Sampo Terho AL 1.7.210

Tässä linkki Sampo Terhon kirjoitukseen:

www.vapaakielivalinta.fi/ajankohtaista.php?artikkeli=Sampo Terho: Vuosituhannen kieliriita leimuaa (AL 01.07.2010)#artikkeli

kielivapaus tulee! kirjoitti:

Tässä linkki Sampo Terhon kirjoitukseen:

www.vapaakielivalinta.fi/ajankohtaista.php?artikkeli=Sampo Terho: Vuosituhannen kieliriita leimuaa (AL 01.07.2010)#artikkeli

.

onko Sasilla *selkärankaa* vastata????

" Sekä Kataisen että Sasin perusteluissa pakkoruotsista selkein väärintulkinta liittyy perustuslakiin. Molemmat ovat esittäneet, että pakkoruotsia ei voida purkaa, koska perustuslaki takaa ruotsin kielen aseman Suomessa.

Todellisuudessa perustuslaki ei sano pakollisesta, kaikkia kansalaisia velvoittavasta ruotsin kielen opiskelusta sanaakaan. Itse asiassa perustuslain kielipykälä on vuosikymmeniä vanhempi kuin vuonna 1968 säädetty pakkoruotsi, joka astui voimaan vasta peruskoulu-uudistuksen yhteydessä, kun rkp onnistui kiristämään silloiselta hallitukselta tämän myönnytyksen hallitukseen tulemisensa ehtona.

Tietämättömyys tai välinpitämättömyys perustuslaista on erityisen omituista, koska Kimmo Sasi on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja."

http://www.vapaakielivalinta.fi/ajankohtaista.php?artikkeli=Sampo Terho: Vuosituhannen kieliriita leimuaa (AL 01.07.2010)#artikkeli

.

TÄHÄN:::???? kirjoitti:

.

onko Sasilla *selkärankaa* vastata????

" Sekä Kataisen että Sasin perusteluissa pakkoruotsista selkein väärintulkinta liittyy perustuslakiin. Molemmat ovat esittäneet, että pakkoruotsia ei voida purkaa, koska perustuslaki takaa ruotsin kielen aseman Suomessa.

Todellisuudessa perustuslaki ei sano pakollisesta, kaikkia kansalaisia velvoittavasta ruotsin kielen opiskelusta sanaakaan. Itse asiassa perustuslain kielipykälä on vuosikymmeniä vanhempi kuin vuonna 1968 säädetty pakkoruotsi, joka astui voimaan vasta peruskoulu-uudistuksen yhteydessä, kun rkp onnistui kiristämään silloiselta hallitukselta tämän myönnytyksen hallitukseen tulemisensa ehtona.

Tietämättömyys tai välinpitämättömyys perustuslaista on erityisen omituista, koska Kimmo Sasi on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja."

http://www.vapaakielivalinta.fi/ajankohtaista.php?artikkeli=Sampo Terho: Vuosituhannen kieliriita leimuaa (AL 01.07.2010)#artikkeli

.

Sasi on täysin epäpätevä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi.

Lisäksi Sasi on jäävi pakkoruotsia koskevissa asioissa, koska sasi on sekä ruotsinkielisen folktingin varapuheenjohtaja että pakkoruotsijärjestön, svenska nu:n jäsen.

Sampo Terholla näyttää olevan suomalaisten luottamus.

36 kirjoitti:

Sampo Terholla näyttää olevan suomalaisten luottamus.

"Sampo Terholla näyttää olevan suomalaisten luottamus." Saiskos lisäfaktaa tai jopa linkin väitteellesi.

1+1=2 kirjoitti:

"Sampo Terholla näyttää olevan suomalaisten luottamus." Saiskos lisäfaktaa tai jopa linkin väitteellesi.

Älä aina vitun röyhkeä hurri inise!

?

"Kerrankin meillä on poliitikko, joka ajaa suomalaisuuden tärkeää ja kaunista asiaa."
- Vain netti fenno voi olla näin totaalisen perverssi.

Sambo Tena kirjoitti:

"Kerrankin meillä on poliitikko, joka ajaa suomalaisuuden tärkeää ja kaunista asiaa."
- Vain netti fenno voi olla näin totaalisen perverssi.

Vain nettisveko pitää suomalaisuuden ajamista kielisotana!
Vuosikymmeniä kestänyt aggressiivinen ruotsalaisuuden ajaminen ei hänen perverssin mielensä mukaan sitä ole.

Vennamo. kirjoitti:

Vain nettisveko pitää suomalaisuuden ajamista kielisotana!
Vuosikymmeniä kestänyt aggressiivinen ruotsalaisuuden ajaminen ei hänen perverssin mielensä mukaan sitä ole.

Sitähän se netti fenno näkyy ajavan. Eihän se mitään perverssiä ole, eihän? Onneksi sinä et määrittele suomalaisuutta.

Voi hitsi.

mutta epärehellisiähän riittää, varsinkin svekoporukoissa niitä on pilvin pimein.

saisko artikkelin luettavaksi, niin tiedettäis, mistä puhutaan.
terho ei sitä vastustaisi.

nnnnnnnnnnnnnnnnn kirjoitti:

saisko artikkelin luettavaksi, niin tiedettäis, mistä puhutaan.
terho ei sitä vastustaisi.

http://vapaakielivalinta.fi/ajankohtaista.php?artikkeli=Sampo Terho: Vuosituhannen kieliriita leimuaa (AL 01.07.2010)#artikkeli

katsomassa mutta ei silloin ainakaan ollut keskustelua Aamulehdessä.
Kyllä lehden pitäisi suvaita kommentteja mutta koskaan ei tiedä mitä siellä päätetään, lopettivat sen mielenkiintoisen kielikeskustelun vuosi sitten.

linkki tässä kirjoitti:

http://vapaakielivalinta.fi/ajankohtaista.php?artikkeli=Sampo Terho: Vuosituhannen kieliriita leimuaa (AL 01.07.2010)#artikkeli

Sama kumma porukka tuossa yhteisössä kuin SuoLissa. Vanhat koulutusäijät ja joku uusi persu ja nyynasse Helsinginseudulta ja sitten sossumummo Vaasasta. Tavoite onhan se sama. Yksi kieli yksi mieli vaikka kehitys maassamme on jotakin aivan muuta. Suomessa on nykään yli 10 % jolla on joku toinen äidinkieli kuin Suomi.

Mihin Suomi tarvita kirjoitti:

Sama kumma porukka tuossa yhteisössä kuin SuoLissa. Vanhat koulutusäijät ja joku uusi persu ja nyynasse Helsinginseudulta ja sitten sossumummo Vaasasta. Tavoite onhan se sama. Yksi kieli yksi mieli vaikka kehitys maassamme on jotakin aivan muuta. Suomessa on nykään yli 10 % jolla on joku toinen äidinkieli kuin Suomi.

Kielivapaushan palvelee nimenomaan monikielistyvää Suomea.

Ajattele, mikä loukkaus on kaikkia Suomen kaksikielisiä perheitä kohtaan, että ainoastaan yhdistelmää suomi ruotsi pidetään normina. Lapsella voi olla kaksi kotikieltä (esim. arabia ja jokin paikallinen kieli), hän käy koulunsa suomeksi, hän opiskelee maailmankielen englannin ja hänen on PAKKO opiskella myös ruotsia.

Annetaan ihmisten arvioida itse, mitä kieliä he tarvitsevat. Kunnioitusta erilaisuudelle, kiitos.

Mihin Suomi tarvita kirjoitti:

Sama kumma porukka tuossa yhteisössä kuin SuoLissa. Vanhat koulutusäijät ja joku uusi persu ja nyynasse Helsinginseudulta ja sitten sossumummo Vaasasta. Tavoite onhan se sama. Yksi kieli yksi mieli vaikka kehitys maassamme on jotakin aivan muuta. Suomessa on nykään yli 10 % jolla on joku toinen äidinkieli kuin Suomi.

Haloo, pakkosuomea ei ole olemassakaan.

Vain ruotsi on pakollinen koko Suomessa.

Pois pakkoruotsi.

onko keskustelua? kirjoitti:

katsomassa mutta ei silloin ainakaan ollut keskustelua Aamulehdessä.
Kyllä lehden pitäisi suvaita kommentteja mutta koskaan ei tiedä mitä siellä päätetään, lopettivat sen mielenkiintoisen kielikeskustelun vuosi sitten.

Vuosituhannen kieliriita leimuaa Sampo Terho
Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja, Euroopan parlamentin varajäsen ja Vapaa kielivalinta ry:n hallituksen jäsen.
Ruotsin pakollista opiskelua puolustellaan perustuslailla, jossa ei kuitenkaan sanota mitään kaikkia kansalaisia velvoittavasta ruotsin kielen taidosta.
Pakkoruotsi on ollut kevään ja alkukesän kuuma kiistan aihe. Useat sanomalehdet ovat sekä kotisivujensa lukijakyselyissä että tilaustutkimuksina jälleen selvittäneet kansan mielipidettä pakkoruotsista.
Mielipide on poikkeuksetta ollut kielteinen pakollista ja poikkeuksetonta ruotsin opiskelua kohtaan. Toukokuussa Elinkeinoelämän keskusliittokin ilmoitti kannattavansa pakkoruotsista luopumista.
Päinvastaiseen päätelmään sen sijaan tuli tulevaisuuden perusopetusta pohtinut parlamentaarinen tuntijakotyöryhmä, joka jätti mietintönsä opetusministerille toukokuun lopussa.
Työryhmän mukaan 2020-luvun osaamistarpeisiin vastataan parhaiten säilyttämällä pakkoruotsi jokaisen suomalaisen opinnoissa henkilökohtaisista toiveista riippumatta. Lisäksi esitettiin jopa ruotsin opintojen aloittamista varhemmin.
Tosin tuntijakotyöryhmä oli lehtitietojen mukaan riitaisa. Yksi jäsen kuvasi sitä poikkeuksellisen huonosti johdetuksi. Puheenjohtajana toimi opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen, joka jo hyvissä ajoin ilmoitti julkisuudessa, ettei pakkoruotsin lopettamisesta aiota edes keskustella.
Asenne ihmetytti monia, koska pakkoruotsi on tällä hetkellä eniten kansalaisia kiinnostava koulutuspoliittinen kysymys. Yllättävän pienelle huomiolle on jäänyt, että Lankinen on jäsen Svenska nu -verkostossa, joka on omistautunut nimenomaan ruotsin kielen käytön edistämiselle Suomessa. Lienee kohtuullista kysyä, oliko hänen valintansa sopiva ja puolueeton.
Pakkoruotsikeskustelu kiihtyi kokoomuksen puoluekokouksen aikaan. Kokouksessa tehtiin useita ruotsin kieleen liittyviä aloitteita, joista osa raukesi, mutta lopulta äänestyksessä hyväksyttiin aloite, jossa ruotsin opetusta esitettiin vapaaehtoiseksi.
Puheenjohtaja Jyrki Kataisen erikoislaatuinen tulkinta tilanteeta tilanteesta oli, että koska kaatuneita aloitteita ei tarvitse noudattaa, myöskään läpi mennyttä aloitetta ei viedä eteenpäin.
Tulkinnassa on ollut selittämistä niin medialle kuin omalle kokousväelle, jonka demokraattisen päätöksen merkitys kävi vähintäänkin epäselväksi.
Jo kokouksen kestäessä Katainen oli yhteydessä rkp:n puheenjohtajaan Stefan Walliniin, jolle Katainen lupasi, että puoluekokouksen päätöksestä huolimatta mikään ei muutu.
Puoluejohtajat siis sopivat asiasta keskenään, ohi kokoomuksen rivijäsenten. Myös Kimmo Sasi, hänkin Svenska nu:n jäsen, kiirehti selittämään tapahtunutta rkp:n samaan aikaan istuneelle puoluekokoukselle. Sekä Kataisen että Sasin perusteluissa pakkoruotsista selkein väärintulkinta liittyy perustuslakiin. Molemmat ovat esittäneet, että pakkoruotsia ei voida purkaa, koska perustuslaki takaa ruotsin kielen aseman Suomessa.
Todellisuudessa perustuslaki ei sano pakollisesta, kaikkia kansalaisia velvoittavasta ruotsin kielen opiskelusta sanaakaan. Itse asiassa perustuslain kielipykälä on vuosikymmeniä vanhempi kuin vuonna 1968 säädetty pakkoruotsi, joka astui voimaan vasta peruskoulu-uudistuksen yhteydessä, kun rkp onnistui kiristämään silloiselta hallitukselta tämän myönnytyksen hallitukseen tulemisensa ehtona.
Tietämättömyys tai välinpitämättömyys perustuslaista on erityisen omituista, koska Kimmo Sasi on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja.
Jos joku Suomen politiikkaa tuntematon seuraisi keskustelua, hän varmaankin ihmettelisi, miten tämä kaikki on ylipäänsä mahdollista. Vaikka yleinen mielipide on johdonmukaisesti pakkoruotsia vastaan, on jokaisen puolueen johto pakkoruotsin kannalla, paitsi perussuomalaisten.
Erityisen voimakkaasti uskollisuuttaan asialle ovat vannoneet suurten puolueiden puheenjohtajat.
Mutta miksi kokoomuksen, gallup-kannatukseltaan maan suurimman puolueen puheenjohtaja sanoutuu ennemmin irti oman puolueensa päätöksistä kuin riskeeraa närkästyttävänsä piskuisen rkp:n? Miksi sdp:n johto ja vieläpä keskustankin – joka itsenäisyyden alkutaipaleella oli rkp:n päävastustaja kielikysymyksissä – käy suoranaista kilpailua neljän prosentin pienpuolueen miellyttämisestä?
Yksi selitys rkp:n k...." jatkuu

kkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

Vuosituhannen kieliriita leimuaa Sampo Terho
Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja, Euroopan parlamentin varajäsen ja Vapaa kielivalinta ry:n hallituksen jäsen.
Ruotsin pakollista opiskelua puolustellaan perustuslailla, jossa ei kuitenkaan sanota mitään kaikkia kansalaisia velvoittavasta ruotsin kielen taidosta.
Pakkoruotsi on ollut kevään ja alkukesän kuuma kiistan aihe. Useat sanomalehdet ovat sekä kotisivujensa lukijakyselyissä että tilaustutkimuksina jälleen selvittäneet kansan mielipidettä pakkoruotsista.
Mielipide on poikkeuksetta ollut kielteinen pakollista ja poikkeuksetonta ruotsin opiskelua kohtaan. Toukokuussa Elinkeinoelämän keskusliittokin ilmoitti kannattavansa pakkoruotsista luopumista.
Päinvastaiseen päätelmään sen sijaan tuli tulevaisuuden perusopetusta pohtinut parlamentaarinen tuntijakotyöryhmä, joka jätti mietintönsä opetusministerille toukokuun lopussa.
Työryhmän mukaan 2020-luvun osaamistarpeisiin vastataan parhaiten säilyttämällä pakkoruotsi jokaisen suomalaisen opinnoissa henkilökohtaisista toiveista riippumatta. Lisäksi esitettiin jopa ruotsin opintojen aloittamista varhemmin.
Tosin tuntijakotyöryhmä oli lehtitietojen mukaan riitaisa. Yksi jäsen kuvasi sitä poikkeuksellisen huonosti johdetuksi. Puheenjohtajana toimi opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen, joka jo hyvissä ajoin ilmoitti julkisuudessa, ettei pakkoruotsin lopettamisesta aiota edes keskustella.
Asenne ihmetytti monia, koska pakkoruotsi on tällä hetkellä eniten kansalaisia kiinnostava koulutuspoliittinen kysymys. Yllättävän pienelle huomiolle on jäänyt, että Lankinen on jäsen Svenska nu -verkostossa, joka on omistautunut nimenomaan ruotsin kielen käytön edistämiselle Suomessa. Lienee kohtuullista kysyä, oliko hänen valintansa sopiva ja puolueeton.
Pakkoruotsikeskustelu kiihtyi kokoomuksen puoluekokouksen aikaan. Kokouksessa tehtiin useita ruotsin kieleen liittyviä aloitteita, joista osa raukesi, mutta lopulta äänestyksessä hyväksyttiin aloite, jossa ruotsin opetusta esitettiin vapaaehtoiseksi.
Puheenjohtaja Jyrki Kataisen erikoislaatuinen tulkinta tilanteeta tilanteesta oli, että koska kaatuneita aloitteita ei tarvitse noudattaa, myöskään läpi mennyttä aloitetta ei viedä eteenpäin.
Tulkinnassa on ollut selittämistä niin medialle kuin omalle kokousväelle, jonka demokraattisen päätöksen merkitys kävi vähintäänkin epäselväksi.
Jo kokouksen kestäessä Katainen oli yhteydessä rkp:n puheenjohtajaan Stefan Walliniin, jolle Katainen lupasi, että puoluekokouksen päätöksestä huolimatta mikään ei muutu.
Puoluejohtajat siis sopivat asiasta keskenään, ohi kokoomuksen rivijäsenten. Myös Kimmo Sasi, hänkin Svenska nu:n jäsen, kiirehti selittämään tapahtunutta rkp:n samaan aikaan istuneelle puoluekokoukselle. Sekä Kataisen että Sasin perusteluissa pakkoruotsista selkein väärintulkinta liittyy perustuslakiin. Molemmat ovat esittäneet, että pakkoruotsia ei voida purkaa, koska perustuslaki takaa ruotsin kielen aseman Suomessa.
Todellisuudessa perustuslaki ei sano pakollisesta, kaikkia kansalaisia velvoittavasta ruotsin kielen opiskelusta sanaakaan. Itse asiassa perustuslain kielipykälä on vuosikymmeniä vanhempi kuin vuonna 1968 säädetty pakkoruotsi, joka astui voimaan vasta peruskoulu-uudistuksen yhteydessä, kun rkp onnistui kiristämään silloiselta hallitukselta tämän myönnytyksen hallitukseen tulemisensa ehtona.
Tietämättömyys tai välinpitämättömyys perustuslaista on erityisen omituista, koska Kimmo Sasi on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja.
Jos joku Suomen politiikkaa tuntematon seuraisi keskustelua, hän varmaankin ihmettelisi, miten tämä kaikki on ylipäänsä mahdollista. Vaikka yleinen mielipide on johdonmukaisesti pakkoruotsia vastaan, on jokaisen puolueen johto pakkoruotsin kannalla, paitsi perussuomalaisten.
Erityisen voimakkaasti uskollisuuttaan asialle ovat vannoneet suurten puolueiden puheenjohtajat.
Mutta miksi kokoomuksen, gallup-kannatukseltaan maan suurimman puolueen puheenjohtaja sanoutuu ennemmin irti oman puolueensa päätöksistä kuin riskeeraa närkästyttävänsä piskuisen rkp:n? Miksi sdp:n johto ja vieläpä keskustankin – joka itsenäisyyden alkutaipaleella oli rkp:n päävastustaja kielikysymyksissä – käy suoranaista kilpailua neljän prosentin pienpuolueen miellyttämisestä?
Yksi selitys rkp:n k...." jatkuu

jatkuu..."Yksi selitys rkp:n kokoaan suuremmalle vaikutusvallalle puolueelle tärkeissä asioissa on, että puolue todella keskittyy vain niihin. Hallitustyössä se on taipuvainen kaikessa muussa, paitsi ruotsinkielisten edunvalvontaa koskevissa kysymyksissä.
Toinen selitys vaikutusvallalle on erittäin varakkaat ruotsin kielen ja kulttuurin edistämiseen omistautuneet rahastot, joissa on satoja miljoonia vanhaa rahaa. Sitä jaetaan harkiten sopiviksi katsotuille poliitikoille ja järjestöille.
Kolmas syy on vaikeaselkoisempi ja liittyy maamme historiaan. Suomen yläluokka oli ennen tyystin ruotsinkielistä, ja korostunut huoli ruotsin kielestä on yhä edelleen onnistuttu säilyttämään eräänlaisena suomalaisen älymystön normina, jota odotetaan ja jopa edellytetään valtakunnan korkeimpiin piireihin pääseviltä.
Pakkoruotsin säilyminen on ahdistava esimerkki yhteiskuntamme kansanvaltaa vieroksuvasta elitistisyydestä. Jatkuvasti vahvistuva mielikuva on, että kun raha puhuu, ei kansan ääntä viitsitä kuunnella. Pakkoruotsin järjellinen puolustaminen on käynyt niin mahdottomaksi, ettei siihen oikeastaan enää edes pyritä.
Jotkut, etunenässä Svenska nu:n puheenjohtaja Paavo Lipponen, taas haluavat säilyttää pakkoruotsin, koska tahtovat vaikka väkipakolla pitää yllä nuorison “pohjoismaista” identiteettiä, josta useimmat nuoret tosin eivät liene koskaan kuulleetkaan.
Mitään reaalimaailman osaamistarpeisiin perustuvaa ajatusrakennelmaa ei pakkoruotsin puolesta yleensä yritetäkään esittää.
Pakkoruotsin kannattajien käsitykset alkavatkin näyttää jähmettyneiltä kuin fossiilit. Kivettyneisiin päähänpinttymiin eivät maailman muuttuminen, kansalaismielipide tai järkiperustelut vaikuta. Kompromissiehdotukset torjutaan fanaattisesti.
Tämä kiihkomielinen taipumattomuus paisuttaa sinänsä suhteellisen pienestä asiasta koko yhteiskuntasopimusta nakertavaa riitaa. Suurin häviäjä tässä fanaattisessa edunvalvonnassa ovat maltilliset ruotsinkieliset ja maamme ruotsinkielinen kulttuuri, jonka maine tahraantuu elitistiseksi koetusta ja katkeruutta herättävästä pakkopolitiikasta suunnattomasti."

kkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

jatkuu..."Yksi selitys rkp:n kokoaan suuremmalle vaikutusvallalle puolueelle tärkeissä asioissa on, että puolue todella keskittyy vain niihin. Hallitustyössä se on taipuvainen kaikessa muussa, paitsi ruotsinkielisten edunvalvontaa koskevissa kysymyksissä.
Toinen selitys vaikutusvallalle on erittäin varakkaat ruotsin kielen ja kulttuurin edistämiseen omistautuneet rahastot, joissa on satoja miljoonia vanhaa rahaa. Sitä jaetaan harkiten sopiviksi katsotuille poliitikoille ja järjestöille.
Kolmas syy on vaikeaselkoisempi ja liittyy maamme historiaan. Suomen yläluokka oli ennen tyystin ruotsinkielistä, ja korostunut huoli ruotsin kielestä on yhä edelleen onnistuttu säilyttämään eräänlaisena suomalaisen älymystön normina, jota odotetaan ja jopa edellytetään valtakunnan korkeimpiin piireihin pääseviltä.
Pakkoruotsin säilyminen on ahdistava esimerkki yhteiskuntamme kansanvaltaa vieroksuvasta elitistisyydestä. Jatkuvasti vahvistuva mielikuva on, että kun raha puhuu, ei kansan ääntä viitsitä kuunnella. Pakkoruotsin järjellinen puolustaminen on käynyt niin mahdottomaksi, ettei siihen oikeastaan enää edes pyritä.
Jotkut, etunenässä Svenska nu:n puheenjohtaja Paavo Lipponen, taas haluavat säilyttää pakkoruotsin, koska tahtovat vaikka väkipakolla pitää yllä nuorison “pohjoismaista” identiteettiä, josta useimmat nuoret tosin eivät liene koskaan kuulleetkaan.
Mitään reaalimaailman osaamistarpeisiin perustuvaa ajatusrakennelmaa ei pakkoruotsin puolesta yleensä yritetäkään esittää.
Pakkoruotsin kannattajien käsitykset alkavatkin näyttää jähmettyneiltä kuin fossiilit. Kivettyneisiin päähänpinttymiin eivät maailman muuttuminen, kansalaismielipide tai järkiperustelut vaikuta. Kompromissiehdotukset torjutaan fanaattisesti.
Tämä kiihkomielinen taipumattomuus paisuttaa sinänsä suhteellisen pienestä asiasta koko yhteiskuntasopimusta nakertavaa riitaa. Suurin häviäjä tässä fanaattisessa edunvalvonnassa ovat maltilliset ruotsinkieliset ja maamme ruotsinkielinen kulttuuri, jonka maine tahraantuu elitistiseksi koetusta ja katkeruutta herättävästä pakkopolitiikasta suunnattomasti."

Kuka sanoisi Terholle, että palopuheilla on vain heikko vaikutus niihin, jotka asioihin todella vaikuttavat, samaten suuren yleisön pääosaan. Voisin luetella oheisesta kirjoituksesta runsaasti sananvalintoja, jotka saavat lukijat aajattelemaan, että tämähän on nyt taas niitä, ei tarvitse ottaa vakavasti. "Jo vuosituhannen kieliriita" saa epäilemään, että kirjoittaja tulee liioittelemaan. Lopun "suunnattomasti" vahvistaa lopullisesti kirjoituksen kohtalon.
Eleetön toteaminen tehoaa mielestäni paremmin kuin osoitteleva paasaaminen.
Voisi lyhentääkin.

muuan (fenno) kirjoitti:

Kuka sanoisi Terholle, että palopuheilla on vain heikko vaikutus niihin, jotka asioihin todella vaikuttavat, samaten suuren yleisön pääosaan. Voisin luetella oheisesta kirjoituksesta runsaasti sananvalintoja, jotka saavat lukijat aajattelemaan, että tämähän on nyt taas niitä, ei tarvitse ottaa vakavasti. "Jo vuosituhannen kieliriita" saa epäilemään, että kirjoittaja tulee liioittelemaan. Lopun "suunnattomasti" vahvistaa lopullisesti kirjoituksen kohtalon.
Eleetön toteaminen tehoaa mielestäni paremmin kuin osoitteleva paasaaminen.
Voisi lyhentääkin.

.

eikä tästä ole enää paluuta vanhaan ärkkopee fundamelistivaltioon vaikka keskuudessaan asiaa yrittäisivät kieltää

.

Mihin Suomi tarvita kirjoitti:

Sama kumma porukka tuossa yhteisössä kuin SuoLissa. Vanhat koulutusäijät ja joku uusi persu ja nyynasse Helsinginseudulta ja sitten sossumummo Vaasasta. Tavoite onhan se sama. Yksi kieli yksi mieli vaikka kehitys maassamme on jotakin aivan muuta. Suomessa on nykään yli 10 % jolla on joku toinen äidinkieli kuin Suomi.

Ja luku 10% tulee mistä? Eikä siitä 5% kaikki hurritkaan ole yksikielisiä. Korkeintaan siellä sinun kotiperäkylälläsi Närpiössä.

Ja jos ryssiä tarkoitat niin kyllä niistä suurin osa suomen on opetellut aivan kuten virolaisetkin.

On se vaan ihmeellistä että jopa somali suostuu puhumaan suomea mutta typerä turkistarhaaja Korsnäsistä ei!

muuan (fenno) kirjoitti:

Kuka sanoisi Terholle, että palopuheilla on vain heikko vaikutus niihin, jotka asioihin todella vaikuttavat, samaten suuren yleisön pääosaan. Voisin luetella oheisesta kirjoituksesta runsaasti sananvalintoja, jotka saavat lukijat aajattelemaan, että tämähän on nyt taas niitä, ei tarvitse ottaa vakavasti. "Jo vuosituhannen kieliriita" saa epäilemään, että kirjoittaja tulee liioittelemaan. Lopun "suunnattomasti" vahvistaa lopullisesti kirjoituksen kohtalon.
Eleetön toteaminen tehoaa mielestäni paremmin kuin osoitteleva paasaaminen.
Voisi lyhentääkin.

Otsikointi oli minustakin poskellaan, mutta epäilen, että se on tehty lehdessä - tarkoitus on tehdä juttu, johon silmä osuu.

Teksti kuvasi hyvin ja tosi asiallisesti kaikkea tapahtunutta - farssia voi kuvata myös asiallisesti. Ei tässä liioiteltu eikä väritelty.

Tällaisessa kirjoituksessa on myös erittäin tarkoin huolehdittava siitä, ettei mitään voida tulkita ruotsinkielisen kansanosan mollaukseksi - tässä siinä onnistuttiin.

Ei ole helppoa kirjoittaa niin tulehtuneesta aiheesta kuin vanhentunut kieltenopetus Suomessa. Meillä siihen liittyy kaikkea muuta kuin kieltenopetusta - ja lisäksi keskustelussa on yleensä liattu ne, jotka uskaltavat kritisoida vallitsevaa käytäntöä.

Tämä teksti oli pakko kirjoittaa ja tässä se oli tehty hyvin.

23 kirjoitti:

Otsikointi oli minustakin poskellaan, mutta epäilen, että se on tehty lehdessä - tarkoitus on tehdä juttu, johon silmä osuu.

Teksti kuvasi hyvin ja tosi asiallisesti kaikkea tapahtunutta - farssia voi kuvata myös asiallisesti. Ei tässä liioiteltu eikä väritelty.

Tällaisessa kirjoituksessa on myös erittäin tarkoin huolehdittava siitä, ettei mitään voida tulkita ruotsinkielisen kansanosan mollaukseksi - tässä siinä onnistuttiin.

Ei ole helppoa kirjoittaa niin tulehtuneesta aiheesta kuin vanhentunut kieltenopetus Suomessa. Meillä siihen liittyy kaikkea muuta kuin kieltenopetusta - ja lisäksi keskustelussa on yleensä liattu ne, jotka uskaltavat kritisoida vallitsevaa käytäntöä.

Tämä teksti oli pakko kirjoittaa ja tässä se oli tehty hyvin.

julkaiseeko Aamulehti vastauksia Sampo Terhon kirjoitukseen. Mielipide sivulla oli tänään yksi pakkoruotsia vastustava kirjoitus mutta se ei liittynyt Terhon artikkeliin.

Kyllä median on pakko alkaa julkaista jos alkavat saada ison ryöpyn vastustajien kirjoituksia. Nyt on kyllä lomaaika ja jalkapllohullut ovat kiinni telkkarissa.

tilastoja pppyötään kirjoitti:

Ja luku 10% tulee mistä? Eikä siitä 5% kaikki hurritkaan ole yksikielisiä. Korkeintaan siellä sinun kotiperäkylälläsi Närpiössä.

Ja jos ryssiä tarkoitat niin kyllä niistä suurin osa suomen on opetellut aivan kuten virolaisetkin.

On se vaan ihmeellistä että jopa somali suostuu puhumaan suomea mutta typerä turkistarhaaja Korsnäsistä ei!

Saattaa olla, että ko turkistarhaaja ei vain kykene oppimaan kieltämättä hankalahkoa kieltämme. Mainitsemillasi somaleilla lienee isompi aivokapasiteetti.

Jos hyvin käy, niin seuraavissa vaaleissa Pirkanmaan kokoomusta kannattavat eivät enää äänestä RKP:läistä ehdokasta ja kimmo jää kokopäivätoimiseksi folktingettiläiseksi.

kimmo s. kirjoitti:

Jos hyvin käy, niin seuraavissa vaaleissa Pirkanmaan kokoomusta kannattavat eivät enää äänestä RKP:läistä ehdokasta ja kimmo jää kokopäivätoimiseksi folktingettiläiseksi.

Klassikko puhe.

Tag

Mutta säilällä huitojasta ei tarvitse nykymaailmassa välittää. Sellainen on jopa vähän huvittava hahmo ja tekee enemmän hallaa asialleen. Huitomista eli ylisanoja on vältettävä vaikka väkisin.
Luotettavuutta ja vakuuttavuutta sanoilleen laajoissa piireissä ja päättävissä piireissä saa vain tasapuolisuudella: vastapuolenkin etujaa ja oikeutuksia pitää ymmärtää. Jos oma asia on vahvempi tai sen puolesta voidaan esittää oman väestöryhmän kannlta vahva oikeutus, niin se menee eteenpäin ilman yksipuolista rummutusta.

korolainen kirjoitti:

Mutta säilällä huitojasta ei tarvitse nykymaailmassa välittää. Sellainen on jopa vähän huvittava hahmo ja tekee enemmän hallaa asialleen. Huitomista eli ylisanoja on vältettävä vaikka väkisin.
Luotettavuutta ja vakuuttavuutta sanoilleen laajoissa piireissä ja päättävissä piireissä saa vain tasapuolisuudella: vastapuolenkin etujaa ja oikeutuksia pitää ymmärtää. Jos oma asia on vahvempi tai sen puolesta voidaan esittää oman väestöryhmän kannlta vahva oikeutus, niin se menee eteenpäin ilman yksipuolista rummutusta.

Käytin edellä ajatuksissani väärää nimimerkkiä. Oikea on allaoleva:

Sasin vastinetta odotellessa...

S. Tasi kirjoitti:

Sasin vastinetta odotellessa...

kun Sasin pitää hankkia RKP:n ja folktingin hyväksynnät ennen kuin mitään tekstiä voi antaa julkisuuteen.