Mikä siinä oikein on, että kun pikkuisenkin arvostelee palstan arvoisia köyhiä velttoudesta, laiskuudesta, saamattomuudesta tai loisimisesta, niin paikalle ryntää joku suupielet väpättäen moralisoimaan sitä miten kauheaa on syyllistää ihmisiä joilla on kaikenlaisia SAIRAUKSIA, ja joiden tila ei sen takia ole heidän oma VIKANSA. Yleensä näihin salaperäisiin sairauksiin viitataan vain etäisesti, eikä niitä yleensä yksilöidä.
Ihan varmasti osa köyhistä onkin tavalla tai toisella kipeitä ( kysymyksessä on kuitenkin usein jokin itseaiheutettu/elämäntavoista johtuva tila) mutta niin olen minäkin (verenpainetauti) - ja useat muut itsensä elättävät.
Onko siis todella niin, että köyhät ovat sairauksineen etuoikeutettuja, syyntakeettomia ja kaiken arvostelun yläpuolella, ja löytyykö palstalta yhtään sellaista köyhää joka tuntisi vointinsa (riittävän) terveeksi ? Ymmärrän kyllä, että hauras ihmismieli tarvitsee suojakseen ja puolustuksekseen kaikenlaisia tekosyitä, mutta tämä säälittäviin sairauksiin vetoaminen saa joskus ihan naurettavia piirteitä.
Ihan varmasti osa köyhistä onkin tavalla tai toisella kipeitä ( kysymyksessä on kuitenkin usein jokin itseaiheutettu/elämäntavoista johtuva tila) mutta niin olen minäkin (verenpainetauti) - ja useat muut itsensä elättävät.
Onko siis todella niin, että köyhät ovat sairauksineen etuoikeutettuja, syyntakeettomia ja kaiken arvostelun yläpuolella, ja löytyykö palstalta yhtään sellaista köyhää joka tuntisi vointinsa (riittävän) terveeksi ? Ymmärrän kyllä, että hauras ihmismieli tarvitsee suojakseen ja puolustuksekseen kaikenlaisia tekosyitä, mutta tämä säälittäviin sairauksiin vetoaminen saa joskus ihan naurettavia piirteitä.
Vastaukset 82
Vanhimmat
Eihän teillä kaikilla voi kuitenkaan olla jokin todella vammauttava tauti, kuten paiserutto, lepra, keuhkopöhö, neliraajahalvaus, ameebapunatauti, tai denguekuume? Eihän?
Kyllä nämä asiat olisi hyvä aukikirjoittaa, eikä vain piileskellä jonkin epämääräisesti viitatun tilanteen takana.
Kertoisitko ystävällisesti itse mikä on oma varallisuutesi ja terveydentilasi. Oletko sinä köyhä vai tulitko vain ilkkumaan toisten huonompiosaisten elämän tasoa?
Ja muuten, hyvää juhannusta sinullekin!
Johan kerroin.
Jos hyväosaisuus merkitsee sitä, että saan osaltani elättää jatkuvasti kasvavaa röyhkeitten, lyhytnäköisten kitisevien ja kiittämättömien pummien laumaa, niin kaipa sitten kuulun hyväosaisiin. Stressiperäiset sairaudet ovat oman luokkani vitsaus, mutta niitähän ei täällä koskaan lasketa lieventäväksi asianhaaraksi, jolla saisi minkäänlaista helpotusta, tai edes empatiaa osaksensa.
Kaiken tämän - ja varsinkin ennustetun tulevan - vastikkeettoman rahansyytämisen takia katson olevani oikeutettu kyselemään ja kyseenalaistamaan nykyisen systeemin järkevyyttä. Pelkään, että tällä nykyisellä menolla tulemme kaikki tulevaisuudessa olemaan vain entistä huono-osaisimempia. Varsinkaan en näe köyhyyttä niin tavoiteltavana olotilana, etteikö sitä vastaan kannattaisi kamppailla, ja sen takia sen syitä ja olemusta analysoida.
Lauletaan yhdessä:
http://www.youtube.com/watch?v=4rVXsVNiYNo&feature=related
Saatuani 50:nä potkut ryhdyin alkujärkytyksestä selvittyäni suunnittelemaan elämääni.
Niukkuus ohjasi kotiruuan valmistukseen perustarvikkeista.
Juurekset, kuivatut herneet, tarjousmakaronit yms. sesongin mukaan.
Lihana on broileri säilyttänyt hinta- ravintoarvo suhteessa pintansa.
Vaihtelua saa valmistustavoista, lisukkeista ja maustamisesta.
Hedelmät on täytynyt katsoa hinnan perusteella. Lisäksi iso omppu tai aplari riittää kahdeksi päiväksi.
Jne.
Aloitin kuntoilun alkuun 5krt/vko, sittemmin kuudesti.
Tupakoinut en ole vuosikausiin ja nyt totesin kuntoilun ja ryyppäämisen yhteen soveltumattomuuden.
Leposykkeeni laski yli 20-laakia / minuutti.
Pääsin irti verenpainelääkityksestä.
Kokonaiskolestrolini putosi 8 tasossa alle 5:n.
Veriarvojen muutos johtui varmaan siirtymisestä tyäpaikkaruokaloiden rasvaisista einessapuskoista omavalmisteiseen, terveelliseen ja halpaan.
Koko elämisen laatu, mukaan lukien potenssi, parani.
Suurin muutos tapahtui puolessa vuodessa ja vuodessa tavoitin nykyisen tason.
Eukko ajautui työttömäksi vajaata vuotta myöhemmin.
On yhteistä aikaa ja yhteisä harrastuksia.
Mitään perushankintoja ei ole näköpiirissä joten mikäs tässä on eläessä vaikka tulomme ovatkin avioparin virallisen köyhyysrajan alapuolella.
Ps. Aikanaan hankittiin omistusasunto.
Mitään tukia emme saa, emme ole tosin hakeneetkaan.
Häpeä tunnustaa mutta hinku työntekoon on kyllä häipynyt!
Köyhyys
Keskustele elämästä köyhyysrajan alapuolella.
Palstalla 41 647 viestiä
Uusia viestejä 24h aikana: 42 kpl
ALOITA UUSI KESKUSTELU
Eli sinulla ei siis ole asiaa palstalle.
Köyhästä on yhtä ikävää kuulla "paremmin toimeentulevien" juttuja.
Minne matkustaa, tai mitä ostella, missä on paras ruoka hinta laatu suhteessa, mitä vaatteita nyt ostelee ja missä hoidoissa käy.. Ne siis ainoita OIKEITA juttuja... HAKEUDU palstoille joissa niitä käsitellään vai oletko taipuvainen masokismiin?
.
Oletko siis sitä mieltä, että köyhyys ja köyhät ilmiönä on jotenkin niin erillään muusta yhteiskunnasta, ettei siitä saa edes puhua kuulumatta siihen?
Köyhä on aina itsekäs sika, joka haluaa varastaa toisten omaisuuden.
Tätini oli kova työnainen, mutta sairastui reumaan. Koska teki silti työtä, joka ei reumaatikolle sovi, hän sairastui lopulta niin pahasti, että 45-vuotiaana ei kyennyt enää kävelemään kauppaankaan itse. Sen lisäksi hän jäi leskeksi, kun mies kuoli nuorimmaisen ollessa 10-vuotias. He elivät jonkun aikaa meilläkin, kun ei ollut asuntoa, vanhin oli muiden sukulaisten luona.
Omat vanhempani taas tekivät älyttömästi töitä, mutta en tiedä, miksi olimme köyhiä. Ainkain isälleni maksettiin pilkkahintaa, eli isäni ei osannut hinnoitella. Töitä siis oli, kun teki halvalla, mutta ei niistä käteen jäänyt.
Itse olen puolisoni varassa. Oma valinta, valitsin kotiseuturakkaan ja läheisriippuvaisen puolison, joka ei antanut minun lähteä muualle eikä suostunut itse muuttamaan kotiseudultaan mihinkään. Tämä työttömyysalueella asuminen tuhosi hyvin alkaneen urakehitykseni ja olen välillä mielessäni tosi vihainen puolisolleni, mutta en näytä sitä. Olen aika vaikeasti masentunut, mutta koetan salata sen läheisiltäni. Minulla ei ole tällä paikkakunnalla töitä, ei ystäviä eikä yhtään omaa sukulaista. Mutta ei ole kanttia jättää puolisoakaan, joka on kuitenkin rakas.
Jännää että joku viitsii tosiaan tulla pilkkaamaan ja vaatimaan jotain yksityiskohtaisia selostuksia. En ole kyllä kuullut kenekään joutuneen Suomessa työkyvyttömäsi noiden Aku-Ankasta opittujen eksoottisten sairauksien vuoksi. Reuman, nivelrikon, selkäsairauksien, työtapaturmien tai masennuksen vuoksi on moni pudonnut köyhyysloukkuun.
Minun kohdallani elämä alkoi suuntautua urilleen jo viiden vanhana kun isäni kuoli. Äiti jäi yksin elättämään meitä kolmea lasta joista vanhin oli seitsemän ja nuorin vuoden ikäinen. Äiti meni tehtaalle töihin kolmeen vuoroon. Koulut käytiin vähän niin ja näin kun kukaan ei koskaan ollut patistamassa lukemaan eikä tarkistamassa läksyjä. Töihin ajeltiin heti kun kynnelle kykeni. Viidentoista ikäisenä lapsia hoitamaan ja piikomaan, siitä sitten siivoustöihin mihin ei koulutusta kysytty. Äiti kuoli ennen kuin ehdin kaksikymppiseksi. Sitten olikin edessä lavea maailma eikä mitään turvapaikkaa. Monen kolhun kautta vihdoin oma perhe ja kaksi lasta. Erosin juoposta miehestä kun lapset olivat kahdeksan ja kymmenen ikäiset. Elätin meidät siivoustyöllä kunnes viime syksynä jouduin nivelrikon vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläke ei kovin suureksi karttunut niin pienillä palkoilla ja kahdeksan ensimmäistä vuotta maksoin eläkemaksuja muiden hyväksi. Silloinhan eläke alkoi karttua vasta 23 vuotiaana.
Nyt onneksi lapset ovat maailmalla ja on menossa siirtymävaihe yksin asuvan eläkeläisen elämään.
Minä olen onnellinen nykyisessä olossani. Ei tarvitse enää koskaan niska kyyryssä kuunnella narsistisen pomon raivoamista eikä lähteä räntäsateeseen raataakseen itsensä näännyksiin pienellä palkalla.
Jokainen päivä on luksusta kun saa rauhassa nuttia aamukahvin ja lukea lehden. Niinkuin olisi aina kesäloma :)
Kyllä, kyllä ... tätini, vanhempani .. kas kun ei vielä sotaveteraanit ja torpparit nälänhädän aikoihin.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Toivottavasti olet tehnyt omalta osaltasi voitavasi, ettei köyhyys ja "ajautuminen" negatiiviseen urakehitykseen jatkuisi ainakaan enää lapsissasi? Millaisen perinnön ja roolimallin olet aikonut tässä mielessä heille antaa? Etteivät he vain puolestaan myöhemmin syyttelisi omissa ongelmissaan sinua saamattomuudesta, näköalattomuudesta, kohtaloon alistumisesta ja pelkuruudesta?
Jännää, ettet maininnut reuman, nivelrikon, selkäsairauksien, työtapaturmien ja masennuksen lisäksi myös yleisesti tunnettuja alkoholin ja huumeitten käyttöön liittyviä asioita. Vaan mitäpä niitä mainita, ovat varmaan kroonista denguekuumetta marginaalisempiakin syrjäytymisen syitä verrattuna noihin mainitsemiisi.
Totta, reumaperäisiä sairauksia saattaa tosiaan tulla raskaan raadannan seurauksena, mutta sinunkin puheenvuorostasi kuulsi läpi past tense, eli menneisyys. Luulisin, että palstan kriittisiä ja työtätekeviä yhdistää ensisijaisesti kuitenkin halu kyseenalaistaa ne syyt, joilla vapaamatkustaminen halutaan oikeuttaa jo ENNEN/ILMAN sellaisia aktiviteetteja joista seurauksena olisi kulumat tai työtapaturmat.
Ei spurgut kirjoittele netissä. Eivätkä he ole köyhiä, sillä he saavat viinarahansa fattasta ja yhteiskunnalta elämistyyliin sopivia asuntoja, joissa on olohuoneessa lattiakaivo, sossu maksaa.
Tutkimuksen mukaan alkoholin käyttö vähenee työttömäksi joutumisen jälkeen, koska siihen ei ole rahaa. Tämän voin kyllä vahvistaa, sillä viimeksi kun olin työharjoittelussa, kahvipöytäkeskusteluja hallitsi hyvin voimakkaasti viikonloppujuopottelut, kesäjuopottelut...Meitä oli kaksi harjoittelijaa, joista toinen sanoi, että juhannuksena sitten ottaa muuten oluen. Itse otan joskus lasillisen viiniä tyyliin jouluaterialla ja juhlissa, jos tarjotaan. Muutaman kerran vuodessa siis.
Onneksi puolisoni on kuitenkin kannustava, eikä tuollainen haukkuva paska kuten sinä.
Tottakai yritän vielä, vaikka kaltaisesi kusipäät, jolla on paljon vihamiehiä, mutta jota kukaan ei rakasta, yrittävät iskeä kapuloita rattaisiin. Kaltaistesi läheiset ovat yleensä kaikkein onnellisimpia kuolinpäivänäsi.
Minulla on vain ollut epäonnea yrityksistä huolimatta. Mutta se, että tulee nettiin köyhien palstalle pätemään, on osoitus pohjimmiltaan heikosta itsetunnosta. Loppujen lopuksi, moniko oikeasti näkee viestisi? Muutama kymmen. Spurguista ei yksikään, esim. itse en käytä alkoholia ollenkaan.
Onko neuvosi ottaa avioero? Puoliso on nyt, 20 vuoden jälkeen myöntynyt siihen, että saan palata kotiseudulleni, mutta ei lähde itse, niin että olisin viikonloput kotona. Äläkä syyllistä, että et pysty, tosiasiassa sinä tarvitsetkin itseäsi huonompia ja jos joku pystyy, saat päänsärkyä. Ihminen tarvitsee kannustamista, ei syyllistämistä. Mutta nämä palstat ovat IRL vihattujen narsistien paratiiseja. Normaali ihminen ei tarvitse solvattavia. Mene peiliin katsomaan ja mieti, mikä sinusta teki inhiottavan ilkeä'n ja peruspahan. Haista paska, eikä sinun itse paskana tarvitse sitä mennä kauas haistelemaan.
Tarkoitan vaimoani.
Ei koskaan harannut työn perässä muuttoa vastaan.
Neljä paikkunnan vaihtoa.
Niiden jälkeen olin 12-vuotta kiertolaisena siellä missä sattui työtä olemaan.
Pätkätöiden ja pitkäaikaistyöttömyyden kautta ajauduin työttömyyseläkkeelle.
Osan työurastani tein nuorena Ruotsissa ja Norjassa "pimeinä" tai niin lyhyinä jaksoina etteivät maksa eläkettä.
Sitä samaa myös kotimaassa.
En valita koska tiesin tuon jo silloin.
Vaimo joutui sairaseläkkeelle 52-vuotisena.
Osa-aikainen myymälätyö ei paljoakaan sairaseläkettäkään anna. KELA täydentää.
Millä tavalla muka sinua solvasin, kun noin kovasti älähdit?
Muuta en tehnyt kuin peräänkuulutin sinulta ihan vähän muutakin kuin syyttävän sormen osoittamista muitten suuntaan kovan "kohtalosi" takia.
Usein on kyllä todettu, että mitään ei ihminen puolusta niin raivokkaasti kuin saada jatkaa valitsemallaan polulla vaikka järkisyyt ja -toimenpiteet antaisivat mahdollisuuden toisenlaiseenkin "kohtaloon". En edes kehoittanut sinua muuttumaan, vaan olin huolissani siitä että (kuten valitettavan usein käy) lapsesi jatkavat sinulta oppimiaan roolimalleja ja jäävät puolestaan lähtökuoppiinsa syyttelemään muita.
millaisia roolimalleja lapseni minulta oppivat yhden kirjoituksen perusteella? Et mikään. Aika uuno olet, jos luulet, etten ole työtä tehnyt tai kouluja käynyt. Jos luulet, että istun vain kotona istumassa, niin haista paska. Älähdin, koska sinä ääliö teer karkeita, typeriä ja vääriä johtopäätöksiä muutaman rivin perusteella. Minä vain olen sisimmässäni täynnä tätä paikkakuntaa, mutta älä puusilmä tollo päättele, että niitä näyttäisin lapsilleni. Tosin lapseni ovat vähän liikaa jo nähneet, että yritän koko ajan enkä silti pääse mihinkään, se on totta, että se ei ole heille hyväksi. Mutta ovat he oppineet, vanhempi haki kouluun suuremmalle paikkakunnalle, vaikka sama linja olisi täälläkin. Siksi, että siellä on paremmin töitä ja paremmat mahdollisuudet saada töitä opiskelun ohessa. Nuorempi sanoi, että hän lähtee pois heti lukion jälkeen, kun täällä on niin paljon työttömyyttä.
Minä en valinnut polkuani, vaan olin liian kiltti ja annoin muiden sanella tekemiseni. Siitä nyt yritän päästä pois. Jos vanhemapani estivät ulkomaille lähtöni, koska tarvitsivat apua yrityksissään ja veljeni pääsi, niin kyllä totta vie osoitan vähän syyttävää sormea sinnekin päin! Minut kasvatettiin tottelemaan, osaan uhmata vasta nyt. Mm. isälleni olen jo sanonut vastaan, vaikka hän onkin vanha, kun isäni on melkoinen narsisti, joka kohteli äitiäni todella törkeästi. Minusta oli pienenä ihan normaalia, että isä ihaili muita naisia, kun hän teki sen ihan minun kuulteni.
Laiskuus, ja siihen usein liittyvät elämäntavat johtavat usein terveyden heikkenemiseen ja erilaisiin sairauksiin.
Homma toimii myös toiseen suuntaan. Eräs hyvä tuttavani, akateemisesti koulutettu ja koulutustaan vastaavassa toimessa ollut 37-vuotias sinkkunainen oireili vuosikausia ja oli vaihtelevia jaksoja sairaslomilla.
Tauti johti pitkään työkyvyttömyyteen ja viimein onnistuttiin diagnostosoimaan kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi, aikaisemmin kai maanis-debressiivinen.
Pitkän kuntoutuksen jälkeen hän on palannut tekemään 60% normaalista työajasta.
Sairastamisen ja kuntoutuksen aikana hänen tulonsa putosivat, jostain teknisetä syystä alle toimeentulotuen?! Aivan oikeasti!
Silloin ihminen oli todella köyhä ilman omaa tuttamustaan.
Vähäiset säästöt kuluivat ensimmäisen vuoden aikana ja vähästä omaisuudestan ainoastaan perimänsä pieni timanttisormus oli panttauskelpoinen.
Mainittakoon että ko. henkilö ei ole koskaan tupakoinut ja on absolutisti.
"Laiskuus, ja siihen usein liittyvät elämäntavat johtavat usein terveyden heikkenemiseen ja erilaisiin sairauksiin. "
Sinun kirjoituksesi on asiallinen. Mutta noin yleensä, monet tänne kirjoittavat ovat toimistopellejä, jotka eivät ole fyysistä työtä ikinä tehneetkään. Kyllä viimeksi harjoittelupaikallani näin todella, miten raihnaiseksi työ ihmiset voi tehdä. Erittäin vaaralliset työolosuhteet, paljon hankalia paikkoja ja todella fyysisesti raskasta työtä. Ei sitä tajua, miten raskasta se on, ellei itse sitä tee enemmänkin kuin pelkkänä kokeiluna.
Työperäisiä sairauksia on paljon, ja toimistoissa istuvat pellet, joilla on työaikana aikaa surffailla pitkin nettipalstoja, sitten kirjoittelevat laiskudeesta, naurettavaa. Itse olen kyllä siellä toimistossakin ollut ja kyllähän se selkään käy, mutta se on useilla oma vika, kun tauoilla tai muutenkin kesken työajan pitää mennä nettiin sen sijaan että vetäiksi vaikka pienen taukojumpan - mutta eihän työnantaja saa nähdä, että on luppoaikaa..
Noin on.
Eräs tätini poisti faneriviiluista vasaralla ja käsitanssilla oksanpaikkoja ja löi niihin täyteläpyt.
7:ssä vuodessa oli perusterveen 45:n naisen niskaranka sökö.
Silloin ei ollut puhettakaan mistään uudelleenkoulutuksesta.
Tuttavani timpuri hakkasi käyttökätensä olkapään kolmesti leikkauskuntoon.
Sitten luopuivat lekuritkin toivosta.
Muijani työkaverin niskaranka meni marketin palvelutiskityössä ( totta on ) kädet puuduttavaan kuntoon v40:n pinnassa.
Yritti epätoivoisesti roikkua työn syrjässä kiinni ajautuen lopulta pari keikkaa viikossa tekeväksi tuote-esittelijäksi.
Käyttivät välillä ATK-ajokortin.
Niska leikattiin mutta vaiva helpotti vain osittain.
Ympäristön, ja myös minun, hämmästykseksi kieltäytyi eläkevaihtoehdosta.
Tunnen tapauksen hyvin koska kyseessä on muijani kävelykaveri ja ovat perhetuttuja pitkältä ajalta.
Suolistosyöpä joka leikattiin mutta vaatii parhaillaan suonen sisäistä sytostaattihoitoa, ratkaisi viimein pelin eläkkeen suuntaan.
Kyllä näitä on.
Työtapaturma tai todettu ammattitauti ovat taloudellisin tapa menettää työkykynsä. Vakuutus maksaa.
Oma kokemukseni "haalarihommista" ennen konttuuria on kestoltaan vain 5v mutta sitäkin monipuolisempi.
Tiilitehtaan ladonnasta korkkieristykseen, valimon hanttihommista autojen kokoonpanoon, hitsauksesta koneasennukseen, syylärien kokoonpanosta ravintolan portsariin.
Yms. Mitään en oppinut kunnolla mutta tein kaikkea mitä teetättäjä uskasi tarjota.
Joo, tuossa harjoittelupaikassa missä olin, oli toisella paikkakunnalla käynyt sellainenkin tapaus, että tuli ihan pysyvä "työkyvyttömyys", kun henkilö kuoli. Pahoja tapaturmia ei ollut nyt yli vuoteen sattunut, joka on kuulemma jo pitkä aika.
"Erittäin vaaralliset työolosuhteet, paljon hankalia paikkoja ja todella fyysisesti raskasta työtä. Ei sitä tajua, miten raskasta se on, ellei itse sitä tee enemmänkin kuin pelkkänä kokeiluna."
En ole ikinä nähnyt että ekonomi, lakimies, lääkäri, biologian tohtori, ohjelmoija, projektipäällikkö tai kirjanpitäjä tekisivät tuollaista työtä?
Elämä on valintoja joista ensimmäinen tehdään peruskoulun jälkeen. Toinen hakeutuu hyvämaineiseen lukioon, toinen huoltoaseman kassalle. Ensimmäinen valinta tehty. Seuraavat edessä.
1. Oma koulutus valitaan. Jääkö peruskouluun vai luetko hyvin työllistävän alan maisteriksi?
2. Puoliso valitaan Otatko varakkaasta suvusta lääkärin tai kansainvälisessä firmassa uraa tekevän vai pikkupaikkakunnan paikallisesta sen ilman tutkintoa olevan, aina välillä kirvesmiehen hommia tehneen?
3. Asuinpaikka valitaan. Jäätkö 1500 ihmisen Taka-Äetsään ihmettelemään paikan hidasta hiipumista vai muutatko isoon kaupungiin kansainvälisten yritysten ja palveluiden äärelle?
Nämä kolme valintaa määrittävät elämäsi kulun. Kaikissa kolmessa oikein valinnut ei ole ikinä köyhä. Kaikissa kolmessa väärin valinnut on lähes aina.
Reipas aamu!
Aaton aattona join yhden oluttölkin. Siinä olivat juhannusalkoholini.
Pari kertaa vuodessa teen uuteolutta panoksen mutta tähän muuhun elämäntapaan liittyen sitäkään ei voi dokata taolkuttomasti.
Provosoimatta haluan mainostaa: Köyhänä hyväkuntoinen ja terve eikä edes juhannusaamuna krapulaa!
Olen kokenut toisenkinlaisia juhannuksia.
En pidä itseäni tiukkapipona vaan haluan nauttia kaikilta osin elämäni loppuvuosista mahdollisimman terveenä.
Eihän sitä koskaan tiedä.
Voi sinua hyvä ihminen joka aloitit tämän viestiketjun huh huh syöt itse verenpainelääkkeitä että silleen juu,tiedätkö mitkä kulut tulee justiin tuosta korkeanverenpaineen liittäinäis sairauksista.
Olet kyllä yksinkertaisuuden huippu.
Ei tällä palstalla alkoholistit,narkkarit käy vaan ihan tavallisia ihmisiä jotka jostain syystä joutuneet ahdinkoon.Aina löytyy tuollaisia välkkyjä jotka mutu tuntumalta ovat asiantuntijoita.
koko ikäni tein raskasta hoitotyötä. Selkähän siinä lopulta meni ihan sököksi.
Nyt olen 59v ja täydelle tökyvyttömyyseläkkeelle, pääsin tänä keväänä. Ensin olin osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeellä. En jaksanut sitäkään ja niin olin sairaslomalla melkein vuoden ja pantiin paperit sisään ja sain vastauksen alle kahdessa viikossa siitä, kun olin itse vienyt hakemuksen eläkelaitokselleni.
Ihan hyvin tulen toimeen eläkkeelläni. Summaa nosti se, että tein kauan yötyötä ja kävin paremmassa kunnossa ollessani keikalla oman työni ohessa. En tiedä, olisko kannattanut terveyden suhteen rehkiä, mutta saanpahan parempaa eläkettä.
Vaimoni sairastui 52-vuotisena geneettiseen verisyöpään jolla ei ole vähäisintäkään yhteyttä työhön tai omaan tuottamukseen.
Eläke on KELAn lisineen hieman päälle 800E/kk, netto.
Onneksi lääkkeet ovat kokonaan korvattavia ja ainoana oireena on alhaisenHb:n aiheuttama hengästyminen.
Puoli vuotta kului ja neljä aivohalvausta ( yksi täydelliseen liikkumattomuuteen johtanut ) tapahtui ennen taudin määrityksen osumista.
Eivät kuulemma paikalliset hematologit ole koskaan vastaavaa tavanneet.
Itse lopetin töissä reuhuamisen joustavasti alkaen 53v.
Kunto ja terveys kohenivat nopeasti.
Vain eturauhanen tarvitsee päivittäin kaksi pilleriä.
on sitten toipunut täysin näistä aivohalvauksista? Se on hieno asia. Taitaa olla harvinaista, että tämmöinen verisairaus aiheuttaa myös aivohalvauksia. Hyvä, kun syy lopulta selvisi. Mikä johdatti hematologit oikeille jäljille sairauden suhteen? Olisi mielenkiintoista tietää.
Hyvää jatkoa elämäänne!
Vai että oikein huhu huh :D ? Sinäkö olet kuvitellut ettei työssäkäyvillä ole mitään sairauksia ja ongelmia?
Pelkästään omassa työpaikassani meitä verenpaineesta kärsiviä on monia (yksiköstäni lähes jokainen) on syöpäsairauksia, mielenterveysongelmia, velkoja, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, alkoholismia, vammaisia lapsia, allergioita, ongelmallisia ihmissuhteita, astmaa, kulttuuri- ja kielieroja, diapetestä, reumaa, sisäänpäinkasvaneita varpaankynsiä ... ihan kaikkea sitä mitä täälläkin valitetaan - PAITSI että nämä mainitsemani tapaukset käyvät ongelmistaan huolimatta töissä, ja kustantavat itse oman elämänsä.
Itte maksaa, sinäpä sen sanoit.
Teillä muhii melkoinen sairaseläkepommi. Myös kuolemanvaaraa näköjään on, verenpainesairaudet tietävät tulevia aivohalvauksia ja sydänkohtauksia.
Ei köyhyys tarkoita sitä, että aina saisi yhteiskunnalta rahaa. Vammaisen lapsen vanhempi muuten saa aika paljonkin vammasta riippuen, tosin he ovat sen ansainneetkin.
Esimerkiksiksi itse en saa yhteiskunnalta yhtään mitään, piti lisäämäni. Puolisollani on ok työpaikka.
Kaikki kuolevat joskus .. en ole ajatellutkaan kuolevani terveenä ;P Sen sijaan minulla ei minkäänlaisia aikomuksia jäädä ennenaikaiselle sairaseläkkeelle tms. vaan todennäköisemmin tulen venyttämään eläkkeellelähtöikääni ylöspäin. En kuulu niihin jotka antaisivat pikku krempoillensa valtaa olla elämättä täyttä elämää ihan loppuun asti.
Kyse on yhden sortin polysytemia verasta joka oli 23-vuotta hematoligana keskussairaalassa toimineelle lekurille tuntematon.
Hankki verrokkimateriaalia Euroopasta.
Jäljitys keti 0,5-vuotta.
Kyllä ne jälkensä jättivät mutta vieraat eivät huomaa.
Ensimmäisen vuoden aikana vaimo ei esimerkiksi pystynyt käsittelemään kaksinumeroisia lukuja joka kuulemma esti hänen pääasiallisen harrastuksensa, puikoilla ompelun nalle langasta yms.
Hematologi koki tapauksen ehkä haasteena koska omalta kesälomaltaankin käsin hoiti asiaa.
Vaimo oli umpiterve, ei koskaan tupakoinut ja sosiaalinen alkoholinkäyttökin harvinista ja erittäin vähäistä.
Liikkui paljon, pituus 164cm, paino n.52kg.
Parasta kaikessa oli lääkärin määräys painon lisäämiseksi. Osa maksasta oli tukkeumien johdosta tuhoutunut ja roikkuu nytkin yhden laskimon varassa.
Kehoitusen jälkeen alkoivat paakelsit ja täytekeksit saamaan kyytiä.
58kg tyydytti lääkäriä ja vaimon alkoi palata aikaisempaan päiväjärjestykseen.
Alkulääkitys solumyrkkypiikeillä aiheutti rajuja sivuvaikutuksia joten se vaihdettiin kapseleihin vaikka lekuri varoitti jäljellä olevien vuosien vähenevän.
Laatu koheni oleellisesti.
Johtuen aikaisemmista, hyvin kohtuullisista elintavoistamme ja siitä että minä olen joskus ollut töissäkin, ei meidän ole tarvinnut muuttaa tapojamme työelän aikaan verrattuna.
Kuitenkin enemmän aikaa harrastuksille (mm. halpismatkat, loma-asunto) ja toisillemme.
Nykyään suunnittelemme elämäämme noin 0,5 - 1 vuosi eteen päin mutta elämme kuitenkin tätä päivää.
2 - 3kk oireiden ilmenemisestä on henki pois.
Kaikki mahdolliset käytännön järjestelyt teimme pian alkujärkytyksen jälkeen.
Välittömänä taloudellisena pelivarana on käyttelytilillämme noin vuoden nettoeläkkeitämme vastaava summa.
Tilanteen huomioon ottaen emme osaisi parempaa elämää odottaakaan.
Omaan kokemukseeni perustuen suosittelen töissä käymisen lopetusta.
Lopputilin myötä katosivat minun verenpaineeni ja korkeat kolestroni.
Lepopulssi aleni 20 laakia ja fyysinen kuntoni koheni huimasti.
Parisuhteessa ei aikaisemminkaan ollut pahempia ongelmia mutta rajaton yhdessäolomahdollisuus tekee sillekin terää.
Kulttuuri- ja kielieroihin törmää halpismatkoilla.
Sisäänkasvaneista kynsistä ei ole kokemusta.
Vaimoni mielestä minun pitäisi lopettaa samalla kädellä kivesten pöyhiminen ja nenän tonkiminen.
Se on suurin ongelma tällä hetkellä.
Lopettakaa hyvät ihmiset ja tehkää tilaa terveille tekijöille!!!!!!
Ette voi olla korvaamattomia!
ollut aikamoista teillä. Sanoisin, että olette"rohkeita" ihmisiä ja esimerkki positiivisesta suhtautumisesta elämään. Elätte tässä hetkessä, luulisin, siis matkustelette ja nautitte elämästänne.
On vaikea ilmaista ajatuksiaan näin sanoin, mutta toivottavsati sait selvän siitä, mitä tarkoitin.
Toivon teille monta tervettä vuotta ja mukavia matkoja edelleen!
Korostan nyt tässä heti, että itse olen täysin terve ja hyväkuntoinen. Kolme vuotta tehdyn kuntotestin mukaan olin notkeutta lukuunottamatta kaikessa ikäisteni keskiarvon yläpuolella, kestävyydessä reilusti. En ole käynyt lääkärissäkään hammaslääkäriä lukuunottamatta vuosiin.
Mutta pikkukremmppojahan nyt jokaisella alkaa olla keski-iässä, itse olenkin kuulemma harvinaisuus kun olen pysynyt terveenä. Sinä et vakavista sairauksista tiedä mitään. Et muuten takuulla mene töihin vähään aikaan, jos vaikka aivohalvauksen tai aivoverenvuoden saat. Teillä muuten täytyy tuolla diagnoosimäärällä olla todella paljon sairaslomapäiviä - noista sairauksia ei monia ihan yhdellä terveyskeskuskäynnillä todetakaan.
Tiesitkö, että pitkäaikaistyötön ei saa sairaspäivärahaa? Itse en ole pitkäaikaistyötön, vaan tarinani on aika pitkä, yrittäjyys, opiskelua yms. Mutta koska olen tuloton, en sairaalaankaan joutuessani saisi sairaslomapäivärahaa. Niin ja miksikö en tee työpaikkahakemuksia nyt? Joskus siitäkin hommasta on hyvä pitää vapaapäiviä.
"Tuolla diagnoosimäärällä" virastomme sairauspoissaolopäivät ovat vastaaviin verrattuna ihan keskimääräisiä, vaikka keski-ikämme on melko korkea. Meillä on talossa parikin omaa työpaikkalääkäriä, terveydenhoitaja, oma kunto-ohjaaja sali ja työpaikkaruokala jotka kaikki kannustavat terveellisiin elämäntapoihin.
Työtyytyväisyys meillä on keskimääräistä parempi.
Itse en ole vuosikausiin ollut poissa kuin muutaman hajapäivän flunssan takia :D
Virastotäti, kuule, menepä prosessiteollisuuteen työharjoitteluun ja katsomaan, millaista on oikea työnteko. Väitän, että et kestäisi päivääkään siinä hommassa, missä itse olin työharjoittelussa. Mulle sanottiinkin, että harva minun ikäinen täti pystyisi samaan kuin minä.
Itsekin olen ollut virastossa ja näin jälkeenpäin naurattaa, kun siellä valitettiin pölystä - kun tuolla teollisuudessa pölyä on väkisinkin koko ajan.
Vielä senkin voisin sanoa, että tuskin pystyisit edes seisomaan niissä paikoissa, missä minä tein töitä. Ítsekään en ihan kaikissa paikoissa voinut tehdä, mutta niissä vaara oli jo niin suuri, että ne ovat kokeneiden duunareiden paikkoja. Suunnilleen nostetaan 20 kg kuormia ulkotilassa, ahtaassa paikassa ja joskus turvakaiteetkin jouduttiin irrottamaan, jotta työkohteeseen pääsi käsiksi. Monestiko päivässä itse teet sitä? Kyllä ne duunarit moneen kertaan kirosivatkin teitä, jotka korkokengissänne tiedätte kuinka työperäiset sairaudet ovat keksittyjä.
Mutta myönnän, että en ollu itsekään tiennyt, että noin hankalia työolosuhteita on. Tehdasvierailuilla kun ei mennä pääsy kielletty -ovien taakse. Putoamisia, räjähdyksiä, vesien/öljyjen/happojen päälle tuloa, eikä näissä ole kyse huolimattomuudesta, vaan jos putki ehtii räjähtää ennen kuin vikaa ehditään korjata tai silloin kun sitä mennään korjaamaan, eipä mahda mitään. Virastossahan nyt voi töitä tehdä suunnilleen vaikka pyörätuolista käsin ja tunnenkin sellaisen ihmisen, joka tätä tekee ja on tehnyt monta vuotta.
Työpaikkahenki työn raskaudesta huolimatta oli parempi kuin yhdelläkään työpaikalla sitä ennen.
Miten ihminen voikin olla jatkuvasti noin kategorisen väärässä :D !
Tein aikoinani lähes kymmenen vuotta töitä tehtaalla, joka sekin oli aivan loistavaa aikaa. Tosin aktiivisena ihmisenä sain sielläkin ihan ite päättää miten asiani hoidin, enkä lopulta jäänyt ihan perussorvin ääreen marisemaan.
Mutta nyt - sori - lopetan tämän jutustelun tähän sillä pitää mennä katsomaan vieläkö virasto on pysynyt kuosissa parin viikon lomani jälkeen.
.. olinkin neuvomassa sinua vaihtamaan alaa. Tosin olet jo tainnut antaa sen neuvon itsellesikin? Jos se onnistui minulle, niin ehkäpä se vielä onnistuu sinullekin.
Tsemppiä ja hyvää tuulta :D
En todellakaan vaihda alaa, jolle vasta koulutuksen hankin ja rakastan tätä uutta alaani. Kyllähän noiden duunareiden palkka virastotädin palkan hakkaa kuitenkin. Luepa niin, että ymmärrät. Olin työharjoittelussa, en töissä, eli tutustumassa duunareiden töihin. Puhuin muista duunareista en itsestäni, mikä kyllä tekstistä tulee aika selvästi ilmi. Hyvää jatkoa!
Minäkin olin nuorena tehtaalla, mutta niitäkin on niin monenlaisia. Se oli ihan siistiä sisätyötä verrattuna tuohon harjoittelupaikkani työhön. Sorvin ääressä ei vielä paljon totuutta näe, ei noihin töihin yleensä naisia edes kovin helposti ole aiemmin otettu. Kyse on siis kunnossapitoduunista, mikä on täysin eri asia kuin valmistaa jotain komponentteja. Ikävää, että jätit keskustelun kesken.
Minulla on siis merkonomin koulutus ja olin noissa tylsissä virastoissa aiemmin. Koulutin itseni insinööriksi, mutta nyt on kesäloma-aika teollisuudessa. Harjoittelupaikkani ei tällä hetkellä uusia insinöörejä tarvitse, eikä se ole ihan suoraan minun suuntaumisvaihtoehtoni mukaista, mutta kokemus. En minä todella voinut kuvitella, millaisissa olosuhteissa kunnossapitotöitä tehdään, eli korkealla, pakkasessa, ulkotiloissa...silloin ei olla missään tehtaassa.
Vielä hyviä neuvoja?
Minä olen oikein velttouden huippu, nousen sängystä ainoastaan ruoan hankinnan ja syömisen tähden.
Olen niin veltto, etten viitsi edes miestä passata, on helpompaa olla sinkku.
Olen aiheuttanut työkyvyttömyyteni ja -haluttomuuteni määrätietoisella toiminnalla, koska minuun iski joku perkele 80-luvulla, teen kaiken päinvastoin kuin terve järki sanoo. Entinen mieskin sanoi kyllä vitutti katsella sitä kärsimystä.
Kuuntelen radiota kännykästä koska en viitsi siirtää sänkyäni toiseen huoneeseen.
Vetoan sairauksiin kun joku pyytää ulos.
Sänky on kuitenkin itse ostamani ja eläke tienattu kovimman kautta. Lisäksi kutsun syömään tuttavanikin joskus, kun hän ei ole liikaa jouvuksissa.
KÖYHYYS EI AINA OLE OMA VIKA. Köyhyys EI AINA ole oma vika. KÖYHYYS ei aina ole oma vika. Köyhyys ei aina ole OMA VIKA.
Jos joku ihminen kertoo olevansa köyhä, niin se ei tarkoita sitä, että se olisi patalaiska ja saamaton p*ska!
Ja jos ihminen sairastuu, sekään EI AINA ole ITSEAIHEUTETTUA! Mitä kohtaa et tästä lauseesta ymmärrä???
Itselläni on astma, jonka sain jo ihan pienenä (en edes polta tupakkaa, koska se tulisi muutenkin kalliiksi!!!). Nykyiset astmapiippuni maksavat melkein 60€ kappaleelta, onneksi saan KELAkorvauksen, sillä muutoin en pystyisi niitä hankkimaan.
Olen myös ollut koko ikäni (olen 35 vuotias) raksalla töissä vaikka sairastan reumaa. Tässäkin kohtaa selvennän sinulle, että SEKÄÄN EI OLE ITSEAIHEUTETTUA! Minulla on selkärankareuma. Säryistä ja kivuista huolimatta olen raatanut töissä saadakseni lapsille ruuan pöytään, vaikka palkka olikin pieni.
Muutama vuosi sitten sain tietää, että niskassa ja selässä on rappeumaa ja kulumaa ja saatan neliraajahalvaantua koska tahansa. Tähän voisin ehkä sanoa, että saattaa olla OMA SYY, koska olen tehnyt niska limassa työtä.
Tällä hetkellä olen työtön ja minulla olisi kaksi lasta elätettävänä, mutta rahaa ei ole!
Sossunluukku on tullut tutuksi ja KELAn kanssa on saanut jot jonkin moista lappua täytetllä.
Että ihan vain tiedoksi sinulle kirjoituksen aloittaja, että koita painaa päähäsi, SAIRAUS JA KÖYHYYS EI AINA OLE OMA VIKA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Älä tule tänne solvaamaan kipeitä ja köyhiä jos se sinua niin rasittaa, että ne sanoo sinulle jotakin takaisin. Sinä ET ole muita ylempänä, vaan pikemmin alempana kun tuollaisia väität!
Koita elää vuosi köyhän elämää, tiedät sitten mitä se on ja ehkä ajatusmaailmasi vähän laajenee.
Provohan aloitus on mutta on siinä sairaita piirteitä!
Aloitusherjan tarkoitus ilmeisesti ei ole solvata geneettisistä, olosuhteista tai työstä johtuen sairastuneita mutta ymmärrän hyvin että heihin tuo harkitsemattomuus sattuu.
Eräs läheiseni kuuluu juuri tuohon ryhmään.
Monen sukupolven yli hypänneelle, +30v oireilemaan alkaneelle geenille ei kukaan ole tai olisi mahtanut mitään.
Sairaus on perimässä mutta niin pitkälle kun pystytään seuraamaan niin sitä ei ole esiintynyt.
Ko. henkilö sairasteli pitkään. Oli kuntoutuksessa pari vuotta ja tekee nyt paluuta työelämään 60%:n työajalla.
Ja on KÖYHÄ!
Ei omaisuuta ja pienet tulot. Onneksi asumistuki auttaa.
Ei kenenkään ole pakko olla raksalla työssä. Olisit hankkinut itsellesi kunnon ammatin. Lapsesi olet varmaankin myös itse touhunut, vai tulivatko ne pyhästä hengestä. Joten ota vastuu niiden elättämisestä.
Rappeuman vuoksi ei ole pienintäkään halvaantumisriskiä kuin omissa kuvitelmissasi.
Sinun olisikin nyt jo aika kasvaa aikuiseksi ja hankkia koulutus sekä hakea työpaikka. Työuraasi on jäljellä yli 35-vuotta.
Ilmeisesti luulet olevasi joku lääkäri tai vastaava??
Minulle on lääkäri sanonut, että rappeuman ja kuluman vuoksi saatan halvaantua, sillä niskassani ei pääse tietty neste kulkemaan niin kuin pitäisi. Se on karu totuus.
Lapset olen tehnyt edesmenneen mieheni kanssa joka kuoli auto-onnettomuudessa seitsemän vuotta sitten. Ennen sitä en tiennyt vielä joutuvani elättämään lapsia yksin.
Ja tiedoksesi kaikki viisas, että reumani todettiin vasta vuosia työni alkamisen jälkeen.
Pitäisikö teidän mielestä vähävaraisten kuolla nälkään??????????????????????????????????????????????????????
Koulunpenkille ei ole varaa mennä ja mihin laitan lapset siksi aikaa?
Ja silloin nuorenakun ammattejaan on valinnut, niin sitä menee JUURI SIIHEN MIKÄ KIINNOSTAA!
Ja kaikilla ei vaan valitettavasti ole RAHAA ja älyä lukea itseään lääkäriksi tai asianajajaksi.
Kaikki asiatko teille pitää selittää ja vääntää rautalangasta, teillä ei taida olla järkeä niin paljon päässä, että itse näitä asioita ymmärtäisitte.
Pitäisikö teidän mielestä vähävaraisten kuolla nälkään??????????????????????????????????????????????????????
Kyllä pitäisi. Se auttausi monen elämää.
Jaa-a. Kukas ne pienipalkkaiset duunit sitten tekee? alkaako lääkärit ja johtajat siivota itse. Mamuthan eivät ole ratkaisu kuin hetkellisesti, he huomaavat aika nopeasti olevansa vähävaraisia. Kuulemma työvooimapoliittissa kursseilla on alunperin maahan työn perässä tulleita, jotka huomaavat, että sieltä saa enemmän rahaa vähemmällä.
Minultakaan ei sympatiaa viestin alkuperäiselle kirjoittajalle heru. Ei kyllä sitten tippaakaan. Tyhmuutensä hän vaan tuolla todistaa ja niin kuin joku muukin sanoi,l on kirjoittaja itse aiheuttanut tyhmyytensä.
Se, että on köyhä, ei minun mielestä tarvitse alkaa täällä perustelemaan miksi ja jos sairastaa, niin mitä sairastaa. Ne kuuluu jokaisen YKSITYISELÄMÄÄN. Toki siitä/ niistä voi kertoa jos kokee sen tarpeelliseksi.
Jos joku vähävarainen kirjoittelee täällä, niin antaa hänen kirjoitella. Jos hän haluaa kysyä neuvoa/ apuja, niin hän on siihen TÄYSIN oikeutettu.
Voisi viestin kirjoittajalta kysyä seuraavaa: Mitä sinä olet sitten tehnyt oikein elämässä, kun se suosii sinua työpaikalla ja rahalla ja kenties muutenkin??
Oletko kenties sattumalta syntynyt rahallisesti varakkaaseen perheeseen joka hankki suhteilla sinulle työpaikan??? Näitä tällaisia ihmisiä on monia.
Mutta toki on myös niitä jotka itse työpaikkansa hankkivat.
Nykypäivänä tämä talous nyt vaan sattuu olemaan sellainen, että työtä ei järin mittavasti ole tarjolla ja jos on, niin niissä vaaditaan vähintään niin ja niin paljon kokemusta. Esimerkiksi juuri valmistuneille tämä asia ei ole hyvä. Monessa työpaikassa heillä ei juuri nyt ole varoja lähteä kouluttamaan uutta työntekijää.
Oletko tällaista ajatellut???
Minkä ikäinen oikeastaan edes olet? Siis oikea ikäsi? Älä lisää siihen 20 ikävuoteen toista moista lisää. Asut kuitenkin vielä äidin kanssa ja siksi luulet elämän kukoistavan, kun sinun ei tarvitse vuokria tai muita laskuja maksella...
Odota vaan kun itse saat potkut työpaikalta syystä tai toisesta tai jos sinut lomautetaan, tulet silloin pian huomaamaan miten asiat oikeasti ovat tässä ihanassa maailmassa.
No minäpä kerron.
Käyn jo reilusti kuudettakymmenettä ja äidin - siis minun - kanssa asuu kolme aikuista lasta, enemmän tai vähemmän opiskelijan statuksella.
Olen kerran saanut hyvästä syystä potkut työpaikastani, mutta puhuin itseni sinne takaisin. Ainoa työpaikka, jonka olen saanut suhteillani, oli kesäharjoittelupaikka viisitoistavuotiaana. Lomautuksiakin olen kokenut, ja irtisanomisen työpaikan lopettamisen takia. Olin silloin yli neljänkymmenen, sen jälkeen vuoden verran työttömänä, mutta kouluttauduin uudestaan ja pääsin palkattoman harjoittelun ja useitten määräaikaisten jaksojen jälkeen nykyiseen asemaani.
Kokemuksesta siis sanon, että noinkin voi käydä .. ihan turha kuvitella että menestyminen olisi jokin kultalusikka-taikatemppu, joka vain tapahtuu vailla määrätietoista ponnistelua.
No miten siten selvisit sen ajan kun olit muka työtön? Luulisin tuon ikäisen kurpan päässä olevan muutakin kuin niitä harmaita hapsia siellä sun täällä - edes hitusen järkeä.
Teksteistäsi päätellen vaikutat vieläå täysin tietämättömältä kakaralta.
Meme sillä rollaattorillasi sitten etsimään meille köyhille ja saamattomille työtä!
Elementary .. ansiosidonnaisella, ja sen koulutuksenkin ajan sai jotakin. Sitäpaitsi on tullut valittua sellainen puoliso, joka myös käy töissä.
Oikeasti pohdin mikä mahtaa olla se pienen pieni tekijä, joka kohtalomme muovaa näin erilaisiksi. Jonkinlainen käsitys minulla asiasta näitten keskustelujen jälkeen on, mutta koska kaikki tässäkin ketjussa kilvan vakuuttelevat tyytyväisyyttään elämäntapaansa ja -laatuunsa, niin mitäpä tästä yhtään sen enmpää jauhamaan.
Työttömistä valtaosa on käynyt joskus töissä. Minulla oli ensimmäinen vakituinen työpaikka jo 19-vuotiaana, joka jäi kun lähdin opiskelemaan. Sieltä sitten suoraan vakitöihin joka vielä vaihtui, kunnes tuli lama ja alalla vähän joka paikassa vähennettiin väkeä - minä jäin ensimmäisen kerran työttömäksi kun koko firma lakkautettiin, eli en ollut yksi vähennettävä, vaan päällikköä myöten kaikki saivat lähteä. On niitä ihmisiä, jotka ovat valinneet varakkaan puolison ja kun on tullut konkurssi, niin se puoliso on jätetty. Joskus sitten kun puoliso taas pääsee jaloilleen, yrittävät vielä takaisin..fiksuimmat eivät ota.
Hoida verenpaine kuntoon pian ! Aivoverenvuoto ym. seuraukset ovat todennäköisiä !
Lääkärille ja lääkkeet. Lepoa, kevennystä ruokavalioon ( aloitus vaikka mansikoilla ), normaalipaino, mineraalisuola tavallisen sijaan, töitä vähemmäksi, mukavaa liikuntaa, aurinkoa ja kesästä nauttimista.
Lääkitys on kohdallaan, mutta ihanasta stressistä en halua luopua :D
Aivan ensimmäiseksi, löysää pipoasi tai jatka elämääsi paljain päin!
Verenpaine laskee melkein välittömästi.
Lähes jokaisella on jossain elämän vaiheessa ns. pakkoköyhyys, opiskelun, sairauden tai äkillisen työsuhteen loppumisen vuoksi. Itse opiskelen yliopistossa ja siksi yhteiskunnan tukia käytän. Teen osa-aikatyötä sen verran, ettei kelan opintotuki mene. Enempää en halua tehdä, ettei opiskelu liikaa kärsi. Nykyisen pakkoköyhyyteni myönnän aiheutaneeni itse, muttei tahdo Suomesta hyväpalkkaista työtä herua ilman opiskelua. Sille ei vaan mitään voi. Minäkin olen tulevaisuuden veron maksaja, joka maksaa äkkiä palkastaan opintojensa aikaiset tuet.
Olen joka tapauksessa aloittajan kanssa samaa mieltä; ennen kuin syyttää köyhyydestään muita, olisi hyvä ensin katsoa peiliin. Jos ei joka tapauksessa, niin vähintäänkin reilustiyli 90% tapauksissa köyhyyteensä on omilla teoilla, valinnoilla, elämäntavalla, yms. ollut myötävaikutus.
Aivan selkeästi tältä palstalta paistaa läpi köyhien huono itsetunto ja katkeruus muuta maailmaa kohtaan. Joku tässäkin ketjussa mainitsi, ettei köyhän ole kiva lukea hyvin toimeentulevien tarinoita. Itsetunto pysyy hyvänä vain lukiessaan muiden vaikeista elämäntilanteista, mutta kun jollain menee hyvin, niin solvataan. Työssä käyviä arvostellaan täällä aika kovakouraisesti, mutta köyhiä ei saa arvostella. Siitä saa välittömästi katkeran haukkuryöpyn niskaansa. Tämä kertoo vain ihmisten huonosta itsetunnosta.
N. Merkki arvosteli täällä "toimistopellejä" ja ihaili fyysisesti raskasta työtä tekeviä. Siis mitä ihmettä? Mistä lähtien toimistotyö on ollut vähäarvoisempaa kuin fyysinen työ? Mitäpä, jos pistetään kaikki toimistot kiinni ja katsotaan, mitä tapahtuu? Kaupunkilaistunut yhteiskunta kaatuu välittömästi. Yritän vaan sanoa, että kaikki työ on arvokasta, kaikilla on omat tehtävät tässä yhteiskunnassa. Toimistossa olevien työ on henkisesti raskasta, mikä uuvuttaa usein myös yhtä paljon kuin fyysinen työ.
N. Merkillä aivan selkeästi katkeruutta ja kauhistuttavaa patoutunutta vihaa elämäänsä kohtaan. Muutenhan hänen ei tarvitsisi nimettömänä kirjoitella tänne ja purkaa haukkuen muita; helpottaa omaa tuskaa.
Miksi on niin vaikeaa myöntää, että omat ongelmat ovat iotseaiheutettuja? Veikkaan, että köyhyysloukkuun joutunut tuntee menettäneensä omatuntonsa ja siksi ei halua tutille ja sukulaisille asiasta kertoa, eikä kestä kritiikkiä.
Ennen jo katukuvasta heti näki kunkin henkilön varallisuuden. Liberalismin myötä olemme päässeet tasa-arvoon, joka ei näytä useampien varallisuusastetta katukuvassa. Köyhiä ei nykyään enää saa syrjiä ja halveksia julkisesti ja siksi he säilyttivät ylpeytensä.
Köyhä, puhdista omatunto ja mene peilin eteen. Sano peilille: "Itse olen omat ongelmani aiheuttanut, mutta sinnikkäästi niistä haluan päästä eroon."
Huono on sunkin itsetunto kun täytyy tällaisella palstalla päteä ja kehua "erinomaisuuttaan". Oletteko koskaan ajatelleet nenäänne pidemmälle mistä köyhyys johtuu. Köyhä voi olla nykyaikana myös tynötekijä matalapalkka-ammatissa. No haukkuma tietysti kuuluu mikset käynyt kouluja...no oletetaan että kaikki oltaisiin hyvin koulutettuja hyväpalkkaisessa ammatissa niin ????? Kuka siivois, myis, kiinteistöt, hoitopuoli,ymm niin sanotut "huonot" ammatit kuka niitä tekis???? Yhteiskunta kun vaan koostuu erilaiseista ihmisistä kun kaikki ei voi edelleenkään olla "jorma olliloita". Myös muut köyhät työttömät, sairaat, pieneläkelläiset kuuluvat yhteiskuntaan jossa elämme. Yhä kiihtyvällä vaudilla rahanperässä juokseva yhteiskunta menee väkisinkin tuhoa kohti. Työt on viety halpamaihin ja nyt oletetaan että omanmaan alipalkatut tekisivät töitä polkuhinnoin, tyyliin kun intiassakin...Meillä on kohta kadotettu sukupolvi joka ei ole työpaikan ovea koskaan avannut, mutta ei se ole niiden nuorten vika vaan yhteiskunnan. Nythän on muotia että ökyrikkaiden pitää eneenstäänkin rikastua ja köyhien köyhtyä, se on kapitalismia se. Työttömyys ja näinollen myös sitäseuraava köyhyys on tähänkin maahan tehty väkisin, jotta joillakin olisi ettei paskalle taivu. Minä olen jo työni tehnyt ja odottelen eläkettä joka on pieni, mutta kai sillä hengissä pysyy. Mutta eipähän toi koulutus/varallisuus näytä onnenauvoa tuovan, itse en ole koskaan masennuslääkkeitä syönyt mutta suvun "rikkaasta" päästä kyllä löytyy pillerin syöjiä enmmänkin, kun masentaa kuulemma, mikä sitä en edes halua tietää.
sanon, eikö ihmisellä ole oikeus valita itse arvomaailmansa, ei nyt suorastaan kurjuutta, vaan vähävaraisuus? Kaikki eivät välitä omakotitalosta ja yleensä statussymboleista.
Opiskeluaikoina tutustuin henkilöön joka aina puhui leveitä, vaikka olimme nuoria eikä ollut leveilyn aihetta. En halunnut olla tekemisissä, vaikka hän olisi halunnut.
Minulla ei edes ole ketään jolle tarvitsisi tehdä tiliä, miksen ole hankkinut sitä ja tätä.
Ylpeyttä ei ihmisestä saa pois, sen allekirjoitan.
Oma tavoite, että sen saavutin, oli minulle tärkeintä, suoritin uraputken niin hyvin kuin taisin.
Vieläpä kysymättä muilta, antavatko he luvan.
"Erittäin vaaralliset työolosuhteet, paljon hankalia paikkoja ja todella fyysisesti raskasta työtä. Ei sitä tajua, miten raskasta se on, ellei itse sitä tee enemmänkin kuin pelkkänä kokeiluna."
En ole ikinä nähnyt että ekonomi, lakimies, lääkäri, biologian tohtori, ohjelmoija, projektipäällikkö tai kirjanpitäjä tekisivät tuollaista työtä?
Elämä on valintoja joista ensimmäinen tehdään peruskoulun jälkeen. Toinen hakeutuu hyvämaineiseen lukioon, toinen huoltoaseman kassalle. Ensimmäinen valinta tehty. Seuraavat edessä.
1. Oma koulutus valitaan. Jääkö peruskouluun vai luetko hyvin työllistävän alan maisteriksi?
2. Puoliso valitaan Otatko varakkaasta suvusta lääkärin tai kansainvälisessä firmassa uraa tekevän vai pikkupaikkakunnan paikallisesta sen ilman tutkintoa olevan, aina välillä kirvesmiehen hommia tehneen?
3. Asuinpaikka valitaan. Jäätkö 1500 ihmisen Taka-Äetsään ihmettelemään paikan hidasta hiipumista vai muutatko isoon kaupungiin kansainvälisten yritysten ja palveluiden äärelle?
Nämä kolme valintaa määrittävät elämäsi kulun. Kaikissa kolmessa oikein valinnut ei ole ikinä köyhä. Kaikissa kolmessa väärin valinnut on lähes aina.
No voi yksinkertaisuus, on sulla mustanvalkoinan elämä. Vaivaako se sua jos muut on köyhiä saatko jotain kiksejä, housuihin lurahtaa kenties lukiessasi erilaiseten köyhien elämän tilanteita. Katsos kusipää kaikkien elämä ei mene miinkuin sulla, meillä on jokaisella omamme. Ja ihan "köyhänä"voin sanoa että olen ihan mieluimmin minä kun sinä......Ja sinähän se mua elätät joten tee ahkerasti töitä....vielä on kesää jäljellä....vapaanaaaaa....
" 3. Asuinpaikka valitaan. Jäätkö 1500 ihmisen Taka-Äetsään ihmettelemään paikan hidasta hiipumista vai muutatko isoon kaupungiin kansainvälisten yritysten ja palveluiden äärelle? "
Missä kaikki maksaa myös sen mukaisesti!
1. Koulutuksen valitseminen ei ole ollut mahdollista vielä muutama vuosikymmen sitten. Nuo duunarit, joiden kanssa töitä tein, ovat vanhimmat niitä, joille vielä perheen raha on sanellut mahdollisuudet. Jotkut miettivät alan vaihtoa nyt, mutta osa pitää itseään liian vanhana.
2. Puolison valinnasta, tiedän montakin varakkaan miehen vaimoa, jotka ovat aikoinaan seurustelleet köyhän opiskelijan kanssa, ja nyt se köyhä yrittäjä on oman firmansa toimitusjohtaja. Mikä peräkammarin poika sinä olet? Tässä esimerkkiä puolison valinnasta:
"Perhetragedioiden aalto
Cornelia Meyer Oulussa niin viattomalta tuntunut perheenisä ja opettaja tappoi 39-vuotiaan vaimonsa sekä perheen lapset, 11-vuotiaan poijan ja 9-vuotiaan tytön. ï¿�Perhe vaikutti niin mukavaltaï¿�, miettivät monet oululaisperheet. Vaikka ennusmerkit olivat ilmassa ja perheen vaimokin oli työpaikalla vihjaillut, että kaikki ei perhe-elämässä ole kunnossa, ei tragediaa pystytty estämään.
Porvoon Hinthaarassa paljastui poliisimiehen ja hänen vaimonsa kaksoisitsemurha, jossa orvoksi jäivät perheen kolme alaikäistä lasta. Porvoon poliisi löysi maanantaina 27.10.2008 avioparin kuoleena. Viimeinen havainto tehtiin perjantaina 24.10.2008. Mikä sai tämän pariskunnan surmaamaan itsensä? Poliisi ei ole vielä paljastanut pariskunnan itsemurhaviestin sisältöä. "
Yksi veljeni entinen luokkakaveri "valitsi" lääkärin, joka kuoli sairaskohtaukseen nuorimman ollessa pieni vauva, ikää vähän yli 30 vuotta.
Sinulle kysymys, valitsisitko varakkaan väkivaltaisen vai lempeän duunarin?
3. Asuinpaikkaa harva valitsee, vaan asuinpaikka muotoutuu sen mukaan, mistä sattuu töitä saamaan.
--yksi tyyppi, joka aina leveili vähän rahalla ja solvasi työttömiä yms. Hän kehui kuinka itse on maksanut eläkkeensä kun ei ole ollut työttömänä ja selitti, mitä kaikkea eläkkeellä tekee. No hän tuli yhteiskunnalle halvaksi, kun kuoli oltuaan kaksi päivää eläkkeellä.
En tiedä, oletteko te toiset lapsia, jotka ette ole nähneet edellistä lamaa vai syntyneet varakkaisiin perheisiin. Itse olin ensimmäisen laman aikaan jo sen ikäinen, että vähän tajusin mitä se on ja toisen laman aikaan aikuinen, mutta silloin äitiyslomalla ja hoitovapaalla.
Neuvonne nuorille, älkää alkako seurustella muiden kuin jo työssäolevien kanssa. Valitkaa puolisonne rahan mukaan, sillä ei ole mitään merkitystä, millainen puoliso muuten on?
Minun vihani patoutuu hyvin pitkälti asennevammoihin ja kieltämättä liikaan kiltteyteen. Se, että saan purettua itseäni ja sanottua vastaan edes netissä, on siitä kiltin tytön syndroomasta pois pyrkimistä.
Tuo mustavalkoinen ajattelu on suorastaan naurettavaa. Minä olen ollut itse toimistossa, ja täytyy sanoa, että siellä usein kiire on itse aiheutettua, olen sen nähnyt sen verran läheltä. Jo pelkkä kiireen setvimiseen käytetty aika on järkyttävä. Sitten valitetaan muutoksista sen sijaan että opeteltaisiin uusi asia. Mutta on toimistoissa hyviä tyyppejä, usein ne, jotka vähiten valittavat kiirettä, saavat eniten aikaan. Minä en arvostellut suoranaisesti toimistotyöntekijöitä, vaan heidän tapaansa arvostella duunareita ja pitää itseään parempana. Itsekin aloin arvostaa duunareita vasta nähtyäni homman itse vierestä.
Kuvitellaanpa, että löytäisin kadulta euron ja käyttäisin sen lottoon, jolla voittaisin suurehkon summan rahaa. Olisiko varakkuuteni silloin itse hankittua? Joskus käy tuuri sen suhteen, että löytää tuotteilleen sopivan ostajan. Kilpailu on koventunut ja moni 70-luvulla menestynyt ei ehkä tämän päivän yhteiskunnassa pärjäisikään. Elämä on. Tuuri sanelee yhtä paljon, jotkut pärjäävät tekemättä mitään, esim. perimällä.
Kaikki ihmiset tulevat maksamaan jotain yhteiskunnalle. Olen ollut työttömänäkin.
Ihmettelin töissä ollessani, miten joku voi suhtautua siihen niin negatiivisesti.
Liikaa sitä, liikaa tätä, ei ikinä voi olla niin että kaikille kelpaisi.
45-50 -vuotiaina eläkkeelle jääneet jaksavat tehdä kiusaa muille, hermot menivät töissä, energiaa silti riittää. Ei töitään kannata kehua, jos siellä joka päivä raivoaa.
Itse en ole ajatellut ryhtyä ilkivaltaan. Ihmettelin, miten joku voi olla koko ajan vihainen, heti kun aamulla herää.
Ei ole tainnut viestinkirjoittaja saada syntyessään tarpeeksi happea, kun vaikuttaa hieman vähä-älyiseltä.
Olsiko ihan omaa syytään kun on noin tyhmä! :D
Taitaa sen omat kersatkin hävetä omaa isäänsä. Säälin heitä..... voi voi voi...
Hei sinä tyhmä ja tietämätön viestinkirjoittaja, jos sinua niin vaivaa nämä köyhät ihmiset, niin: MIKSI VAIVAUDUT TULEMAAN TÄNNE PALSTALLE??
Ainiin, olethan tyhmä.
Miksi kiusaat itseäsi täällä?
Voi et tiedäkään kuinka säälin sinua. Tiedän, sääli on sairautta, mutta mielummin sairastan sitä 'tautia' kun se, että olisin kaltaisesi.
_________________________________________________________
Oletkohan edes vaivautunut ottamaan asioista selvää, ennen kuin tulet tänne jakamaan mitättömiä mielipiteitäsi. Luuletko saavuttavasi sillä jotain??, Niin, tiedät sen itsekkin, et saavuta. Et nyt, et huomenna, et ensi viikolla, et KOSKAAN!
Köyhätkään ei katoa maanpäältä koskaan. Aina tulee olemaan köyhiä. Aina.
Sinä et voi sille mitään ja tyydy surkaan kohtaloosi papparainen :)
Kirvesvartta vaan sinne myöhäisherränneellekin :D
Keskustelun kulusta et yhtään mitään tajua, mutta katkeruutta pääsit purkamaan kumminkin. No, varmaan ihan oivaa terapiaa sekin, vaikka yleensä ihmiset lopettavatkin "tyhmäksi" haukkumisen siinä viimeistään about kolme ja puolivuotiaana.
Darling, noin niinkuin pähkinänkuoressa : minä rakastan köyhiä ihmisiä ja itseasiassa yritän kertoa, että sieltä kuopasta on mahdollista ponnistaa ylöspäin, jos kerran minultakin se on onnistunut. Mieti nyt vähän miten Jeesus, Dr. Phil, tai Simon Cowell näitä keskusteluja kävisi ... taatusti eivät pelkällä hymistelymentaliteetilla ;P ?
aika verenpainetautiselta.
Itse olen ihan terve 57 vuotias työtön. Verotettava tulo viime vuonna n 18000€. Olen työvuosinani maksanut taloni ja nyt olen täysin velaton. Paljonko sinulla on velkaa? Monesti nämä ns. rikkaisiin itsensä luokittelevat eivät huomioi jos vaikka ovatkin persesilmää myöten velassa vaikkapa pankille.
Kesän ja syksyn juoksentelen metsissä/soilla keräämässä luonnonantimet talteen. Sekä itselle, että myyntiin. Toivottavasti tulee taas hyvä satovuosi! Viime talvena makailin auringossa puolukka- ja sienirahoilla. Luonnossa ahkeroiden pysyy kunto hyvänä ja verenpaineet matalana. Kokeile sinäkin?
Ei yhtään. Ei ole ollut vuosikausiin ...
Lienevätkö onnellisia? Eivät vaikuta siltä. Jotenkin ajatusmaailma on rahaa rahaa ja minua ottaa päähän köyhien elättäminen..eihän köyhyys välttämättä sitä tarkoita. Joku voi olla ihan onnellinen työssäkäyvä pienipalkkainen köyhä. Jotkut oikeasti tykkäävät siitä kaupan myyjän ammatista, vaikka älli riittäisikin kouluttautumaan enemmän. Kaikki eivät halua pomoiksi. Esimerkiksi it-alalla tienaavat toiset hyvin, mutta tiedän jo kolme sellaista, jotka ovat vaihtaneet pienempipalkkaiselle alalle ja ovat onnellisempia, kun stressi on poistunut. Yksi kävi lähihoitajaksi ja vaihtoi lastenhoitajaksi päiväkotiin, mies, eikä kadu vaihtoa, vaikka palkka on 50 % entisestä.
Taas voi todeta murheiden olevan kovin suhteellisia.
Työn sankareiksi itsensä tuntevilla on kovin ohut käsitys erilaisten töiden olosuhteista, sisällöstä ja vaativuudesta.
Sairasteluun ja köyhyyteen liittyen en voi muuta kuin suositella työelämästä vetäytymistä terveenä.
Tuntuu siltä että ainoat vaihtoehdot ovat sairaus- tai vanhuuseläke.
Saatta siihen saakka kertyneen työeläkkeen selville milloin tahansa.
On helppo tehdä päätös.
Sovittaa yhteen eläke ja TODELLA tarvitsemansa kulutus.
Minulle riitti 27 kertymävuotta.
Tietysti pitkä pätkätyö/työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys pudottivat eläketasoa mutta mitä ihminen loppujen lopuksi tarvitsee?
Onko pakko yrittää elää ympäristön ehdoilla vai voisiko välillä kokeilla aivan omaa elämää?
Lopettakaa töissäkäyminen ja valittamienen!
Antakaa aikaa terveellisille harrastuksille ja stressittömälle elämälle!
Eiköhän sieltä työttömien joukosta löydy tekijöitä.
Mamut tekee ne työt jotka eivät teille kelpaa.
Lopeta sinä työsi (mitä työtä muka edes teet ja palkka on mikä??????) ja anna se sellaiselle, jolla ei ole työtä.
Katsos, maailmassa ei vaan riitä kaikille työtä.
Ja toinen juttu, kumppanin valinta ei vaikuta kyllä tähän mitenkään.
Saattaa olla hyväpalkkainen eukko sulla, mutta onko se sitten muuten mukava. Antaa sulle joka ilta ja niin pois päin?
Jos oletetaan, että maailmassa olisi 10 ihmistä, niin työpaikkoja on ehkä vain 8,5. Tuo 0,5 on vain väliaikaisia paikkoja.
Ja kaikilla ei vaan voi mennä yhtä hyvin kuin sinulla. Jos sulla on se hyvä tuloinen eukko ja kivat kersat, niin se ei tarkoita, että kaikilla olisi asiat hyvin.
Sun kaltaistes ihmisten takia moni nuorikin masentuu juuri sen takia, kun on juuri valmistunut eikä saa työtä vaikka kuinka p*rkeleesti sitä hakisikin.
Kaikilla ei vaan ole hyvätuloisia vanhempia, taikka sitä puolisoa.
Tai joillakin on saattanut olla, on voinut tulla ero tai sitten puoliso on menehtynyt. Ota tämä huomioon.
Sulla on ehkä silloin kivikauden aikana, kun olet 'käynyt pohjalla' (mitä se sitten sinun mittapuussa tarkoittaakaan) ollut hyvä tuuri, mutta asiat eivät ole TÄSSÄ MAAILMANTALOUDESSA niin!
Asiat ovat täysin erilaiset kuin silloin.
En väitä, etteikö olisi niitä köyhiä, joita ei kiinnosta työn teko. Mutta ne ihmiset tuskin tulevat tänne sitä valittamaan, koska juuri he ovat itse valintansa tehneet. Mutta luulenpa, että tällä palstalla on SUURIN osa niitä, jotka ei syystä taikka toisesta saa työtä.
JA MYÖS on niitäkin jotka ovat työssä, mutta tekevät harmillisesti pienellä palkalla.
Ja KELAN tuet ovat hyvbin minimit. Niillä ei paljon hurrata.
En vain käsitä, että miksi tuon ikäinen vanhus tulee tänne marmattamaan siitä, että kyllä on ihmiset niin kipeitä ja köyhiä. Älä vaivaa pientä harmaata päätäsi näillä asioilla vaan mene sinne töihin kun sinulla kerran sellainen on.
Niin kuin joku tuolla jo sanoikin, köyhiä on nyt ja tulee aina olemaan. Sinä et voi sille mitään.
Voithan toki perustaa yrityksen ja ottaa näitä köyhiä sinne töihin?! Sekään ei pelastaisi suomen maan kaikkia köyhiä ja muuten vähävaraisia. Tänäänkin joku on varmasti joutunut työttömäksi, samoin kuin eilenkin ja toissapäivänä ja sitä edellisenä. ASia vaan on niin, että kaikille tässä maailmassa ei ole työpaikkaa.
Ja KELAt ja sossut antaa maahanmuuttajille kaiken niiden tarvitsemansa ja suomen omat jää niiden sivuun.
Hyvä mies, ole niin fiksu ja lopeta tällaisten asioiden vääntäminen. Kiusaat vain sillä itseäsi ja muita. Ja nolaat vaimosi ja lapsesi. Hekin varmasti häpeäisivät jos saisivat tietää millainen kylmä ihminen sinä olet. Anteeksi vain. Mutta sellaisen kuvan olet itsestäsi antanut.
Itse olen ollut kolmisen vuotta työssä pienellä palkalla ja meillä on YT:t tulossa ja pelkään pahoin, että joudun lomautetuksi tai kokonaan irtisanotuksi.
Sanonpa vaan, että helppo se sellaisen on tulla tänne aukomaan päätänsä, jolla on asuntolainat jo maksettu ja kakarat muuttaaneet pois kotoa. Sellainen on vanha mies............ joka luulee tietävänsä kaiken muiden elämästä. Elät ilmeisesti vielä menneitä vuosikymmeniä????
Minun mielestä olisi järkevintä, että koko tämä ketju poistettaisiin, ettei tämä tuota enää lisää mielipahaa ihmisille.
Ja yksi kysymys vielä!
Oliko tarkoituksesti syyllistää ja masentaa ja tuottaa mielipahaa sellaisille, joilla sitä on jo ennestään rahanpuutteen vuoksi? Osaatko lainkaan ajatella asioita muiden näkökulmasta vai ajatteletko vain itseäsi kaikessa? Vaikutat hieman omahyväiseltä, jolla ei ole ystäviä, kun täällä mesoaa (?) Katso joskus peilistä itseäsi
Ja sen vielä haluan sanoa, että kaikilla ei ole VARAA opiskella itselleen uutta koulutusta.
MEneppäs itse kkeilemaan samolilla varallisuuksilla opiskella. Lasket kaikki menot yhteen ja laske myös kaikki vähäiset tulot (mitä saat kelalta ja EHKÄ sossulta) ja sitten lasket (jos osaat) mitä jää käteen. Huomaatkin, että "hupsista" kaikki rahat menivät laskuihin ja opiskeluun ( siihen MILLÄ KULJET sinne kouluun, kaikilla ei mahdollisuutta mennä pyörällä jos asuu kaukana, bussien kortit KALLIITA!) ja vielä olisi pari laskua maksettavana ja ruokaakin olisi ihan hyvä saada jääkaappiin.
Ei ne asiat aina ole niin yksinkertaisia kuin itse ajattelet ne pienessä harmaassa päässäsi.
MIKSI olet tullut tänne??? Mitä haluat sanoa?
Miksi haluat latistaa vähävaraisempia??? MIKSI?
Miksi olet tuollainen säälittävä vanha ukon käppänä? Luuletko olevasi muita viisaampi?
No et ole. Annat itsestäsi säälittävän kuvan.
Siellähän virun ylhäisessä yksinäisyydessäs, sillä (vaikka sanot mitä, kaikki tietää sun puhuvan p*skaa) tuskin on ainuttakaan ystävää.
Lopeta nyt hyvä ihminen tuollainen turhan päiväinen mesoaminen. Käyttäydy ikäistes lailla ja mene viettämään niitä hulppeita eläkepäiviäs sinne kalliiseen vanhaisnkotiin.
Heh heh :D
Eihän sulle voi kun nauraa!
Mä elän valtion tuilla tällä hetkellä ja se kelpaa mulle. Ja siitä voin kiittää sua kun teet työtä mun eteen
Siis: SIELLÄHÄN VIRUT YLHÄÄSSÄ YKSINÄISYYDESSÄS! :) :) :)
Mihin on viestin alkuperäisen kirjoittajan järki jäänyt? Vai onko sitä koskaan ollutkaan?
mitä ihmettä sinun ikäisesi tulee tänne 'viisastelemaan'???
Huh huh.. säälittävä tapaus!
Aivan loistava kirjoitus. Nämä ns. "köyhät ja kipeet" todellakin ovat jonkinmoinen tabu. Onhan tosi ilman omaa syytääkin pulassa olevia, mutta minäkin epäilen sen olevan murto-osa. Itselläni on ystäväpiirissä tällainen ikuinen valittaja ja eivät hänen asiansa kovin hyvin olekaan. Pikku vippejä sinne tänne, vuokraa rästissä ja luottotiedot kaukainen muisto vain. Syy tilanteeseen; luottokorttien vingutus, lukuisat ulkomaan matkat velaksi ja täydellinen piittaamattomuus asioiden hoitamisesta. Tällä hetkellä hänen tilanteensa ei tosiaankaan naurata, mutta sinne suohon hän on hypännyt ihan itse. Ja jos hän kirjoittaisi tänne elämäntilanteestaan, niin paljon tulisi sääliä ja sympatiaa, kun maailma ja yhteiskunta kohtelee niin huonosti.
Joten muistakaa aina, kun luette näitä "köyhien ja kipeiden" kirjoituksia, että asioilla tuppaa olemaan kaksi puolta...
Juuri tuollaiset ihmiset omalla tyhmyydellään...miten sen nyt sanoisi... ns. varjostavat muitakin vähävaraisia, jotka eivät omasta tahdostaan ja omalla tyhmyydellään ole aiheuttanut köyhtymistä. Antavat huonon maineen jos näin voi sanoa.
Sitä ei voi sanoa onko se murto-osa vai puolet vai kuinka paljon on niitä "itse aiheutettua vähävaraisuutta" tai "tahtomattaa köyhyyttä".
Toki joku peliriippuvainen (RAY pelit, pokeri ym ym...) ja shoppailuholisti ym ym voi sanoa toista, mutta kun tälläkin palstalla on MYÖS niitä jotka eivät pelaa, eivät matkustele, eivät ostele uusia vaatteita. Viimeisetkin rahat menee vaippoihin, ruokaan ja muuhun pakolliseen, kuten laskuihin ym.
Ihmettelen vaan, että miksi joku joka ei kuulu vähävaraisiin, yleistää sitä, että KAIKKI vähävaraiset/köyhät olisi tuhlareita, välinpitämättömiä, laiskoja, saamattomia, ahneita. Asia ei ole niin aina.
Minä itse etsin päivittäin töitä, tuloksetta. En silti lopeta etsimistä. minusta se ei ole laiskuutta.
Ei minua huvita olla kotona päivästä toiseen rahattomana.
Olisihan se hienoa ostella kaikkea kivaa, kun olisi säännöllinen palkka millä ostella.
Olisihan se hienoa myös matkustella, kun vain olisi rahaa.
Köyhyys kuitenkin opettaa. Ainakin minua. Vaikka ei se kivaa ole - koskaan.
Mutta sanonpa vielä, tässä asiassa ei voi yleistää. Jos joku on tuommoinen niin se ei tarkoita että naapurikin on!