Olen parikymppinen nainen, jolla ei ole työtä, opiskelupaikkaa eikä pahemmin kavereita/miestäkään. Elämä pyörii suurimman osan ajasta oman pään sisällä, mikä ahdistaa suuresti. En pääse luultavastikaan opiskelemaan tänäkään vuonna, mikä entisestään pahentaa olotilaani. Tuntuu etten saa millään otetta elämästä - se liusuu käsistäni, vaikka unelmia minulla on.
Asun nykyään yksin, eikä perheeni ota kantaa tekemisiini. Välit heihin ovat suht hyvät, vaikken tykkää kovinkaan paljon vierailla kotona. Ystäviä minulla on muutama, joista suurinosa elää parisuhteessa, eikä näin ollen ole yhteydessä minuun, niin paljon kuin minä heihin. Uusia tuttavuuksia olisi mukava saada, mutten oikeen tiedä mistä...kun ei ole juuri rahaa harrastuksiinkaan.
Miehiä minulla on ollut, mutta kenenkään kanssa en ole edennyt seuruteluun asti. Suurinosa ei ole vain kiinnostanut. Eräs mies kuitenkin vetää minua puoleensa todella paljon....en kuitenkaan ole varma haluaako hän sitoutua. Vahvoja tunteita minulla on kuitenkin häntä kohtaan, ja aina kun näen häntä, tuntuu kuin elämällä olisi joku merkitys. En itke, enkä ajattele itsetuhoisesti näin päivinä/viikkoina. Silti olen tämänkin suhteen kanssa hyvin epävarma - kuten muillakin osa-aluella elämässäni.
Mitä minun kannattaisi tehdä? Pelkään että teen itselleni jotain, jollen saa elämääni urilleen :(
Asun nykyään yksin, eikä perheeni ota kantaa tekemisiini. Välit heihin ovat suht hyvät, vaikken tykkää kovinkaan paljon vierailla kotona. Ystäviä minulla on muutama, joista suurinosa elää parisuhteessa, eikä näin ollen ole yhteydessä minuun, niin paljon kuin minä heihin. Uusia tuttavuuksia olisi mukava saada, mutten oikeen tiedä mistä...kun ei ole juuri rahaa harrastuksiinkaan.
Miehiä minulla on ollut, mutta kenenkään kanssa en ole edennyt seuruteluun asti. Suurinosa ei ole vain kiinnostanut. Eräs mies kuitenkin vetää minua puoleensa todella paljon....en kuitenkaan ole varma haluaako hän sitoutua. Vahvoja tunteita minulla on kuitenkin häntä kohtaan, ja aina kun näen häntä, tuntuu kuin elämällä olisi joku merkitys. En itke, enkä ajattele itsetuhoisesti näin päivinä/viikkoina. Silti olen tämänkin suhteen kanssa hyvin epävarma - kuten muillakin osa-aluella elämässäni.
Mitä minun kannattaisi tehdä? Pelkään että teen itselleni jotain, jollen saa elämääni urilleen :(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mitä jos yrittäisit aloittaa yhden unelman toteuttamisesta kerrallaan?
On tavallaan positiivista, että joku herättää sinussa vahvoja tunteita, mutta tietenkään se ei saisi olla ainut tekijä joka pitää itsetuhoiset ajatukset poissa. Kukaan toinen ei pysty pitämään toista ihmistä elämässä kiinni ja saamaan arjesta merkityksellistä pidemmän päälle jos sinulla ei ole muita tukipilareita elämässäsi, vaikka suhteenne onnistuisikin.
Nauti niistä tunteista joita tuon henkilön kanssa tunnet. Anna suhteelleenne parhaasi, ettei tarvitse sitten jossitella myöhemmin, mutta sinun pitää myös hyväksyä ellei hän halua sitoutua. Tärkeintä on että tiedät tehneesi kaikkesi, ja jos homma ei toimi, hän ei ollut pidemmän päälle sinua varten. Voit silti ammentaa itsellesi iloa yhteisistä hetkistänne nyt.
...joskus on vaan vaikee kestää arkea. Varsinkin kun sitä on jatkunut niin pitkään ja resurssit tällä paikkakunnalla on rajalliset. Mullakin pyörii mielessä kysymys; miten tehdä elämästä ihmisarvoinen kaikkien eläkkeiden ja sairauksien ja yksinäisyyden keskellä? Mun ihmissuhteet on menestyneet heikosti. Oon jäänyt jälkeen.
Ootko ajatelut meneväsi seurakunnan tapahtumiin taikka piireihin? Siellä sua kohdellaan hieman pyhemppänä kuin muuten.