Lopullinen päätös veronkorotuksesta estää samaa asiaa koskevan veropetossyytteen käsittelyn.
Korkein oikeus (KKO) linjasi kahdessa ennakkoratkaisussaan, miten sovelletaan Euroopan ihmisoikeussopimusta. Sopimus kieltää kahteen kertaan syyttämisen ja tuomitsemisen.
KKO:n mielestä kieltoa pitää noudattaa tilanteissa, joissa veronkorotus on määrätty lopullisesti ennen kuin syyte on saatettu vireille. Sen sijaan vasta vireillä oleva veronkorotusasia ei estä veropetossyytteen käsittelemistä.
KKO:n ratkaisemista tapauksista toinen koski Lapissa yritystoimintaa harjoittanutta norjalaismiestä, jolle oli määrätty vuonna 2001 tehdyllä jälkiverotuspäätöksellä verovuosilta 1995–1998 jälkiveroja ja yli 100 000 euron veronkorotukset.
Mies oli tehnyt jälkiverotuspäätöksistä oikaisuvaatimuksen mutta peruuttanut sen vuoden 2001 joulukuussa ja maksanut vuoden 2002 aikana verot ja veronkorotukset. Syyte törkeästä veropetoksesta tuli vireille helmikuussa 2004.
KKO katsoi, että veronkorotukset oli kaikilta osin määrätty lopullisilla päätöksillä ennen kuin syyte oli tullut vireille. Tästä syystä määrätyt veronkorotukset muodostivat esteen veropetossyytteen käsittelemiselle ja syyte veropetoksesta jätettiin tutkimatta.
Samaan lopputulokseen oli päätynyt Rovaniemen hovioikeus, jonka antamaa tuomiota syyttäjän ja Verohallinnon valitukset koskivat.
Toisessa KKO:n ratkaisussa helsinkiläismiehelle oli määrätty maaliskuussa, toukokuussa ja marraskuussa 2007 tehdyillä jälkiverotuspäätöksillä verovuosilta 2004 ja 2005 jälkiveroja ja noin 28 000 euron veronkorotukset.
Syyte törkeästä veropetoksesta tuli vireille huhtikuussa 2008. Veronkorotuksiin oli mahdollista edelleen hakea muutosta oikaisuvaatimuksella.
KKO totesi, ettei veronkorotuksia ollut määrätty lopullisilla päätöksillä veropetossyytteen tullessa vireille. Miehen Helsingin hovioikeudesta saama tuomio törkeästä veropetoksesta pysyi voimassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/KKO Lopullinen veronkorotus estää veropetosjutun/1135258214128
Korkein oikeus (KKO) linjasi kahdessa ennakkoratkaisussaan, miten sovelletaan Euroopan ihmisoikeussopimusta. Sopimus kieltää kahteen kertaan syyttämisen ja tuomitsemisen.
KKO:n mielestä kieltoa pitää noudattaa tilanteissa, joissa veronkorotus on määrätty lopullisesti ennen kuin syyte on saatettu vireille. Sen sijaan vasta vireillä oleva veronkorotusasia ei estä veropetossyytteen käsittelemistä.
KKO:n ratkaisemista tapauksista toinen koski Lapissa yritystoimintaa harjoittanutta norjalaismiestä, jolle oli määrätty vuonna 2001 tehdyllä jälkiverotuspäätöksellä verovuosilta 1995–1998 jälkiveroja ja yli 100 000 euron veronkorotukset.
Mies oli tehnyt jälkiverotuspäätöksistä oikaisuvaatimuksen mutta peruuttanut sen vuoden 2001 joulukuussa ja maksanut vuoden 2002 aikana verot ja veronkorotukset. Syyte törkeästä veropetoksesta tuli vireille helmikuussa 2004.
KKO katsoi, että veronkorotukset oli kaikilta osin määrätty lopullisilla päätöksillä ennen kuin syyte oli tullut vireille. Tästä syystä määrätyt veronkorotukset muodostivat esteen veropetossyytteen käsittelemiselle ja syyte veropetoksesta jätettiin tutkimatta.
Samaan lopputulokseen oli päätynyt Rovaniemen hovioikeus, jonka antamaa tuomiota syyttäjän ja Verohallinnon valitukset koskivat.
Toisessa KKO:n ratkaisussa helsinkiläismiehelle oli määrätty maaliskuussa, toukokuussa ja marraskuussa 2007 tehdyillä jälkiverotuspäätöksillä verovuosilta 2004 ja 2005 jälkiveroja ja noin 28 000 euron veronkorotukset.
Syyte törkeästä veropetoksesta tuli vireille huhtikuussa 2008. Veronkorotuksiin oli mahdollista edelleen hakea muutosta oikaisuvaatimuksella.
KKO totesi, ettei veronkorotuksia ollut määrätty lopullisilla päätöksillä veropetossyytteen tullessa vireille. Miehen Helsingin hovioikeudesta saama tuomio törkeästä veropetoksesta pysyi voimassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/KKO Lopullinen veronkorotus estää veropetosjutun/1135258214128
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.