Jos Neville Chamberlain olis jatkanut pääministerinä Norjan epäonnistumisen jälkeenkin niin olisiko hän tehnyt rauhan Saksan kanssa Ranskan kukistuttua?
Neville Chamberlain
Daladier
7133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
arvostellaan heikoksi ja pelkuriksi muun muassa Munchenin tapaamisensa vuoksi? Eikö maailmansota ole niin suuri onnettomuus ihmiskunnalle että sen estämisen kaikin keinoin tulisi olla pääasia, mahdollisista arvovaltatappioista huolimatta. Olisiko eurooppa nyt monenkertaisesti vauraampi jos ensinnäkin Ranska ja Englanti olisivat oppineet edes jotain 1 maailmansotaan johtaneiden, valtioiden välisten turvatakuiden verkon vaarallisuudesta. Ja ellei pääministeriksi olisi lopulta nostettu buurisodan ja sen jälkeisistä epäonnistumisistaan katkeroitunutta, alkoholisoitunutta Churchillia.
Elleivät Ranska ja Englanti olisi julistaneet tarpeetonta sotaa Saksalle, ei Saksa olisi koskaan hyökännyt länteen. Eihän se nytkään tiennyt mitä loppujen lopuksi voitollaan tekisi, eikä jo 1871 menetetty Elsass-Lothringen olisi ollut Saksalle riittävä syy aloittaa sotaa jonka aloittamista se pohjimmiltaan pelkäsi.
Saksa olisi mahdollisesti tyytynyt jo valloittamaansa, Versaillesin rauhaa edeltäneisiin alueisiin korkojen kanssa. Sota NL:a vastaan on tietenkin poliittinen kysymysmerkki, ehkä jopa Stalin olisi hyökännyt ellei Saksa olisi sitä tehnyt.
Clemenceau varmasti typeryydellään sen että uusi sota syttyisi. Jopa kenraali Foch tiesi että rauhansopimus oli vain välitauko.
Ainahan Euroopassa on eri kansat ja heimot sotineet keskenään. Teollinen vallankumous vaan teki sodasta entistä tappavampaa mikä nähtiin maailmansotien ja Vietnamin sodan aikana.
Ranska olisi kaatunut ihan helposti ensimmäisessä maailmansodassa kuten vuonna 1871 ellei sitä olisi ollut auttamassa Britannia, Venäjä ja Yhdysvallat.
Lisäksi ilman Preussia ja preusilaisia upseereja kuten Gebhard Leberecht von Blücheriä ja Klemens von Metternichiä ei olisi Napoleonia voitettu.
Miten Englanti ja Venäjä maksoi takaisin Saksan kansalle sata vuotta myöhemmin? Julistamalla sodan Saksalle sen perusteella että Saksa hyökkäisi Ranskaan ja auttaisi Itävalta-Unkaria tuhoamaan Serbian.
Väärä upseeri. Ei siis Klemens von Metternich vaan Carl von Clausewitz.
Hitlerin geopoliittinen visio 1930-luvulla oli Saksan laajentuminen Itä-Eurooppaan Iso-Britannian pysyessä edelleen maailman merten valtiaana (mitä asemaa tosin USA ja Japani jo uhkasivat). Hitler toivoi liittoa Saksan ja Englannin välillle ja Ranskan mukautumista siihen, että vastineeksi siirtomaidensa säilymisestä se sallisi itäeurooppalaisten liittolaistensa (Tšekkoslovakian, Puolan, Jugoslavian, Romanian) siirtymisen Saksan intressipiiriin. Lopullinen pitkän tähtäyksen tavoite Hitlerillä oli aina idässä - Neuvostoliiton tuhoaminen ja Venäjän pirstominen. Länsivalloilta Hitler toivoi apua tai ainakin puolueettomuutta sitten kun aika olisi kypsä hyökätä Venäjälle.
Molotov-Ribbentrop-sopimuksen Hitler toivoi pelottavan Ranskaa ja Englantia julistamasta sotaa Saksalle Puolan vuoksi. Voitettuaan Ranskan Hitler alkoi välittömästi suunnitella Venäjän sotaretkeä ja tarjosi briteille rauhaa. Koko ajan hänellä oli mielessä pääajatus, hyökkäys itään. Kaikki natsit eivät olleet samaa mieltä geopolitiikasta Hitlerin kanssa. Oli myös niitä, joiden mielestä Saksa ja Neuvostoliitto voisivat yhdessä hallita koko Euraasian suurmannerta ja muodostaa siten vastapainon Iso-Britannian, Yhdysvaltojen ja Japanin merivalloille. Tällaisia pohdiskeluja esittivät paitsi Karl Haushoferin kaltaiset "geopolitiikot", myös natsipuolueesta Hitlerin valtaantulon aikaan pois puhdistetun "strasserilaisen" oppositiosiiven jäsenet. Ribbentrop ja Goebbelskin ajattelivat ajoittain, että liitto Venäjän kanssa Englantia vastaan olisi Saksalle edullisempi kuin sota Venäjää vastaan.
On ironista, että Saksa olisi voinut yhdessä joko Iso-Britannian tai Neuvostoliiton kanssa hallita Eurooppaa, ehkä koko Euraasiaakin, mutta koska Englanti valitsi sodan Saksaa vastaan v. 1939 ja koska Saksa valitsi sodan Neuvostoliittoa vastaan v. 1941, häviöön joutuivat lopulta sekä Saksa että brittiläinen imperiumi. Neuvostoliitto sai sodan tuloksena "elintilaa lännestä" ja USA puolestaan peri sodan heikentämien brittien aseman valtameriä hallitsevana maailmanvaltana, varsinkin kun toinen pääkilpailija Japanikin kukistettiin. Ennen toista maailmansotaa todellisia suurvaltoja oli viisi: Amerikka, Englanti, Saksa, Neuvosto-Venäjä ja Japani (Ranska uskoi - ja uskoi vielä sodan jälkeenkin! - olevansa suurvalta mutta ei enää sitä ollut). Sodan päätyttyä enää USA ja Neuvostoliitto olivat jäljellä. USA hallitsi maailman meriä, Neuvostoliitto Euraasian sydänmaata, etenkin sen jälkeen kun kommunistit voittivat Kiinan sisällissodan v. 1949. Kylmän sodan - toisen maailmansodan ainoiden voittajien välisen loppukamppailun - alkuasetelma oli valmis.
Yhdysvallat oli myös voittaja. Neuvostoliitto ja Yhdysvallat olivat Euroopan hallitsijat sodan jälkeen.
Aasiassa Yhdysvallat oli hieman ovelampi.
Jenkeillä on käsittääkseni vieläkin joukkoja Saksassa.
Chamberlainko?
Mies joka petti tshekkoslovakialaiset 1938 Munchenissä ...ja puoli vuotta myöhemmin juutalaiset.