Full metall jacket

Stanley Kubricin elokuva, se koulutusosuus alussa, onko ns. taiteellista vapautta käytetty surutta kun kersantti pahoinpitelee alokkaita? Mitä mieltä muuten olette, oliko totuudenmukainen kuvaus alokkaiden kouluttamisesta Yhdysvaltain merijalkaväessä Vietnamin sodan aikaan 1960-luvun lopulla?
19744
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Yhtä pääosaa esittävä on entinen merijalkaväen kersantti, joka esitteli omaa toimintaansa kouluttajana.

Äänestä
  • Leffassa kersantti löi alokkaita, oliko yleinenkin käytäntö Yhdysvaltain merijalkaväessä? Minulla on sellainen muistikuva että kenraali Patton olisi toisen maailmansodan aikana saanut moitteet kun oli sotilasta lyönyt. Tuskin yli 20 vuotta myöhemmin joku kersantti saa alokkaita hakata?

    Äänestä

  • Totta vai tarua kirjoitti:

    Leffassa kersantti löi alokkaita, oliko yleinenkin käytäntö Yhdysvaltain merijalkaväessä? Minulla on sellainen muistikuva että kenraali Patton olisi toisen maailmansodan aikana saanut moitteet kun oli sotilasta lyönyt. Tuskin yli 20 vuotta myöhemmin joku kersantti saa alokkaita hakata?

    Jos tarkoitus on saada aikaan aivopestyjä tappajia (ja kouluttaja on täysi psykopaatti) niin ruumiillinen väkivalta (klassinen ehdollistaminen) toimii. Romaani mihin Kubrickin elokuva perustuu on vielä rankempi. Siinä on sellainen kohtaus missä yksi koulutettavista hyökkää kersantin päälle pistinharjoituksissa ja pistää tätä reiteen - lujaa. Kersantti hakkaa tämän tohjoksi ja heti sen jälkeen asentaa tämän ryhmänjohtajan virkaan koska tällä on todellinen tappajanvaisto.

    Erityisen hyvin sen näkee kersantin kuollessa, sillä Kubrick jätti kaikista rankimman osuuden pois. Alkuteoksessa Gerheim (Kubrick muutti nimen Hartmaniksi) alkaa virnuilla todetessaan että Pyle ampuu ja kehuu kuinka ylpeä hän tästä. Lause jää kesken.

    Äänestä

  • UPDATE_6873425 kirjoitti:

    Jos tarkoitus on saada aikaan aivopestyjä tappajia (ja kouluttaja on täysi psykopaatti) niin ruumiillinen väkivalta (klassinen ehdollistaminen) toimii. Romaani mihin Kubrickin elokuva perustuu on vielä rankempi. Siinä on sellainen kohtaus missä yksi koulutettavista hyökkää kersantin päälle pistinharjoituksissa ja pistää tätä reiteen - lujaa. Kersantti hakkaa tämän tohjoksi ja heti sen jälkeen asentaa tämän ryhmänjohtajan virkaan koska tällä on todellinen tappajanvaisto.

    Erityisen hyvin sen näkee kersantin kuollessa, sillä Kubrick jätti kaikista rankimman osuuden pois. Alkuteoksessa Gerheim (Kubrick muutti nimen Hartmaniksi) alkaa virnuilla todetessaan että Pyle ampuu ja kehuu kuinka ylpeä hän tästä. Lause jää kesken.

    Varmasti on ollut kersantteja jotka ovat alokkaitaan hakanneet mutta kuinka yleinen käytäntö se oli 1960-luvulla Ýhdysvaltain merijalkaväessä, sen minä tahtoisin tietää.

    Äänestä

  • Totta vai tarua kirjoitti:

    Varmasti on ollut kersantteja jotka ovat alokkaitaan hakanneet mutta kuinka yleinen käytäntö se oli 1960-luvulla Ýhdysvaltain merijalkaväessä, sen minä tahtoisin tietää.

    Varmaankin paikallisia tornareita esitetty faktoina? Tuo pistin juttu on selvästi tornari.

    Äänestä

  • Totta vai tarua kirjoitti:

    Varmasti on ollut kersantteja jotka ovat alokkaitaan hakanneet mutta kuinka yleinen käytäntö se oli 1960-luvulla Ýhdysvaltain merijalkaväessä, sen minä tahtoisin tietää.

    Totuus on tarua ihmeellisempää pitää tässäkin paikkansa. Aivan natsimeininki merijalkaväen alokasaikana oli vielä Vietnamin sodan aikaan. Harjoituksissa mm. käytettiin oikeita patruunoja, ei paukkupatruunoita. Loukaantumiset ja jopa kuolemantapaukset eivät olleet harvinaisia.

    Äänestä

  • 6+1 kirjoitti:

    Varmaankin paikallisia tornareita esitetty faktoina? Tuo pistin juttu on selvästi tornari.

    Koskaan ei tiedä. Hyvä elokuva ja kirja ei ole yhtään sen huonompi. Kirja on vielä rankempaa materiaalia.

    Äänestä

  • Niin se vain on kirjoitti:

    Totuus on tarua ihmeellisempää pitää tässäkin paikkansa. Aivan natsimeininki merijalkaväen alokasaikana oli vielä Vietnamin sodan aikaan. Harjoituksissa mm. käytettiin oikeita patruunoja, ei paukkupatruunoita. Loukaantumiset ja jopa kuolemantapaukset eivät olleet harvinaisia.

    että full metal jacket elokuvassa näytetyt koulutus kohtaukset ovat voineet perustua sen aikaiseen koulutukseen, miettien mihin tehtävään nämä sotilaat koulutettiin.

    Äänestä

  • usmc kirjoitti:

    että full metal jacket elokuvassa näytetyt koulutus kohtaukset ovat voineet perustua sen aikaiseen koulutukseen, miettien mihin tehtävään nämä sotilaat koulutettiin.

    Vietnamin sodan aikaan ei alokkaita saanut lyödä, ei merijalkaväessä ei muissakaan aselajeissa. Täyttä fiktiota tuo kohtaus elokuvassa.

    Miten se muka sotilaan motivaatiota nostaisi että häntä hakattaisiin? Jos nostaisi niin silloinhan pitäisi olla nykyäänkin käytössä, jenkithän ovat olleet jo vuosia sodassa!

    Äänestä

  • On totuuden aika kirjoitti:

    Vietnamin sodan aikaan ei alokkaita saanut lyödä, ei merijalkaväessä ei muissakaan aselajeissa. Täyttä fiktiota tuo kohtaus elokuvassa.

    Miten se muka sotilaan motivaatiota nostaisi että häntä hakattaisiin? Jos nostaisi niin silloinhan pitäisi olla nykyäänkin käytössä, jenkithän ovat olleet jo vuosia sodassa!

    motivointi ja motivaation nostatus, vaan ensimmäisessä vaiheessa omasta identiteetistä pakkoluopuminen ja muuttaminen osaksi massaa, ja toiseksi massan käsittelyssä tarvittavan alkeellisen parviälyn ja -taitojen opettaminen. Juuri tähän ensimmäiseen osaan tähtävät riitit kaikille samanlaisesta lyhyestä hiustyylistä, univormut, kasarmielämä jne. Toiseen tavoitteeseen pyritään hierarkialla, arvoasteilla, sulkeisharjoituksilla jne. Sotilaiden lyöminen, potkiminen, simputus jne. tähtäävät ja sopivat kummankin tavoitteen toimeenpanoon, poistamaan kaikki parvikäyttäytymisestä eroava joka saattaisi lisäksi levottomaksi lopunkin parven.

    Eivät nämä sitten millään tavalla vieraita koulutusmuotoja olekaan, Saksan keisarillinen armeija ja myöhemmin kolmannen valtakunnan armeija käytti niitä vielä muutama vuosikymmen sitten, simputus oli sangen yleistä Suomen puolustusvoimissa vielä 50-60 -luvuilla. Venäjällä varusmiehiä kuoli huonoon kohteluun vielä viime vuosinakin. On siis aivan mahdollista että sitä esiintyi Yhdysvalloissa 60-luvulla.

    Äänestä

  • Rateki kirjoitti:

    motivointi ja motivaation nostatus, vaan ensimmäisessä vaiheessa omasta identiteetistä pakkoluopuminen ja muuttaminen osaksi massaa, ja toiseksi massan käsittelyssä tarvittavan alkeellisen parviälyn ja -taitojen opettaminen. Juuri tähän ensimmäiseen osaan tähtävät riitit kaikille samanlaisesta lyhyestä hiustyylistä, univormut, kasarmielämä jne. Toiseen tavoitteeseen pyritään hierarkialla, arvoasteilla, sulkeisharjoituksilla jne. Sotilaiden lyöminen, potkiminen, simputus jne. tähtäävät ja sopivat kummankin tavoitteen toimeenpanoon, poistamaan kaikki parvikäyttäytymisestä eroava joka saattaisi lisäksi levottomaksi lopunkin parven.

    Eivät nämä sitten millään tavalla vieraita koulutusmuotoja olekaan, Saksan keisarillinen armeija ja myöhemmin kolmannen valtakunnan armeija käytti niitä vielä muutama vuosikymmen sitten, simputus oli sangen yleistä Suomen puolustusvoimissa vielä 50-60 -luvuilla. Venäjällä varusmiehiä kuoli huonoon kohteluun vielä viime vuosinakin. On siis aivan mahdollista että sitä esiintyi Yhdysvalloissa 60-luvulla.

    ainakin pitää paikaansa että venäjän armeijassa harjoitetaan vielä nykyäänkin simputtamista.

    Äänestä

  • Rateki kirjoitti:

    motivointi ja motivaation nostatus, vaan ensimmäisessä vaiheessa omasta identiteetistä pakkoluopuminen ja muuttaminen osaksi massaa, ja toiseksi massan käsittelyssä tarvittavan alkeellisen parviälyn ja -taitojen opettaminen. Juuri tähän ensimmäiseen osaan tähtävät riitit kaikille samanlaisesta lyhyestä hiustyylistä, univormut, kasarmielämä jne. Toiseen tavoitteeseen pyritään hierarkialla, arvoasteilla, sulkeisharjoituksilla jne. Sotilaiden lyöminen, potkiminen, simputus jne. tähtäävät ja sopivat kummankin tavoitteen toimeenpanoon, poistamaan kaikki parvikäyttäytymisestä eroava joka saattaisi lisäksi levottomaksi lopunkin parven.

    Eivät nämä sitten millään tavalla vieraita koulutusmuotoja olekaan, Saksan keisarillinen armeija ja myöhemmin kolmannen valtakunnan armeija käytti niitä vielä muutama vuosikymmen sitten, simputus oli sangen yleistä Suomen puolustusvoimissa vielä 50-60 -luvuilla. Venäjällä varusmiehiä kuoli huonoon kohteluun vielä viime vuosinakin. On siis aivan mahdollista että sitä esiintyi Yhdysvalloissa 60-luvulla.

    opettaa yksiläö toiminaan joukon osana ja joukko tehtävänsä mukaisena kokonaisuutena. Siihen pystyy vain joukko, joka koostuu motivoituneista yksilöistä. Motivaatio voi syntyä muustakin kuin jokapäiväisen koulutuksen tarjoamista keinoista.

    USA:n merijv:n koulutuksen raakuus oli yksinkertaisesti halua karsia pois sotilaiksi sopimattomat ja pitää yllä jonkinlaista valiojoukon tasoa. Suurvallalla riittää kyllä väkeä. Vietnamin sodan aikana sota-alueella oli maksimissaan noin 400 000 varusmiestä, heistäkin vain 10 % taistelujoukoissa. Vuosiluokan vahvuus oli noin 2 miljoonaa.

    Äänestä

  • Totta vai tarua kirjoitti:

    Leffassa kersantti löi alokkaita, oliko yleinenkin käytäntö Yhdysvaltain merijalkaväessä? Minulla on sellainen muistikuva että kenraali Patton olisi toisen maailmansodan aikana saanut moitteet kun oli sotilasta lyönyt. Tuskin yli 20 vuotta myöhemmin joku kersantti saa alokkaita hakata?

    Sotilasta koulitaan selviytymään taistelukentällä. Taistelukentän vaikeissa oloissa hänen täytyy pystyä taistelemaan. Olisi melkoinen katastrofi armeijan tehokkuuden kannalta ellei sotilas kestä edes lyömistä vaan menettää kaiken sotilaallisen toimintakykynsä ja juoksee itkeä pillittäen kotiin äitinsä helmoihin.

    Äänestä

  • tarkoitus on kirjoitti:

    opettaa yksiläö toiminaan joukon osana ja joukko tehtävänsä mukaisena kokonaisuutena. Siihen pystyy vain joukko, joka koostuu motivoituneista yksilöistä. Motivaatio voi syntyä muustakin kuin jokapäiväisen koulutuksen tarjoamista keinoista.

    USA:n merijv:n koulutuksen raakuus oli yksinkertaisesti halua karsia pois sotilaiksi sopimattomat ja pitää yllä jonkinlaista valiojoukon tasoa. Suurvallalla riittää kyllä väkeä. Vietnamin sodan aikana sota-alueella oli maksimissaan noin 400 000 varusmiestä, heistäkin vain 10 % taistelujoukoissa. Vuosiluokan vahvuus oli noin 2 miljoonaa.

    mutta pohjimmiltaan armeija on täysin pakolla toimiva instituutio jossa ei viime kädessä motivaatiota kysytä. Koko yksilön toiminnan perusluonne organisaatiossa, äärimmäinen vaivannäkö ja riski ilman lupausta mistään kompensaatiosta, tuottaa sen asetelman että pakko on ainoa keino ylläpitää organisaatiota. Vain pieni osa sotajoukosta toimii tässä asetelmassa motivaation varassa. Tottakai tätä perusasetelmaa yritetään lieventää, ja samalla yksilön omaa sisäistä motivaatiota rakentaa, erilaisin keinoin, esimerkiksi luomalla mielikuvaa sosiaalisesta pakosta (et saa armeijaa käymättä hyvää työpaikkaa) ja erilaisilla puheilla syväjohtamisesta jne. mutta perusasetelma on yllä kuvatun armoton pakko.

    Äänestä

  • kämmen kovetetaan kirjoitti:

    Sotilasta koulitaan selviytymään taistelukentällä. Taistelukentän vaikeissa oloissa hänen täytyy pystyä taistelemaan. Olisi melkoinen katastrofi armeijan tehokkuuden kannalta ellei sotilas kestä edes lyömistä vaan menettää kaiken sotilaallisen toimintakykynsä ja juoksee itkeä pillittäen kotiin äitinsä helmoihin.

    Helkkarin kova kuri siellä kyllä on! http://www.youtube.com/watch?v=TfOwmWnzuJI&feature=related tuohon verrattuna puollustusvoimat vaikuttaa leikkikoululta!

    Äänestä

  • Rateki kirjoitti:

    mutta pohjimmiltaan armeija on täysin pakolla toimiva instituutio jossa ei viime kädessä motivaatiota kysytä. Koko yksilön toiminnan perusluonne organisaatiossa, äärimmäinen vaivannäkö ja riski ilman lupausta mistään kompensaatiosta, tuottaa sen asetelman että pakko on ainoa keino ylläpitää organisaatiota. Vain pieni osa sotajoukosta toimii tässä asetelmassa motivaation varassa. Tottakai tätä perusasetelmaa yritetään lieventää, ja samalla yksilön omaa sisäistä motivaatiota rakentaa, erilaisin keinoin, esimerkiksi luomalla mielikuvaa sosiaalisesta pakosta (et saa armeijaa käymättä hyvää työpaikkaa) ja erilaisilla puheilla syväjohtamisesta jne. mutta perusasetelma on yllä kuvatun armoton pakko.

    sen laillinen suojaorganiosaatio. Tehtävä on puolustaa maata sodassa ja turvata kansan itsenäisyys ja olemassaolo. Toiminmtaa säätelevät lait. Jo tämä perustilanne, jota et lainkaan käsitä, luo huomattavaa motivaatioperustaa. Jokapäiväinen motivoituminen arkiseen palvelukseen kaikkine vaivoineen on sitten toinen asia. Siitäkään et näy mitään ymmärtävän.

    Äänestä

  • kämmen kovetetaan kirjoitti:

    Sotilasta koulitaan selviytymään taistelukentällä. Taistelukentän vaikeissa oloissa hänen täytyy pystyä taistelemaan. Olisi melkoinen katastrofi armeijan tehokkuuden kannalta ellei sotilas kestä edes lyömistä vaan menettää kaiken sotilaallisen toimintakykynsä ja juoksee itkeä pillittäen kotiin äitinsä helmoihin.

    totuttaa esimerk8iksi lähitaistelukoulutuksessa. Ei ole asiallista esimiestyötä lyödä alaisiaan. Monessa armeijassa se taitaa kyllä olla tapana vieläkin.

    Äänestä

  • kämmen kovetetaan kirjoitti:

    Sotilasta koulitaan selviytymään taistelukentällä. Taistelukentän vaikeissa oloissa hänen täytyy pystyä taistelemaan. Olisi melkoinen katastrofi armeijan tehokkuuden kannalta ellei sotilas kestä edes lyömistä vaan menettää kaiken sotilaallisen toimintakykynsä ja juoksee itkeä pillittäen kotiin äitinsä helmoihin.

    Kyllä Suomenkin armeijaan pitää saada sama meininki, alokkaita vedetään turpaan päivittäin, se karaisee heitä, heistä tulee parempia sotilaita!

    Äänestä

  • usmc kirjoitti:

    että full metal jacket elokuvassa näytetyt koulutus kohtaukset ovat voineet perustua sen aikaiseen koulutukseen, miettien mihin tehtävään nämä sotilaat koulutettiin.

    missä kohtaa siinä elokuvan koulutuksen aikana oli kunnon väkivaltaa. pientä läpsimistä jos ei niissä hommissa kestä niin parempi vetää full metal jacket päähänsä.
    systemaattista fyysistä väkivaltaa suomen armeijassa ei tiettävästi ole harjoitettu itsenäisyyden aikana. vanhat miehet kertovat että mieluummin ottaa nyrkiniskun kuin koko palvelusajan kestävän vittuilun. eli psyykisen simputuksen jonka mestarillisia osaajia löytyi suomen armeijasta näihin päiviin asti.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Totta vai tarua kirjoitti:

Stanley Kubricin elokuva, se koulutusosuus alussa, onko ns. taiteellista vapautta käytetty surutta kun kersantti pahoinpitelee alokkaita? Mitä mieltä muuten olette, oliko totuudenmukainen kuvaus alokkaiden kouluttamisesta Yhdysvaltain merijalkaväessä Vietnamin sodan aikaan 1960-luvun lopulla?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu