Erosin kuun vaihteessa..tein silloin raskaustestin ja näytti negatiivista.
Nyt minulla on uusi poikaystävä mutta sain toissapäivänä tietää olevani raskaana...ostin testin joka näytti hedelmöittymisen tapahtuneen 2-3 viikkoa sitten.
Huomenna menen lääkäriin ja saan lähetteen sairaalaan,ultrassa selviää kuinka pitkällä raskaus on...pelkään olevani raskaana exälleni.
Neuvolassa minut vaan haukuttiin pystyyn...En vielä tiedä päädynkö aborttiin vai en..en kuitenkaan haluisi pilata nykyistä suhdettani tekemällä exäni lapsen.
Miten aborttiin on suhtauduttu,muiden kokemuksia kaipailen..
Nyt minulla on uusi poikaystävä mutta sain toissapäivänä tietää olevani raskaana...ostin testin joka näytti hedelmöittymisen tapahtuneen 2-3 viikkoa sitten.
Huomenna menen lääkäriin ja saan lähetteen sairaalaan,ultrassa selviää kuinka pitkällä raskaus on...pelkään olevani raskaana exälleni.
Neuvolassa minut vaan haukuttiin pystyyn...En vielä tiedä päädynkö aborttiin vai en..en kuitenkaan haluisi pilata nykyistä suhdettani tekemällä exäni lapsen.
Miten aborttiin on suhtauduttu,muiden kokemuksia kaipailen..
Vastaukset 20
Vanhimmat
vain ja ainoastaan sinä. Valintasi on oikea, oli se sitten abortti tai lapsen pitäminen.
Itselläni oli lääkärinä vanha haahka, selvästi abortinvastainen ja kiukutteli minulle koko ajan. Noh, homma hoitui ja valitus lääkärin kohtelusta lähti myöskin etiäpäin.
Teet minkä tahansa päätöksen se on sinun.
mutta jos tuo numero on sinun syntymävuos niin olen samanikäinen ja suositteln kovasti harkistseman että haluatko tehdä aborttia,voisiko nykyinn miehesi ymmärtää.
ethän ole pettänyt..niin vain on sattunut.
JOS haluaa ja jos on syyt siihen.
on lain mukaiset perusteet, on lääkärin se myönnettävä tai ohjattava potilas toiselle lääkärille. Ja ainahan voi hakea suoraan Valviralta.
Mikä ehkäisy sulla oli entisen kanssa? Ei kai siinä muuta, kun juttelet nykyisen kanssa.
Minulla on jo yksi lapsi.
Enkä ole pettänyt..tämän nykyisen kanssa olen ollut vasta kuukauden.
Nykyisen kanssa olen asiasta keskustellut,kyllä yhteisen lapsen haluisimme..mutta en nyt välttämättä halua mitään exää mukaan elämään jos lapsi olisikin hänen.
Huomenna lääkäriin ja aika sairaalaan...aika varmasti päätös menee abortin puolelle.
Noita epäasiallisia kirjoittajia näyttää aina mukaan eksyvän..Että en ole aivan sekaisin:D kyllä sitä ite päätöksensä tekee..varsinkin koska todella alkuraskaus menossa.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9150132
Toinen saman tapainen
kävin tänään lääkärissä.oli todella mukava lääkäri,joka sanoi että ymmärtää hyvin tilanteeni:)
sanoi että raskausviikkoja todennäköisesti 7 2..joten olisi exäni lapsi.
pisti lähetteen sairaalaan,siellä ultrassa selviää kuinka pitkällä raskaus oikasti on niin loppuu tämä veikkaaminen...olen jo henkisesti valmistautunut aborttiin...se ei ole helppo ratkaisu varsinkaan kun olen aikaisemmin kokenut tuulimunaraskauden,keskenmenon ja kohdun ulkopuolisen raskauden.
Mutta en halua exäni lasta kun olen jo uudessa parisuhteessa.
näin minulla
tänään tehty ultraa (miksi ei?),niin mistäs tämä 7 2 nyt sitten "keksittiin"??? Kuun vaihteessa erosit, eli siis touko-kesäkuun vaihteessa ja testi näytti negaa...
"pisti lähetteen sairaalaan,siellä ultrassa selviää kuinka pitkällä raskaus oikasti on niin loppuu tämä veikkaaminen." Milloinkas sinulle se aika on sinne jos olet jo noilla viikoilla?
Sinulla on ollut siis km, tuulimuna ja kohdun ulkoinenkin...
Tämä juttu haiskahtaa selkeästi provolta. Yritetään taas saada aikaiseksi tietynlainen keskustelu/kinastelu..
toi 7 2 on laskettu edellisistä kuukautisita.
Ja ultraa ei tehty..tämän pikkukylän neuvolassa ei ollut ketään joka olisi osannut käyttää ultra laitetta..eikä lääkäri tänään sitä tehnyt,en tiedä miksi.
Ja huomenna soitan sairaalaan ja saan ajan sinne.
Tää mitään kinastelun hakemista ole..anteeksi vaan jos on tämän kaiken kertominen jotenkin häirinnyt:)
aika karmivalta, että lapsen henki riippuu siitä kuka sen isä on. Aika nopeasti oot vaihtanut poikakaveria. Miten olet varma, että tämä nykyinen suhde kestää? Sitten sulla ei oo tätä lasta eikä ukkoakaan.....
No niin olen tehnyt...Tämä on minun päätökseni.
On minulla yksi lapsi..lisää sitten kun tietää että on parisuhde vakaalla pohjalla
että jätä tuon puheripulisen jutut omaan arvoonsa. Ei se täällä
keskustelemassa ole, joten turha siihen on tuhlata energiaa.
ettet välitä näistä kiivasmielisistä kirjoituksista. Abortti on AINA vaikea asia. Siinä ei auta kenenkään moittimiset. Ja jokaisella on oikeus tehdä siinä asiassa omat päätöksensä. Kukaan muu ei käy niitä niin henkisiä kuin fyysisiäkin asioita läpi.
Tilanteessa, jossa biologiset vanhemmat ovat eronneet, on niin paljon kaikkea että ei voi moittia jos joku ei jo valmiiksi ex-kumppanin kanssa lasta tahdo.
Ymmärrän sinua täysin, aloittaja. Sinä yhden äitinä tiedät hyvät puolet ja myös ne vähän hankalammatkin hetket.
Niin ja kun joku ihmetteli, miten aborttipäätökseen vaikuttaa se, kuka on lapsen isä - voin sanoa että kyllä vaan vaikuttaisi mullakin.
Itse olen myös yhden lapsen äiti, enkä haluaisi lasta miehelle jonka tiedän 100% varmasti jäävän menneisyyteen. En usko olevani sellainen että alkaisin lapsen takia pitämään yhteyttä mieheen jne. Exä mikä exä. Eri asia toki jos ollaan vuosia yhdessä ja sitten tulee ero, lapset siis hankittu suhteen aikana ja rakastuneina.
Lapsia lisää mullekin sitten kun aika on sopiva - nykyisen kanssa =)
Aurinkoista kesää sulle aloittaja ja voimia!
Vietin päivän sairaalassa.
Oli melkoinen yllätys kun lääkäri ultralla tutki..kohdussa ei ollutkaan asukkia!!
Tehtiin uudelleen raskaustesti,positiivinen..verikokeesta tuloksia soittelen aamulla.
Vähän ihmetyttää,toisaalta olo on huojentunut..Epäilivät hetken kohdun ulkopuolista mutta ei ole kipuja eikä vuotoa.
Jännäks meni tämä..lisää tutkimuksia tiedossa.
Voi tosin kai olla että raskaus niin alkuvaiheessa että vielä ultralla näy??
Exäsi jää menneisyyteen, ei hänestä ole tultava lapsen isää (et anna tunnustaa, jos vaikka ex tahtoisikin, tai et yksinkertaisesti edes kerro exälle, jos haluat hänen jäävän menneisyyteen). Lapsi on ihana exästä huolimatta, ja lapsen isä on oikeasti se, kuka lapsen kasvataa, eli uusi miehesi. Jos et lasta halua, se on asia erikseen, mutta älä anna syntymättömän lapsen kärsiä siitä, kuka hänet on alulle laittanut.. Siis jos pitäisit lapsen, jos sillä olisi eri isä..
Minä olen myös ollut samanlaisessa tilanteessa. Seurustelin uuden kumppanin kanssa kun sain tietää olevani raskaana exälle. Kamala tilanne.. Keskustelimme exän kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että abortti on ainoa vaihtoehto. Kumppanini tietysti järkyttyi kun sai kuulla että odotan lasta. Vaikka abortti oli, ja on edelleen vaikea asia, niin tavallaan en sitä kadu.
Lääkäri, jonka luona kävin, oli minulle erittäin töykeä. Hän näytti ultrasta lapseni kuvan, sydämenlyönnit ja kysyi että haluanko todella tappaa lapseni. Itkin hysteerisesti ja yritin kertoa etten voi pitää sitä ja kuinka vaikea tilanne on. Ennen en ollut aborttia hyväksynyt, mutta yhtäkkiä olinkin itse siinä tilanteessa. Lääkäri ei yhtään lohduttanut minua, ei yksinkertaisesti mitään, mikä olisi oloani parantanut. Moneen kertaan kyseli vain että olenko aivan varma että haluan tappaa lapseni. Toimenpidepäivä oli kamala. Onneksi siinä tilanteessa minua ohjeisti ja tuki nuori ihana hoitaja. Kun hän tuli hakemaan minua toimenpiteeseen, tärisin ja itkin vain, en voinut yhtään hillitä tunteitani. Itkin täyttä kurkkua vielä salissakin ja kuulin vain kun sanoivat laittavansa rauhoittavaa. Sitten heräsin heräämöstä. Ja mitäs sitten.. Itkin kun tajusin että nyt se on ohi, sekä sitä että nyt todellakin tapoin oman lapseni. Minut vietiin takaisin osastolle. Ilmeisesti minua aamulla hoitanut hoitaja oli päässyt töistä ja hänen tilalleen oli tullut vanhempi nainen. Ei myötätuntoa, lohdutusta, ei mitään. Kylmä kuin kivi, viesti meni kyllä perille, naamasta ja käyttäytymisestä näin, että hänen mielestään olin tehnyt väärin.
Tuo tilanne on ollut elämäni kamalin. Itku tässä tulee väkisin kun tätä kirjoittaa, vaikka aikaa on yli kaksi vuotta. Nykyäänkin kun alkaa asiaa miettimään ja sitä että lapseni olisi nyt 1.5 vuotias, niin paha mielihän siinä tulee. Henkisesti oli niin raskasta, mutta onneksi kumppani osasi lohduttaa ja olla tukena.
En ymmärrä ihmisiä, jotka paasaavat ja haukkuvat lapsentappajiksi. Kyllä minäkin olin aborttia vastaan, mutta kun se hirveä tilanne osuu omalle kohdalle niin sitten sitä vasta ymmärtää. Mutta sen olen päättänyt, että jos tulen vahingossa raskaaksi, niin aborttia en tee. En halua menettää mielenterveyttäni ja kantaa sitä syyllisyyttä. Tunnen ihan tarpeeksi syyllisyyttä siitä yhdestä ja ainoasta.
... Mutta jotenkin piti nyt avautua.. :)
Edelliselle kiitos kirjoituksesta.
Eihän se päätös koskaan helppo ole...
Itselläni tosin tilanne on täysin muuttunut,siis että kohdussa ei ultrassa näkynyt mitään..raskaustesti positiivinen .Maanantaina uudelleen ultraan niin jos siellä sitten jotain jo näkyisi..ja tosiaan en ole mitään aborttia tekemässä koska kysymyksessä ei voi enää olla exäni lapsi..se olisi jo ultrassa näkynyt. Toki voisi olla kysymyksessä tuulimuna..kohdun ulkoinen raskaus mutta ainakaan tuohon viimeiseen ei oireita ole.
:)
Oliko sulla ja mikä ehkäisy aikoinasi käytössä, siis silloin, kun sattui vahinko?
Hauskaa kesää kaikesta huolimatta!!!