kyllä nyt herra ö poraa kauan
V. Verotus
Nykyoloissa, jolloin pyrkimys väestön yleisen yhteiskunnallisen tason nostamiseen, on johtanut valtion ja kuntien menojen huomattavaan paisumiseen, on kysymys verorasituksen oikeudenmukaisesta jakautumisesta eri veronmaksajaryhmien kesken jatkuvasti veropolitiikan keskeisin ongelma. Erikoisesti maaseudun pienviljelijäin, palkansaajain ja pienyrittäjäin osalta on todettava, että näiden ryhmien kannettavana oleva verorasitus on niiden veronmaksukykyyn nähden suhteettoman ankara. Nykyistä oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa verojärjestelmää vaatiessaan sosialidemokraatit korostavat muun muassa seuraavia periaatteita:
a) Kokonaisverorasituksen tulee olla verovelvollisten tulojen ja omaisuuden suuruuden mukaan asteittain jyrkkenevä eli progressiivinen. Sellaiset tulot, jotka eivät ylitä tyydyttävän toimeentulominimin määrää, on jätettävä sekä välittömässä valtion verotuksessa että kunnallisverotuksessa verottamatta. Omaisuusverotuksessa on jätettävä lisäksi verottamatta riittävän toimeentulon turvaamiseen välttämätön omaisuus.
Verorasituksen yleistä tasoittamista vaadittaessa on ensisijainen huomio kiinnitettävä kunnallisverorasituksen keventämiseen. Kuntien osuutta julkisiin menoihin on supistettava.
b) Maatalous- ja metsätulojen verotuksessa on siirryttävä todellisten tulojen mukaiseen verotukseen, jolloin pienten tilojen verorasitus lievenee ja suurten lisääntyy. Siksi kunnes tämä uudistus on toteutettu, verolakeihin on saatava sellaisia muutoksia, että maa- ja metsätalouden harjoittajan oman työn arvoa määrättäessä arviointiperusteina jouduttaisiin nykyisten lisäksi ottamaan huomioon ainakin kiinteistöön kuuluvan viljellyn maan ala ja maatalouteen sijoitettujen pääomien arvo. Maatalouskiinteistöjen tilusten mittauksessa on käytettävä hyväksi voimassa olevan uuden verotuslain tarjoamia mahdollisuuksia.
c) Kysymys kunnallisveron muuttamisesta tuloverosta tulo- ja omaisuusveroksi sekä sen järjestämisestä suhteellisesta progressiiviseksi on valtiovallan toimesta nopeasti selvitettävä pitäen silmällä yleisiä oikeudenmukaisuusvaatimuksia ja erityisesti pienituloisten ryhmiin kuuluvien verovelvollisten heikkoa veronmaksukykyä.
d) Lapsi- ja perusvähennykset on tarkistettava ja sidottava indeksiin siten, että ne elinkustannusten noustessa ja rahan arvon aletessa pysyvät reaaliarvoltaan muuttumattomina. Sairauden takia ja muilla sosiaalisilla perusteilla myönnettävät vähennykset on saatava yhtäläisiksi valtion- ja kunnallisverotuksessa. Sellaiset tulojen hankkimisesta johtuneet menot kuin työmatkakulut ja poikkeuksellisen suuret työpukukustannukset on otettava tähänastista suuremmassa määrin vähennyksinä huomioon. Ennen pitkää on verotusjärjestelmän yksinkertaistamisessa päästävä palkansaaja-verovelvollisten osalta siihen, ettei tavallisten palkkatyöläisten ja palkannauttijain lopullinen vero nouse ainakaan suurempaan summaan kuin on verokirjalla pidätetty.
e) Kysymys ansiotyössä käyvien aviopuolisoiden yhteisverotuksen sekä ylityöansioiden verotuksen lieventämisestä on uutta verolakia suunniteltaessa selvitettävä.
f) Keinottelulla saatua sekä verotukselta salattua tuloa ja omaisuutta on ankarasti verotettava. Salattujen tulojen ja salatun omaisuuden selville saamiseksi on verotarkkailua tehostettava.
g) Verotuksen tulee, maan teollistamis- ja elinkeinoelämän monipuolistamispyrkimyksiin sopeutuen, suosia hyödyllistä työtä ja tuotantoa sekä estää keinottelua ja omaisuuden hyödyttömänä ja tuottamattomana pitämistä.
VI. Koulukysymys
V. Verotus
Nykyoloissa, jolloin pyrkimys väestön yleisen yhteiskunnallisen tason nostamiseen, on johtanut valtion ja kuntien menojen huomattavaan paisumiseen, on kysymys verorasituksen oikeudenmukaisesta jakautumisesta eri veronmaksajaryhmien kesken jatkuvasti veropolitiikan keskeisin ongelma. Erikoisesti maaseudun pienviljelijäin, palkansaajain ja pienyrittäjäin osalta on todettava, että näiden ryhmien kannettavana oleva verorasitus on niiden veronmaksukykyyn nähden suhteettoman ankara. Nykyistä oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa verojärjestelmää vaatiessaan sosialidemokraatit korostavat muun muassa seuraavia periaatteita:
a) Kokonaisverorasituksen tulee olla verovelvollisten tulojen ja omaisuuden suuruuden mukaan asteittain jyrkkenevä eli progressiivinen. Sellaiset tulot, jotka eivät ylitä tyydyttävän toimeentulominimin määrää, on jätettävä sekä välittömässä valtion verotuksessa että kunnallisverotuksessa verottamatta. Omaisuusverotuksessa on jätettävä lisäksi verottamatta riittävän toimeentulon turvaamiseen välttämätön omaisuus.
Verorasituksen yleistä tasoittamista vaadittaessa on ensisijainen huomio kiinnitettävä kunnallisverorasituksen keventämiseen. Kuntien osuutta julkisiin menoihin on supistettava.
b) Maatalous- ja metsätulojen verotuksessa on siirryttävä todellisten tulojen mukaiseen verotukseen, jolloin pienten tilojen verorasitus lievenee ja suurten lisääntyy. Siksi kunnes tämä uudistus on toteutettu, verolakeihin on saatava sellaisia muutoksia, että maa- ja metsätalouden harjoittajan oman työn arvoa määrättäessä arviointiperusteina jouduttaisiin nykyisten lisäksi ottamaan huomioon ainakin kiinteistöön kuuluvan viljellyn maan ala ja maatalouteen sijoitettujen pääomien arvo. Maatalouskiinteistöjen tilusten mittauksessa on käytettävä hyväksi voimassa olevan uuden verotuslain tarjoamia mahdollisuuksia.
c) Kysymys kunnallisveron muuttamisesta tuloverosta tulo- ja omaisuusveroksi sekä sen järjestämisestä suhteellisesta progressiiviseksi on valtiovallan toimesta nopeasti selvitettävä pitäen silmällä yleisiä oikeudenmukaisuusvaatimuksia ja erityisesti pienituloisten ryhmiin kuuluvien verovelvollisten heikkoa veronmaksukykyä.
d) Lapsi- ja perusvähennykset on tarkistettava ja sidottava indeksiin siten, että ne elinkustannusten noustessa ja rahan arvon aletessa pysyvät reaaliarvoltaan muuttumattomina. Sairauden takia ja muilla sosiaalisilla perusteilla myönnettävät vähennykset on saatava yhtäläisiksi valtion- ja kunnallisverotuksessa. Sellaiset tulojen hankkimisesta johtuneet menot kuin työmatkakulut ja poikkeuksellisen suuret työpukukustannukset on otettava tähänastista suuremmassa määrin vähennyksinä huomioon. Ennen pitkää on verotusjärjestelmän yksinkertaistamisessa päästävä palkansaaja-verovelvollisten osalta siihen, ettei tavallisten palkkatyöläisten ja palkannauttijain lopullinen vero nouse ainakaan suurempaan summaan kuin on verokirjalla pidätetty.
e) Kysymys ansiotyössä käyvien aviopuolisoiden yhteisverotuksen sekä ylityöansioiden verotuksen lieventämisestä on uutta verolakia suunniteltaessa selvitettävä.
f) Keinottelulla saatua sekä verotukselta salattua tuloa ja omaisuutta on ankarasti verotettava. Salattujen tulojen ja salatun omaisuuden selville saamiseksi on verotarkkailua tehostettava.
g) Verotuksen tulee, maan teollistamis- ja elinkeinoelämän monipuolistamispyrkimyksiin sopeutuen, suosia hyödyllistä työtä ja tuotantoa sekä estää keinottelua ja omaisuuden hyödyttömänä ja tuottamattomana pitämistä.
VI. Koulukysymys
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.