. kielenä englannin ja eivät välttämättä opiskelisi muita kieliä. Kielellisesti lahjakkaat voisivat ottaa B2 kielenä vielä ruotsin ja parhaassa tapauksessa parantaa keskiarvoaan peruskoulun päästötodistuksessa.
Englannin voisi siis mielestäni "tiputtaa" tietyissä tilanteissa B. kieleksi, koska englanninkielen opiskelijoiden motivaatio on jo itsessään riittävän hyvä ja elämme yhteiskunnassa jossa riittää kontaktipintaa englanninkieleen. Omasta kieltenopiskelusta todettakoon, että pelkillä kouluopinnoilla ei pitkälle pötkitä - opiskeltiin kuinka paljon ja motivoituneesti tahansa.
Nykyinen tilanne
- jokaisen opiskelijan tulee opiskella viimeistään B. kielenä ruotsia. Tämähän hiertää kengässä.
Ehdotukseni:
- jos henkilö opiskelee A. kielenä muuta kuin ruotsia tai englantia, voi tämä henkilö valita B1. kieleksi englannin ja oman harkintansa mukaan opiskella B2. kielenä ruotsia - jos kyvyt ja aika riittävät.
Pakkoruotsi pysyisi edelleen samana niiden osalta, jotka edelleen opiskelevat englantia A. kielenä, mutta mahdollistaisi monipuolisemman opiskelun niille jotka uskaltaisivat valita A. kieleksi muun kuin englannin (ruotsiahan ei juuri kukaan valitse A. kieleksi) - eli esim. venäjän, saksan, ranskan, espanjan, kiinan, japanin, arabian jne.
Mielestäni kaikki voittaisivat tässä verrattuna nykytilanteeseen, ruotsinkelen opiskelijoita (osaajat erikseen!) riittäisi edelleen mutta kieltenopiskelu monipuolistuisi kokonaisuutena. Esimerkiksi Itäsuomeen tulisi todennäköisesti paljon A. venäjää opiskelijoita, jotka opiskelisivat sitten B. kielenä englannin ja eivät välttämättä opiskelisi muita kieliä. Kielellisesti lahjakkaat voisivat ottaa B2 kielenä vielä ruotsin ja parhaassa tapauksessa parantaa keskiarvoaan peruskoulun päästötodistuksessa.
Englannin voisi siis mielestäni "tiputtaa" tietyissä tilanteissa B. kieleksi, koska englanninkielen opiskelijoiden motivaatio on jo itsessään riittävän hyvä ja elämme yhteiskunnassa jossa riittää kontaktipintaa englanninkieleen. Omasta kieltenopiskelusta todettakoon, että pelkillä kouluopinnoilla ei pitkälle pötkitä - opiskeltiin kuinka paljon ja motivoituneesti tahansa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yhtä pakkoa ei enää voi muuttaa toiseksi pakoksi.
Nyt on jo kauan yritetty saada kielivalinnat vapaiksi ja se tulee olla tavoite jatkossakin.