Sua tunne en mä lain, mut silti oot mun mielessäin. Kauniita silmiäsi kun katsomaan jäin, niin tunsin yllättäen jotain sydämessäin. Sen pienen hetken kun kanssas tanssia mä sain, tunnuit niin hyvältä rinnallain. Oli toive yksi mulla, että myös myöhemmin illalla sä voisit tanssiin kanssain tulla. Silloin Juhannuskokko vei sut luotain pois ja tunsin kuinka yksinäista yksin, tää elämä olla vois. Ilta eteni, odotin, mut kuitenkin sut kadotin. Tarkoitus kohtalon oliko tää, että toisiamme enää emme nää? Vai antaisitko minulle mahdollisuuden uuden, niin silloin voit nähdä sydämeni suuren? Tutustua tahtoisin kovasti mä sinuun, uskaltaisitko luottaa sä minuun?
Ikävöiden, mä vaan...
Ikävöiden, mä vaan...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.