Miksi Hjalmar Verinen pysäytti etenemisen Kiestingin suunnalla?
Miksi
itäkurjala
10293
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Siilasvuon tempausten takia Verner Viikla ampui itsensä ja Jussi Turtola kaatui taistelussa. Lisäksi kyseisen hurri paskaläjän toiminta herätti katkeruutta saksalaisissa.
Erityisesti Nikolaus von Falkenhorst uskoi että Hjalmar Verinen sai suoraan ohjeensa Mannerheimilta.
Viikla ei ollut edes samalla suunnalla Siilasvuon aknssa. Hän ampui itsensä joukkojensa suurten tappioiden takia ja silti jäi tavoite saavuttamatta. Siilasvuolla ei ollut mitään tekoa Sallan suunnan kanssa.
Hyökkäykset tyrehtyivät raskaisiin tappioihin ja joukkojen riittämättömyyteen. Puna-armeija oli yksinkertaisesti vahvempi tällä rintamalla.
Mannerheim ei halunnut antaa lisäjoukkoja pohjoiseen. Tappiot olivat jo liian suuret. M. pyrki saamaan saksalaisille alistetut joukot takaisin omaan johtoonsa. Se onnistui vähitellen.
Hjalmar -herra otti käskyjä toiselta hurrilta, MannerGaymilta...
Hjalmar oli lahtaamassa suomalaisia 1918. Ei tykännyt kun saksalaiset puuttui peliin. Nikolaus von Falkenhorst palveli Rüdiger von der Goltzin esikuntapäällikkönä.
Jumalauta kun joskus Suomella ja Saksalla menee hermot näiden skandinaavi pellejen kanssa NIIN on taas Leningrad Lebensraum tyylliä!
Saatana IKEAN pääomistajakin saksalaisia sukujuuria omaava entinen fasisti joka tykkää Suomesta.
Ei minulla olisi sitä vastaan mitään jos ruotsalainen rohkeasti sanoisi "SIEG HEIL!" ja ylistäisi Suomea ja Saksaa.
nojoo taisi tulla miehelle nälkä
lisävoimia. Siihen eteneminen pysähtyi. Tultiin uhkaavan lähelle Muurmannin rataa. Siilasvuolle ei annettu lisävoimia.
Hyökkäys alkoi menestyksekkäästi. Pienet lisäjoukot eivät ryssiä olisi auttaneet.
Hurri pelkäsi anglo-sakseja koska Yhdysvalloista uhattiin sodanjulistuksella jos Suomi osallistuisi tehokkaasti radan katkaisuun.
Muurmannin linjaa pystyttiin häiritsemään sodan aikana mutta koskaa Suomi tai Saksa eivät sitä onnistuneet katkaisemaan.
saksalaisten ja suomalaisten kanssa Sallan ja Kiestingin suunnilla ja ylivoimainen Petsamossa. Saksalaisilla ei ollut painopistettä ja venäläiset kykenivät aina tuomaan uusia joukkoja sinne, missä oli ongelmia. Se juuri tapahtui Kiestingissä.
Ryti ja Mannerheim eivät halunneet ärsyttää liittoutuneita ja siksi halusivat pysäyttää hyökkäykset.
Saksalla taas ei ollut irroittaa riittävästi joukkoja kauas pohjosieen, jota pidettiin sivusuuntana. Joukkoja oli Norjassa, mutta Hitler ei antanut niitä.
Ei antanut koska Norjan joukkojen päätehtävä oli Petsamon nikkelin ja Norjan satamien suojeleminen. Murmanskin valtaus oli sivutehtävä.
" venäläiset kykenivät aina tuomaan uusia joukkoja sinne, missä oli ongelmia. Se juuri tapahtui Kiestingissä. "
Muurmanin rata, oli venäläisten strategisesti tärkeä sotilaalinen joukkojen kuljetus reitti, jota myöten he pystyivät siirtelemään joukkojaan aina sinne mihin niitä tarvittiin.