Olisi kiva tietää, kuinka suuri osa sotahistorian tutkijoista on sitä mieltä että suomi oli tarkoitus miehittää 1944. Myös siitä kuinka monen mielestä kyseessä oli ainoastaan rauhaan pakottaminen.
Itse kallistun rauhaan pakottamisen puolelle. Tuntuisi kummalta, että Neuvostoliitto pääsi Berliiniin,mutta ei suomeen.
Ainakin :Meinander,Jokisipilä,Ylikangas,Jussila, Visuri ja Ohto Manninenkin myöntää, että Neuvostoliitolle näytti riittävän Moskovan rauhan raja.
Itse kallistun rauhaan pakottamisen puolelle. Tuntuisi kummalta, että Neuvostoliitto pääsi Berliiniin,mutta ei suomeen.
Ainakin :Meinander,Jokisipilä,Ylikangas,Jussila, Visuri ja Ohto Manninenkin myöntää, että Neuvostoliitolle näytti riittävän Moskovan rauhan raja.
Vastaukset 5
Vanhimmat
yksiselitteisesti, että tarkoitus oli tuhota Suomen armeija ja saada maa antautumaan. Se tilanne olisi johtanut miehitykseen ja miehityshallintoon sekä lpåulta kommunismiin. Torjuntavoitot muuttivat tilanteen ja heinäkuun lopusta alkaen Moskovalle riitti Moskovan rauhan raja ja erittäin raskaat rauhanehdot.
Markku Jokisipilän väitöskirja :Aseveljiä vai liittolaisia. Sanotaan täysin päinvastaista ja se jos mikä perustuu asiakirjoihin.
Joki-Sipilä käsittelee sitä, oliko Ryti-Ribbentrop sopimus tarpeen vai ei.
Puna-armeijalla ei todellakaan ollut tavoitteena Helsinki tai Tornionjoki, vaan armeijan tuhoaminen suunnilleen Moskovan rauhan rajalla. Maan miehitys sitten olisi eri juttu. Sitä varten Voroshilovin johtama työryhmä laati tarkat ohjeet, jotka luovutettiin ulkoministeriölle. Niitä ei sitten otettu käyttöön, koska Stalin päätyi lievempään ratkaisuun torjuntavoittojen jälkeen.
Asiakirjat löytyvät entisestä sota-arkistosta.
että veli-venäläinen muutti suunnitelmiaan "rauhaanpakkotamiseksi", siinä vaiheessa kun länsivaltiot olivat jo natsi-Saksan lyömässä. Pieni Suomi ei merkinnyt mitään Berliiniin pääsyn rinnalla. Siellähän NL. sai koko Itä-Euroopan liitettyä Äiti-Venäjään. Näinhän kävi Tyynenmeren sodassakin. Kun jenkit olivat jo niskanpäällä, Nl nappasi Kurillien saariryhmän. - Ja jos NL. olisi miehittänyt Suomen, naapuriksi olisi tullut SOTURIKANSA Ruotsi. Tätä ajatellessa Stalinilla saattoi tulla pupu pöksyyn.
Kyllä oli tarkoitus miehittää, Suomihan pyysi jo keväällä 1944 neuvotteluja aselevosta ja ilmoitti halunsa irtautua sodasta, joten Suomi tavallaan ilmoitti myös tyytyvänsä 1940 Moskovassa sovittuihin rajoihin.
Eli N-liitto tiesi 1944 kesäkuussa ennen hyökkäystä saavansa kaikki alueet takaisin, hyökkäyksessä ei ollut mitään järkeä jos ei pyrkinyt valtaaman jotain lisää, kun Suomi oli jo tavallaan taipunut sodan lopputulokseen, mikä oli Suomen ja Saksan häviö sodassa.
N-liiton asettama ehto täydellisestä antautumisesta 1944 keväällä, oli vaan niin kova, etti siihen Suomessa suostuttu.
Torjuntataisteluilla saatiin parempi aseleposopimus, mutta sodan lopputulosta se ei muuttanut.
N-liiton kannalta hyökkäys epäonnistui, koska sillä se saatu mitään oleellisesti lisää, siihen minkä Suomi oli jo tavallaan ilmoittanut palauttavansa ilman ehtoja.
Minitavoite varmasti oli se, että raja olisi siirtynyt Kymijoelle jossa se oli ennenkuin Suomesta tuli osa Venäjää ja autonominen alue, maksimi tavoite varmasti oli koko maan valtaus ja hallitusmuodon vaihtaminen.
Kumpikaan asetetuista tavoitteista ei toteutunut.