ollenkaan rahaa pahan päivän varalle joka kuukausi? Vaikka raha on tiukalla pyrin säästämään 20-50€/kk yllättäviä menoja varten, aina se ei kuitenkaan onnistu ja joudun turvautumaan hätävarastoon ihan jo normaalejakin menoja varten.
Kesällä rahanmeno tuntuu olevan hieman keskimääräistä suurempi, sitä niin haluaa ostaa jonkun jätskin tai käydä kahvilassa vaikka rahaa siihen ei olisikaan:(
Kesällä rahanmeno tuntuu olevan hieman keskimääräistä suurempi, sitä niin haluaa ostaa jonkun jätskin tai käydä kahvilassa vaikka rahaa siihen ei olisikaan:(
Vastaukset 18
Vanhimmat
noin 100-150 euroa/kk.
maailmassa ei ole sen viisaampaa kuin kerätä pieni varmuusvarasto rahaa tai muuta vaihdannan välinettä. On todella onnetonta jos pienen lisämenon vuoksi joutuu turvautumaan "vippifirmoihin", niiden lainaamaan rahaan ei ainakaan minulla ole varaa.
Ei jää lantin lanttia, kädestä suuhun eletään. En edes yritä mitään säästää kun on niin pienet tulot. Sitäpaitsi opettelin jo aikoja sitten elämään vaan päivän kerrallaan, se mitä edessä on en halua tietää....
Ei jää nyt mutta olen suunnitellut että kun nyt muutan vähän halvempaan asuntoon heinäkuun alussa ja annan auton tyttärelle joka hoitaa sitten siitä vakuutukset ja käyttöverot, että alan vähän säästää isompia hankintoja varten rahaa.
Ruuassa on myös helpompi säästää kun ei tarvitse ruokkia kuin itsensä. Sähkölaskukin varmaan pienenee kun tiskikoneen käyttö loppuu ja pyykin määrä pienenee.
Varmaan muutaman kympin saan tulevaisuudessa säästöön kuukausittain.
Tiskikone vie kilowattitunnin verran sähköä pesukerralta eli n. 8 sentillä sähköä. Käsinpesien kuluu enemmän vettä ja vesi maksaa....
jäi vaikka kuinka paljo penniä venyttämällä säästöön mutta kun kesä tuli niin säästöt meni joten kyllä tää kesä on niin perseestä :(
En koskaan osta kadulta jätskiä koska sitä saa marketista eurolla litran.
Impulssiostoksiin sorruin viimeeksi intin jälkeen. Käytännössä perse oli aina auki.
Emme säästä tietoisesti mutta muija seuraa kulutusta. Käyttelytilimme saldo vaihtelee vastaten noin vuoden nettoeläkkeitämme.
Kuntosalin vuosikortin, 350E, maksan aina vuoden alussa.
Aikaisemmin suunnittelimme elämämme raameja noin 10-vuoden tähtäyksellä, hieman tarkemmin 3 - 5 vuotta ja vuosibudjetin kuukausijaolla.
Tulomme ovat usein olleet virallisen köyhyysrajan alapuolella mutta emme ole tunteneet itseämme köyhiksi.
Hyvin menee kun ei vertaa eikä valita!
laiska-lasse? Tunnen kirjoitustyylisi ja olet noita asioita kertoillut eri yhteyksissä. Luen aina sinun juttusi.
Minä olen äskettäin jäänyt eläkkeelle ja aina pitää hiukan olla rahaa säästössä pahan päivän varalle. Tosin nyt on ollut paljon menoja ja täytyy alkaa toden teolla miettimään rahankulutustaan. Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot.....
Omaa elämääni elelen, enkä juurikaan vertaa enkä valitakaan.
Ikäreissä kilkuttelen aina omalla nimimerkilläni ja pysyn ehdottomasti totuudessa.
Täällä "köyhissä" käyn ihmettelemässä ihmisten asenteita.
Tarttee kanssa pitää hieman matalampaa profiilia.
Nyt on Berliinistä paluun jälkeen pönttö sen verran sekaisin että täytyi kohteliaasti kieltäytyä tuttavien mökkikutsuista.
Viimeinen puhelu päättyi muutama minuutti sitten.
Meillä muija tottui takavuosina hoitamaan kaikki raha-asiamme. Minä haalin marginaalimarkkoja talovelan maksamiseen pitkin Suomea ja hieman ulkopuoleltakin.
Nykyään hoidan kaikki laskut koneella ja muija syynää pankkien tiliotteet ja luottokorttilaskujen yhteenvedot.
Minua ne eivät kiinnostakaan.
Takavuosien niukkuus muokkasi asenteemme siten ettei tuloilla ole merkitystä peruskulutukseemme.
En ymmärrä miksi ihmisten rahan käyttö muuttuu sen hetken varallisuuden mukaan.
Jos rahaa sattuu olemaan niin ummessa silmin maksetaan osittainkin halutusta asiasta niin paljon kuin pystytään.
Muija sanoi markitissa ollessan että asiakkaiden tilipäivät näkyivät siinä että lenkkimakkara vaihtui meetvurstiin ja kabanossiin.
Toivon sinulle leppoisia eläkepäiviä ja tietenkin terveyttä niistä nauttimiseen.
Eläkeläisellähän on vaihtohtoja.
Minä vaihdoin juopottelun punttisaliin. On terveellisempää ja tulee halvemmaksikin.
Sitäkään en pidä varjopuolena että salin lisäämän testokulutuksen hoidan kemiallisella täydennyksellä.
Lääkärin reseptillä ja eläkeläistatuksen omaavana saan ne Espanjassa maksutta.
kiitos! Tässä totuttelen tähän eloon ja oloon. Minä en nyt niin kovasti ole juopotellut milloinkaan, mutta olen sen huomannut, että näinä vanhempana ei "jaksakaan" juopotella paljon mitään. Joskus käyn näin kesällä terassilla nauttimassa oluen. Se vaan maksaa ihan maltaita. Samalla rahalla saisi jo "sixpäkin" kaupasta.
Monesti luen juuri noita kirjoituksiasi teidän matkoiltanne ja Espanja kiinnostaisi minuakin semmoisena maana, jossa voisi viettää korkeintaan n. kuukauden silloin, kun Suomessa on oikein loskakelit ja märkää tulee taivaalta. Olen niin kova ikävöimään tänne kotiin, että en varmasti osaisi olla pitempään missään muualla. Hassu eukko olen, mutta mitäs siitä:)).
Tämä nyt pomppasi varsinaisesta aiheesta sivuun. Olisi sopinut paremmin tuonne 60 -palstalle, mutta kai tuo annetaan anteeksi:)).
Mukavaa Jussia ja pidetään huolta terveydestämme!
sun muijashan tuntuu olevan oikein jokapaikan höylä ja kaiken tietävä ja osaava. Sääli, ettei kaikille miehen reppanoille ole osunut moista vastaan.
Bensaa liekkeihin?
Rantaessamme rinnetaloa murtui nilkkani holvin valuvaiheessa.
Muija oli siihen mennessä hommannut alennuksella valmiiksi keittiökalusteet, sekundaeristeet, värivirheelliset kaakkelit, saunaosaston kaikki kakelit ja klinkkerit sekä tuulikaapin, eteisen ja keittiön värivirhekrinkkerit.
Kaikki halpoja.
Lisäksi palaneesta tiilitehtaasta riittävän erän harjattua punatiiltä ulkoseiniin.
Kun minä olin kipsi jalassa pennosia etsimässä lykkäsi hän aamuisin kaksi penskaa, 1 ja 2v, anopille ja meni rakennuksella hanttihommiin.
Kun ensimmäisen kerran menin työmaalle 2,5kk:n jälkeen ilman kipsia. olivat elementtiseinät pystyssä, tietenkin eristetty katto päällä ja sähköt melkein asennettu.
Muija oli maalaamassa seiniä.
Kaikkein tiukalla muija oli muuraajien kanssa.
Jätkät epäilivät eukkoni 52kg elopainon riittävyyttä.
Syksyllä täytyi aamuisin pakkasyön jälkeen sulattaa laastivesi saumausta varten koska vesimittari oli oven puutteen vuoksi poksahtanut.
Telinehommat ja tiilien kantelun hoitivat työkaverini talkoilla.
Kyllä minä eukkooni kaikin puolin olenkin tyytyväinen.
Ryhtyy tekemään melkein mitä vain. Teettäjällä täytyy olla tolkku.
Ruoka ja yleensäkin asuminen tässä maassa on arvokasta, oma palkkaani on alle keskitason joten joudun katsomaan kaupassa tarkkaan mitä ostan, ei mitään ylimääräistä joka rupeaa käymään hermoille. Itsensä hemmotteluun ei ole varaa jollei paljain jaloin nurmikolla kävelemistä lasketa siksi. Hyviä säästövinkkejä luin selviydy. fi sivulla missä joku oli todella paneutunut aiheeseen.
Minä laitoin rempallaan olleen taloutemme syynin alle ja totesin, että paremmalla raha-asioista huolehtimisella pärjäämme aivan hyvin. Tilanteemme on siinä mielessä helppo, että olemme lapseton, työssäkäyvä pari. Tienaamme suunnilleen yhtä paljon molemmat ja vaikka summa ei ole suuri, niin siitä pitäisi kyllä säästöönkin jäädä.
Laskin vuoden menot yhteen (kaikki tiedossaolevat menot/laskut) ja jaoin summan 12. Siitä sain euromäärän, joka keskimäärin joka kuukausi menee. Samaisen summan laitan joka kuukausi sivuun laskuja varten ja käytän ne vain laskuihin. Kuukausina, jolloin on vähemmän laskuja, säästyy rahat sille ajalle, kun laskuja on enemmän.
Näin ei pitäisi laskujen päästä yllättämään. Ja laskurahojen lisäksi sitten laitan tilanteesta riippuen rahaa säästöön sen verran kuin on milloinkin mahdollista. Loput rahat on sitten vapaasti käytettävissä (ruokaan ja polttoaineeseen)
Laitan aina kuun alussa sen rahasumman syrjään, joka riittää ruokaan. Sitten maksan laskut.
Tavoitetili on siitä hyvä, että siinä on neljä maksutonta nostoa vuodessa, sain ihme kyllä jäämään pienen rahasumman, kun lakkasin tilaamasta aikakausilehtiä.
Näinkin on että pikavipit ainoa toivo hätätilanteessa, nyt olen saanut 80 euroa säästettyä huhtikuusta asti.
Olen keskipalkkainen sinkkumies, nettotulot hieman yli 2000 kuussa. Säästöön jää tästä noin kaksi kolmannesta eli 1500. Kun tämä tilanne on jatkunut jo vuosia, pahan päivän varalle on kertynyt ihan kohtuullinen summa.
Nettotulot vaihtelevat alle ja yli 2000 euron, ja säästöön jää tuhannesta jopa melkein pariin. Aina tilanne ei kuitenkaan ole ollut ihan näin hyvä.
Kyllä minä lähes aina olen säästämään pystynyt. Vaikka pienituloinen olenkin ollut suurimman osan työurastani, niin kyllä sitä parisen tuhatta euroa aina yritti vuodessa saada kasaan. Työttömänä meni vähän tiukemmalle, kun ansiosidonnaiseni oli pieni, mutta pistin vyötä tiukemmalle, ja sain edelleenkin rahaa jäämään säästöön.
"Köyhislook" tiivistikin aika hyvin ajatukseni. Miksi ihmeessä monilla menot kasvavat tulojen mukaan niin paljon, ettei mitään jää ylimääräiseksi? Toki ne hieman kasvoivat minullakin työttömyysajoilta, mutta puhutaan silti suhteessa hyvin pienestä kasvusta. Ennemminkin kymppejä, kuin satasia kuukausitasolla.
Laittaisin rahaa säästöön jos kykenisin. Vaan kun ei ole varallisuutta moiseen touhuun.
Olisihan se kiva laittaa sitä rahaa säästöön vaikka edes 30€/kk, mutta tällä hetkellä tulot ovat niin minimaalisen pienet, että hyvä kun yh äitinä tulen toimeen kahden lapseni kanssa.
Silloin kun oli vielä mies kuvioissa, elimme silloinkin hieman niukasti, mutta pystyimme laittamaan rahaa säästöön joka kuukausi, välillä vain 10€ ja toisinaan taas jopa 60€. Siellä oli sitten joululahjarahatkin ja jos teki mieli kesällä käyd' tekemässä joku päivän parin automatka, niin se onnistui.
Nyt ei voi kuin vaan haaveilla moisesta!