Talvisota oli erillissota

pelkkää faktaa

Talvisodassa suomi kävi omaa erillissotaansa ei kesäsodassa mistä tosiasiassa tuli jatkosota. Sitä kesti 105 päivää ei sen kauemmin. Sen jälkeen tuli moskovan rauha-ei välirauha- kuten meillä on tapana sanoa, se tuli vasta myöhemmin. Rauhan aikana suomi omasta tahdosta valitsi puolekseen saksan. Saksa lupasi suomelle aseita, ruokaa ja mikä tärkeintä karjalan takaisin korkojen kanssa. Se taas tarkoitti itäkarjalaa. Myöhemmin siihen lisättiin vielä kualakin. Suomen tavoitteena oli valtio alueen laajentaminen.(Ohto Manninen sodan päämäärät jatkosodassa).
Valloitussotaan ryhtymällä varmistettiin ettei neuvostoliitto itärintaman muuttuessa keskusteltu kuin moskovan rauhan rajasta. Mihin vielä petsamo lisättiin.

8

138

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ajopuuna jatkosotaan

      Kyllä jatkosota oli väistämätön, ei Suomi pienenä valtiona olisi mitenkään voinnut olla siitä erossa. Vaihtoehdot olivat vähissä, vaikka ei oteta huomioon noita "Suur-Suomi" kuvioitakaan. Mielestäni hyvin kuitenkin luovittiin, paljon huonomminkin olisi voinnut käydä. Sodan jälkeen asekätkijöille suuri kiitos, että säästyimme täydelliseltä miehitykseltä.

      • kagxonen

        Talvisotaa ei koskaan ole liitettykään tähän ERILLISSOTA-käsitteeseen. Se käsite tuli pääasiassa käyttöön vasta jatkosodan lopulla, kun NL. koetti osoittaa (mm. sotasyyllisyys-oikeudenkäynnit) Suomen osallistuneen natsi-Saksan rinnalla hyökkäyssotaan. Nämä ajopuut löysi myöhemmin K. Vilkuna.


      • uskon varassa
        kagxonen kirjoitti:

        Talvisotaa ei koskaan ole liitettykään tähän ERILLISSOTA-käsitteeseen. Se käsite tuli pääasiassa käyttöön vasta jatkosodan lopulla, kun NL. koetti osoittaa (mm. sotasyyllisyys-oikeudenkäynnit) Suomen osallistuneen natsi-Saksan rinnalla hyökkäyssotaan. Nämä ajopuut löysi myöhemmin K. Vilkuna.

        Korhonen teki ajopuusta legendan,mikä lähti liikkeelle Helsingin-lähettiläältä Wilpert von Blucheriltä: Suurvaltojen valtataistelussa pikkuvaltioiden vapaalla päätösvallalla on kovin suppeat rajat. Suomi tempautui suurpolitiikan pyörteisiin kuin vuolas virta tempaa mukaansa ajopuun. Näin oli suntynyt ajopuu teoria. Korjatkaa jos olen väärässä.
        Toiseksi, kullä suomi oli hyökkääjänä jatkosodassa siitä kai ollaan yksimielisiä


      • syntyi juuri
        uskon varassa kirjoitti:

        Korhonen teki ajopuusta legendan,mikä lähti liikkeelle Helsingin-lähettiläältä Wilpert von Blucheriltä: Suurvaltojen valtataistelussa pikkuvaltioiden vapaalla päätösvallalla on kovin suppeat rajat. Suomi tempautui suurpolitiikan pyörteisiin kuin vuolas virta tempaa mukaansa ajopuun. Näin oli suntynyt ajopuu teoria. Korjatkaa jos olen väärässä.
        Toiseksi, kullä suomi oli hyökkääjänä jatkosodassa siitä kai ollaan yksimielisiä

        jatkosotaan joutumisesta. Suomii valtasi takaisin menetetyn Karjalan. Sellaista on vaikea tehdä hyökkäämättä. Hyökkäykselläjhän NL sen valtasikin. Kas, kun sitä eivät palstan stallarit tuomitse?

        Itä-Karjala onkin sitten eri juttu. Ilmeisesti Mannerheim uskoi kansan haluavan myös sitä. Varsin pian ruvettiin hommaa markkinoimaan iskulauseella "lyhyt raja - pitkä rauha". Yritettiin siis vakuuttaa, että puolustusmahdollisuuksiahan tässä vain parannetaan...


    • käsitteeseen

      Suomessa usein kytketään suhde Saksaan.Talvisodasta voitaisiin sanoa, että Saksa oli Neuvostoliiton liittolainen ja jatkosodassa Suomen myötäsotija.

    • Juhani Kivi

      Talvisodan sanominen erillissodaksi on harhaanjohtavaa. Talvisota oli suoraaa seurausta Hitlerin ja Stalinin Iitäisen Euroopan jakosopimuksesta (etupiirijaosta), jossa maat sopivat Suomen kuuluvan Neuvostoliiton etupiiriin. Sopimuksen perusteella Saksa aloitti toisen maailmansodan hyökkäämällä Puolaan, Neuvostolitto miehitti Puolan itäiset osat, Baltian maat taivutettiin ilman sotaa Neuvostoliiton alaissuuteen ja lopulta, yhä sopimuksen mukaisesti Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen perimään sille Hitlerin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan luvattua maata. Alkoi Talvisota, joka oli selkeästi keskeinen osa toisen maailmansodan alun tapahtumia, Neuvostoliiton silloisen liittolaisen Saksan, Puolaan hyökkäämisen kanssa. Kummassakin pantiin täytäntöön maailmansodan alkamisen ratkatkaisutta Saksan ja Neuvostoliiton sopimusta Euroopan jaosta.

      Suomelle kävi paremmin kuin Puolalle. Säilytimme itsenäisyytemme. Surullista oli, että jouduimme osittaiseen liittoon maamme Neuvostoliitolle myyneen Saksan kanssa melko nopeasti talvisodan päätyttyä. Osin tämä myöntyväisyys selittyy sillä, että silloin ei vielä ollut selvillä Molotov-Ribbentrop -sopimuksen salaista lisäpöytäkirjaa, jossa Saksa oli antanut Suomen Neuvostoliitolle juuri tavisodan alla.

      Talvisota oli kaikkea muuta kuin erillissota. Kyse oli yhtäselkeästä maailmansodan aloitussodasta kuin oli saman sopimuksen perusteella tehty Saksan hyökkäys Puolaan.

      • Muistaakseni on dokumentoitu, että USA:n presidentti Franklin D. Roosevelt kutsui Suomen Washingtonin lähettilään luokseen syksyllä 1939 ja informoi meidän virallista edustajaamme sekä Molotovin - von Ribbentropin sopimuksesta että sen lisäpöytäkirjasta, jotka seikat USA:n tiedustelu oli saanut tietoonsa. Lähettiläämme Pocope laittoi Helsinkiin raportin Rooseveltin kanssa käymästään keskustelusta ja siinä yhteydessä hän (Procope) taisi hiukan "hämärryttää" Rooseveltin anman tiedon yksiselitteisyyttä. Suomessa Procopen raporti hautautui ulkoministeriön byrokratiaan eikä tainnut edes päästä keskeisten päätöksentekijöittemme silmiin eikä tietoon edes suupuheena. Siis itse asiassa meillä Suomessa oli tieto salaisesta lisäpöytäkirjasta ennen talvisotaa ja vieläpä hyvissä ajoin ennen talvisotaa v.1939. Oli sitten oma kuvionsa, missä tuon tiedon kertova raportti oli ja ketkä kaikki asian mahdollisesti tiesivät. Sikäli mikäli muistikuvanomainen käsitykseni vuosien takaisesta julkisuudessakin olleesta Procopen raportin kohtalosta on jotenkin virheellinen, niin toivottavasti te Arvon Keskustelijat kerrotte täsmennyksiä ja korjauksia.


    • Pussinperä

      " Sen jälkeen tuli moskovan rauha-ei välirauha- kuten meillä on tapana sanoa "

      Meillä on tapana kutsua Talvisodan ja jatkosodan välistä aikaa Välirauhan ajaksi. Moskovan pakkorauha oli sovittu maaliskuussa 1940.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Välirauhan_aika

      Talvisota se vasta olikin hyvin kansainvälinen selkkaus sinänsä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naisella tisulit, kuin lehemän utarehet

      Oli kyllä isot tisulit naisella, kuin lehemän utarehet, vaikka paita oli päällä, niin tisulit erottui.
      Sinkut
      32
      3122
    2. Oliko pakko olla taas tyly?

      Miksi oot niin tyly mua kohtaan nykyään? Ei edes tunneta kunnolla. Katseita vaihdettu ja varmasti tunteet molemmin puoli
      Ikävä
      65
      2643
    3. Kemijärven festarit 2025

      Onpas taas niin laimea meininki. Eikö tosiaan saada parempia artisteja? ☹️
      Kemijärvi
      15
      1714
    4. Mitä haluaisit tänään sanoa kaivatullesi?

      Onko sydämelläsi jotain?
      Ikävä
      116
      1463
    5. Johanna Tukiainen hakkasi miehen sairaalaan!

      Viime päivien tiktok-keskusteluissa on tullut esiin, että Johanna Tukiainen on jatkanut väkivaltaista käytöstään. Hän h
      Kotimaiset julkkisjuorut
      131
      1454
    6. Tekikö mieli laittaa viesti?

      Miten on? 😌
      Ikävä
      102
      1417
    7. Kukapa se Ämmän Kievarissa yöllä riehui?

      En ole utelias, mutta haluaisin tietää, kuka riehui Ämmän Kievarissa viime yönä?
      Suomussalmi
      24
      1217
    8. Salilla oli toissapäivänä söpö tumma

      Nuori nainen, joka katseli mua. Hymyili kun nähtiin kaupan ovella sen jälkeen
      Ikävä
      41
      1116
    9. Kalateltta ja Siipiteltta

      Siipiteltasta ei saa ruokaa ollenkaan ja ovatko työntekijät ihan selvin päin siellä. Kalateltassa taas lojuu käytetyt la
      Kuhmo
      14
      1093
    10. Jännä tunne kun ekaa kertaa elämässään tuntuu siltä

      Että on tarkoitettu jollekin. Saattaahan tuo olla että on sekaisin kuin seinäkello, mutta silti tunne yhteenkuuluvuudest
      Ikävä
      59
      1005
    Aihe