syksyllä 1939. Ulkoministeri Selterin tullessa Moskovaan 24.9. allekirjoittamaan kauppasopimusta häneltä vaadittiin Viroa luovuttamaan tukikohtia Tallinnasta ja muualta sekä sopimusta sotilasliitosta.
Tekosyynä käyettiin puolalaisen sukellusvene Orzelin pakoa Tallinnasta, missä se ollut huollettavana. Nyt tämä yksinäinen vene uhkasi mahtavan NL:n turvallisuutta ja meriliikennettä! Tosin se pakeni täyttä vauhtia Englantiin.
Sopimus allekirjoitettiin NL:n törkeän painostuksen jälkeen jo 28.9. NL:n sanelun mukaisesti. Virolla ei ollut vaihtoehtoa. Valtuuskunta sai koko ajan kuulla uhkailuja "muista keinoista", ellei sopimukseen päästä.
Tekosyynä käyettiin puolalaisen sukellusvene Orzelin pakoa Tallinnasta, missä se ollut huollettavana. Nyt tämä yksinäinen vene uhkasi mahtavan NL:n turvallisuutta ja meriliikennettä! Tosin se pakeni täyttä vauhtia Englantiin.
Sopimus allekirjoitettiin NL:n törkeän painostuksen jälkeen jo 28.9. NL:n sanelun mukaisesti. Virolla ei ollut vaihtoehtoa. Valtuuskunta sai koko ajan kuulla uhkailuja "muista keinoista", ellei sopimukseen päästä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
röyhkeästi päivittäin neuvottelujen aikana Tallinnan yllä. Kun siitä valitettiin, Molotov totesi NL:lla olevan 8 000 lentäjää tällä suunnalla, mutta yhdestäkään alueloukkauksesta ei ole tietoa.
Myös NL:n sotalaivat ajoivat röyhkeästi aivan Tallinnan edustalle.
Sen sijaan Molotov ilmoitti tuntemattoman sukellusveneen upottaneen Narvan lahdella venäläisen höyrylaiva Metallistin. Tosin se seilasi vielä vuosia.
Niin sitten vaadittiin oikeutta sijoittaa Viroon 35 000 miestä ynnä ilmavoimia. Virolaiset järkyttyivtä täysin. Tällöin Molotov kutsui Stalinin apuun kertoen virolaisten nimittävän avunantoa miehitykseksi ja käyttävän muitakin "kamalia" nimuityksiä.
Auttoihan Stalin. Hän totesi Viron lähettäneen NL:oon tuhansia vakoojia. Virossa ei näistä tosin tiedetty mitään. Sopimus oli siis allekirjoitettava 28.9. 39.
valmistelua johtivat kenraali Meretskov ja amiraali Issakov. Viroa edusti kenraali Reek.
Heti alkuun NL:n edustajat ilmoittivat joukkojen määrän ja aluevaatimuksen paljon suuremmaksi kuin sopimus edellytti,. Samoin he ilmoittivat sijoittavansa Viroon suuren määrän pommikoneita, koska Viron rannikko oli linnoittamatopn. Virolaisten väitteisiin, ettei ollut vihollista,joka olisi voinut uhata Saksan ja NL:n yhdistettyjä voimia, ei kiinnitetty huomiota.
Lopuksi Nl ajoitietysti läpi kaikki vaatimuksensa. Sopimus allekirjoitettiin 10.10. 39 ja puna-armeija marssi maahan. Sen kehno kuri, heikko vaatetus ja huonokuntoinen kalusto herätti hämmästystä, mutta aluksi venäläiset pysyttelivät varsin tarkkaan sovituilla alueilla. Viron kommunistipuolue sen sijaan ryhtyi kiivaaseen toimintaan. Puna - armeijna mukana tuli tuhansia virolaisia kommunisteja ja he alkoivat ottaa hallintoa käsiinsä Zdanovin tuella.Viron omia kommunisteja oli alle tuhat.
Viro vaihtoi hallitustaan valiten sen itse viimeisen kerran.
ryssä ei juurikaan kunnioittanut muiden oikeuksia vaan se rynni kuin järjetön hamuten lisää sovietisoitavaa. Kaikki naapurit oli ensin tarkoitus muuttaa puskurivyöhykkeeksi ja alistaa Moskovan käskyvaltaan. Niin olisi käynyt meillekin jos Stalin olisi saanut tahtonsa läpi. Sama proseduuri käytiin läpi jokaisessa Baltian maassa ja Puolan itäosassa, ainoastaan Suomi sai hieman tukistettua diktaattoria ja hillittyä sen ruokahalua. Reilu 100 tuhatta kuolleena ja moninkertainen määrä vaurioituneena on jo jotain suuressakin maassa.
"Reilu 100 tuhatta kuolleena ja moninkertainen määrä vaurioituneena on jo jotain suuressakin maassa."
Joo, ja kyllä sen muistavat vieläkin, vaikka eivät myönnä.
... osuutta Suomen sotahistoriaan ...
Vilho Tahvanaisen osuutta Suomen sotahistoriaan
on salattu, peitelty ja kiistetty..
http://www.promerit.net/khi_tahvanainen.koivisto.htm
Tahvanaisen arkisto (asiakirjat ja kahden julkaistun kirjan käsikirjoitukset korjauksineen sekä julkaisemattomien kirjojen käsikirjoitukset) on nyt yksitellen sivu sivulta valokuvattu ja tallennettu. ..
Tässä tiedostossa aiemmin julkaisematon Vilho Tahvanaisen pvm. 29.12.1989 alkuperäisen kirjeen kopio tasavallan presidentti Mauno Koivistolle; Tahvanainen on postittanut kopiot tiedoksi pääministeri Harri Holkerille ja ulkoministeri Pertti Paasiolle, molemmille eri kirjeinä. Heille on lähetetty pvm 30.4.2010 henkilökohtaisesti alla oleva ..
KYSELY
Tutkimme sotahistoriamme salattuja, kiellettyjä sekä kiistettyjä arkistotietoja..
Olette saanut liitteenä olevan .. tasavallan presidentti Mauno Koivistolle osoitetun kirjeen kopion.
· Pitääkö kirjeen viimeisellä sivulla Tahvanaisen ilmoitus kopiosta Teille paikkansa?
· Miten olette arkistoinut asiakirjan?
· vai oletteko mahdollisesti tuhonnut sen?
· Mihin toimenpiteisiin ryhdyitte kirjeen saatuanne?
· Keskustelitteko asiakirjasta presidentti Koiviston kanssa ?
· Vastasitteko Vilho Tahvanaiselle kirjeen johdosta?
Vuonna 2011 täyttyy 70 vuotta jatkosodan alkamisesta. Sodan kulkua seurataan nyt aikaisempaa intensiivisemmin myös salattujen, peiteltyjen ja kiistettyjen arkistototietojen osuuksilta.
Halunnette olla myötämielinen tosiasioiden avaamiselle, ettei Suomessa kansalaisia pidettäisi Katyin –kaltaisessa valheellisessa historiankäsityksessä.
KHI Forumin tutkimusryhmä
http://www.promerit.net/khi_tahvanainen.koivisto.htm
... osuutta Suomen sotahistoriaan.
Tässä vielä tarkennus linkkiin :
http://www.promerit.net/khi_tahvanainen.koivisto.htm
tietoa tarjoaa Khiforum , kas näin :
http://khiforum.fi/
joukossa. Tahvanainen on eräs satuilija ja vielä kehnommasta päästä.
Hän toimi Talvisodan aikana Päämajan valvontaosaston ylimääräisenä etsivänä Joensuun alatoimistossa. Jatkosodassa hän oli toimistoakiupserina 11.DE:ssa Itä-Karjalassa.
T:lla ei ollut mitään tekemistä tiedustelun kanssa. Hänen tarinansa ovat puhtaita vakoilusatuja.
Stalin halusi varmistaa Leningradin puolustuksen ja pääsyn Itämerelle. Suomenlahti ja Karjalan Kannas loivat hyvän hyökkäysalusta Leningradia vastaan. Neuvostoliiton johto pelkäsi erityisesti Saksan hyökkäystä lännestä Viron ja Suomen kautta.
Loppujen lopuksi näinhän sitten kävikin.
Asiaan ei vaikuttanut riittävästi edes sotilastukikohtien sijainti Suomenlahden molemmilla rannoilla. Saksa (ja Suomi) olivat liian vahvoja sodan alkuvaiheessa.
" Stalin halusi varmistaa Leningradin puolustuksen ja pääsyn Itämerelle. Suomenlahti ja Karjalan Kannas loivat hyvän hyökkäysalusta Leningradia vastaan. Neuvostoliiton johto pelkäsi erityisesti Saksan hyökkäystä lännestä Viron ja Suomen kautta.
Loppujen lopuksi näinhän sitten kävikin. "
Ei kannata valehdella jos ei kerran osaa.
N-liittoon kesällä 1940. Ensin annettiin uhkavaatimus suunnan muuttamisesta, sitten hallitus pakotettiin eroamaan ja Zdanov saneli uuden hallituksen kokoonpanon. Puna-armeijan joukkoja marssi maahan lisää.
Erittäin nopeassa tahdissa järjestettiin "vaalit", joiden tulokset olivat selvillä jo pari viikkoa ennen vaalipäivää. Kommunistien hallitsema täysin laiton riigikogu anoi 22.7. 40 pääsyä "NL:n kansojen onnellisen perheen" jäseneksi. Tietysti pyyntö hyväksyttiin. Sattumoisin Latvia ja Liettua anoivat samana päivänä. Joukosta puuttui Suomi, vaikka se oli julistettu neuvos-osavaltioksi jo 2.12. 1939.
Siitä alkoi kommunismin kausi. Systeemi tuli heti niin vihattavaksi, etttä jopa saksalaisia pisdettiin parempina. Baltian kansat tukivatkin saksalaisia -41, kun ei parempaa ollut.
" jopa saksalaisia pisdettiin parempina. Baltian kansat tukivatkin saksalaisia -41, kun ei parempaa ollut. "
Sorto ja murha toimet vain kiihtyivät Virossa rauhan aikana 2MS:jälkeen.
lähetettiin vielä 1949 noin 50 000 ihmistä. Moni jäi sille tielleen. Viro ei taistellut, mutta menetti 25 % väestöstään, itsenäsyytensä 50 vuodeksi ja itsetuntonsa ikuisiksi ajoiksi.
"Sorto ja murha toimet vain kiihtyivät Virossa rauhan aikana 2MS:jälkeen. "
Saksa löikin Ranskan ja Englannin odotettua nopeammin. Sovittu reviiri tuli varmistaa, sillä Saksa saattoi ruveta osoittamaan sopimatonta mielenkiintoa idän suuntaan, kun joukot vapautuivat. Tosin Stalin vannoi ikusta uskollisuutta Molotov-Ribbentrop sopimukselle.
Stalinin pitkäjänteinen politiikka oli antaa länsimaiden tapella keskenään ja sitten korjata hedelmät, mutta siinä hän haksahti. Hänen onnekseen Hitlerin harkinta petti vielä pahemmin.
Ehkä Viro olisi voinut kumminkin ampua sen yhden laukauksen, jotta olisi voitu myöhemmin sanoa, Venäjän valloittaneen Viron aseellisesti.
Virolla oli nimittäin hyvintoimintakykyinen armeija ja tehoka suojeluskunta. Tallinnassa oli voimakkaampi meri- ja ilmatorjunta kuin Helsingissä. Se ihmetyttää, että mitä törkeimpiä alueloukkauksia siedettiin. Jopa varoitustuli oli killetty. Ilmeisesti pelättiin täysivoimaista hyökkäystä, jolla venäläiset uhkailivat koko ajan. Ne muun muassa jatkuvasti etenivät rajalle ja pysähtyivät sitten. Viesti tuli kuitenkin selväksi. Päts ja Laidoner pelkäsivät verilöylyä Venäjän sissällissodan malliin.
tuli neuvostokomentoa paeten Suomeen vain noin 70. Nämä palasivat Viroon -41. Pariin vuoteen ei pakolaisia juuri tullut, mutta sitten alettiin paeta Saksan asepalvelusta. Vuoden 1943 aikana tuli noin 4 000 pakolaista, pääosa nuopria miehiä. Heistä noin 2 500 liittyi Suomen armeijaan, jonne heistä perustettiin oma rykmentti. Lisäksi noin 800 palveli merivoimissa.
Pääosa virolaisiat eli JR 200 palasi kotimaahan elokuussa -44. Heidän edustajansa kävivät tervehdyskäynnilla Suomen Marsalkan ja kenraali Heinrichsin luona.
Pääosa rykmentistä taisteli erittäin urhoollisesti puna-armeijaa vastaan, vaikka saksalaiset eivät sallineet sen toimia koossa eikä aseistaneet sitä kunnolla. Piti ottaa saksalaiset asepuvut ja vannoa vala HItlerille.
Sodan päättyessä kaikki Suomessa jäljellä olevat virolaiset pyrkivät Ruotsiin, jonne useimmat pääsivätkin.