Uusien ydinvoimaloiden "tarvetta" on "perusteltu" sekä nopeasti realisoituvilla taloudellisilla hyödyillä positiivisine työllisyysvaikutuksineen että pidemmän aikavälin visioilla. Itse asiassa uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on pitkän aikavälin tarkastelussa perin näköalatonta - ja lähivuosina näistä ei koidu yhtään mitään taloudellista hyötyä.
Jottei jäätäisi vain subjektiivisen lätinän tasolle, perusteluja:
1. Lähivuosien vaikutukset kotimaiseen teollisuuteen, energiaomavaraisuuteen ja energian vientiin
Olkiluoto-3:n rakennustyöt aloitettiin vuonna 2005 ja tuotantokäytössä tämän voimalan piti olla 4 vuotta myöhemmin, vuonna 2009. Nyt on vuosi 2010 - ja kaupallisen käytön aloittamisesta puhutaan aikaisintaan vuonna 2012. Kun "urakka kusee" vähintään 3 vuotta, ei ilmeisesti puhuta mistään taloudellisesta menestystarinasta. Ei tällaisten projektien hypoteettisesti tuottamaa ylijäämää kannata vientienergiana myydä - ellei halua menettää kasvojaan luotettavana kauppakumppanina.
Jos uusien voimaloiden valmistumisen aikataulut ovat yhtään samansuuntaisia, nämä eivät vaikuta millään tavalla vallitsevasta heikosta taloudellisesta tilanteesta nousemiseen. Uusien voimaloiden tuottamaa virtaa saataneen vasta 2020-luvulla. Ja jos tuohon mennessä Suomen naapurimaissa on panostettu mittavasti energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin, kuten toivottavaa olisi, Kansallisen Sekoomuksen mainostamalle "vientituotteelle" ei ole kysyntääkään.
2. Suomalaisia työllistävät vaikutukset
Kun voimaloita aletaan johonkin joidenkin vuosien kuluttua pystyttää, ensimmäinen vaihe on Olkiluoto-3:n tavoin "n. 4 vuoden mittainen" rakennusvaihe, joka voi siis kestää vaikkapa 7 vuotta. Tänä aikana voimalat sinänsä eivät työllistä ketään eivätkä tuota milliwattiakaan omakustannehintaista energiaa muulle teollisuudelle, joka - ainakin puheissa - halvemman sähkön avulla voisi useampia työllistää.
Työllistävä vaikutus näkyy puolenkymmentä vuotta yksinomaan rakennustyömailla, joilla ei Olkiluoto-3:n rakennustyömaan tapaan huomattavan montaa suomalaista työskentele.
3. Ympäristövaikutukset Suomessa
Tässä maassa jo harjoitetun ydinvoimatoiminnan valossa lyhyellä aikavälillä ei ole erityisen suurta kotimaisen ydinkatastrofin vaaraa näköpiirissä, mutta pieni mahdollisuus on siihenkin aina olemassa. Kuka sitten maksaa? Energiateollisuus on siirrättänyt potentiaalisia riskejä energiayhtiöiltä kansalaisten ja ympäristön kannettaviksi.
Pitkällä aikavälillä puolestaan on täysin käsittämätöntä, että esitetään suunnitelmia ydinjätteen hautaamisesta Suomen kallioihin 100 000 vuodeksi. Jos ydinvoiman lisääminen vaikuttaa millään tavoin ilmaston lämpenemistä hillitsevästi, on odotettavissa, että kyseisen ajanjakson puitteissa Suomikin kuuluu uuden jääkauden vaikutusalueen piiriin. Tällöin esimerkiksi vakaalta nyt vaikuttava kallioperämme järisisi vääjäämättömästi jäämassojen painon alla, milloin hehkuvaa mössöä voisi vallan hyvin päästä runsain mitoin ympäröivien alueiden elinkelpoisia ympäristöjä tärvelemään. Ja niinä päivinä ihmiset etsivät kuolemaa, mutta eivät sitä löydä. He haluavat kuolla, mutta kuolema pakenee heitä. Kunnes kupsahtavat.
Edellisten lisäksi on huomioitava mahdollinen uraanin louhinta Suomessa, joka ei suoranaisesti liity uusiin voimaloihin. Nämä päätökset saattavat tosin rohkaista laajamittaiseen kotimaiseen uraanintuotantoon. Tämän vaikutuksia käsitellään seuraavassa kohdassa.
4. Uraanintuotannon ympäristö- ja muut vaikutukset
Jos fissiovoimalan energiantuotantoprosessi itsessään onkin jokseenkin hiilidioksidipäästötön, eivät sitä edeltävät vaiheet sitä totisesti ole. Löpöä palaa niin maan louhimisessa kuin uraanipitoisen maa-aineksen siirtelyssä ja jalostusprosesseissa ja jälleen voimaloihin kuljetuksissa. Suomeen ydinpolttoainetta tuodaan suhteellisen "läheltä" eli Venäjältä ja Kazakstanista, mutta paljon pidempiin ja epäsuorempiinkin toimitusreitteihin joutuu, mainittujen toimittajamaiden luonteista johtuen, varautumaan.
Maissa, joissa uraania louhitaan, on louhosten ympäristö merkittävällä tavalla saastunut ja paikallisten ihmisten elämä pilalla. Esimerkiksi pohjavesiä ja vesistöjä on laajalti pilattu, usein muutenkin haavoittuvassa tilassa olevien alkuperäiskansojen kotialueilla.
Aiheellisesti karrikoiden voisi tässä yhteydessä todeta, että ydinvoiman kannattaja kannattaa:
-ilmakehää saastuttavaa uraanirallia;
-pohjavesien ja vesistöjen pilaamista;
-uraanilouhosten ympäristön asukkaiden terveyden tuhoamista;
-alkuperäisväestöjen sortamista.
Mitkä siis ovatkaan ne uusien ydinvoimaloiden hyödyt, jotka kumoavat kaikki tässä esitetyt haitat?
Jottei jäätäisi vain subjektiivisen lätinän tasolle, perusteluja:
1. Lähivuosien vaikutukset kotimaiseen teollisuuteen, energiaomavaraisuuteen ja energian vientiin
Olkiluoto-3:n rakennustyöt aloitettiin vuonna 2005 ja tuotantokäytössä tämän voimalan piti olla 4 vuotta myöhemmin, vuonna 2009. Nyt on vuosi 2010 - ja kaupallisen käytön aloittamisesta puhutaan aikaisintaan vuonna 2012. Kun "urakka kusee" vähintään 3 vuotta, ei ilmeisesti puhuta mistään taloudellisesta menestystarinasta. Ei tällaisten projektien hypoteettisesti tuottamaa ylijäämää kannata vientienergiana myydä - ellei halua menettää kasvojaan luotettavana kauppakumppanina.
Jos uusien voimaloiden valmistumisen aikataulut ovat yhtään samansuuntaisia, nämä eivät vaikuta millään tavalla vallitsevasta heikosta taloudellisesta tilanteesta nousemiseen. Uusien voimaloiden tuottamaa virtaa saataneen vasta 2020-luvulla. Ja jos tuohon mennessä Suomen naapurimaissa on panostettu mittavasti energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin, kuten toivottavaa olisi, Kansallisen Sekoomuksen mainostamalle "vientituotteelle" ei ole kysyntääkään.
2. Suomalaisia työllistävät vaikutukset
Kun voimaloita aletaan johonkin joidenkin vuosien kuluttua pystyttää, ensimmäinen vaihe on Olkiluoto-3:n tavoin "n. 4 vuoden mittainen" rakennusvaihe, joka voi siis kestää vaikkapa 7 vuotta. Tänä aikana voimalat sinänsä eivät työllistä ketään eivätkä tuota milliwattiakaan omakustannehintaista energiaa muulle teollisuudelle, joka - ainakin puheissa - halvemman sähkön avulla voisi useampia työllistää.
Työllistävä vaikutus näkyy puolenkymmentä vuotta yksinomaan rakennustyömailla, joilla ei Olkiluoto-3:n rakennustyömaan tapaan huomattavan montaa suomalaista työskentele.
3. Ympäristövaikutukset Suomessa
Tässä maassa jo harjoitetun ydinvoimatoiminnan valossa lyhyellä aikavälillä ei ole erityisen suurta kotimaisen ydinkatastrofin vaaraa näköpiirissä, mutta pieni mahdollisuus on siihenkin aina olemassa. Kuka sitten maksaa? Energiateollisuus on siirrättänyt potentiaalisia riskejä energiayhtiöiltä kansalaisten ja ympäristön kannettaviksi.
Pitkällä aikavälillä puolestaan on täysin käsittämätöntä, että esitetään suunnitelmia ydinjätteen hautaamisesta Suomen kallioihin 100 000 vuodeksi. Jos ydinvoiman lisääminen vaikuttaa millään tavoin ilmaston lämpenemistä hillitsevästi, on odotettavissa, että kyseisen ajanjakson puitteissa Suomikin kuuluu uuden jääkauden vaikutusalueen piiriin. Tällöin esimerkiksi vakaalta nyt vaikuttava kallioperämme järisisi vääjäämättömästi jäämassojen painon alla, milloin hehkuvaa mössöä voisi vallan hyvin päästä runsain mitoin ympäröivien alueiden elinkelpoisia ympäristöjä tärvelemään. Ja niinä päivinä ihmiset etsivät kuolemaa, mutta eivät sitä löydä. He haluavat kuolla, mutta kuolema pakenee heitä. Kunnes kupsahtavat.
Edellisten lisäksi on huomioitava mahdollinen uraanin louhinta Suomessa, joka ei suoranaisesti liity uusiin voimaloihin. Nämä päätökset saattavat tosin rohkaista laajamittaiseen kotimaiseen uraanintuotantoon. Tämän vaikutuksia käsitellään seuraavassa kohdassa.
4. Uraanintuotannon ympäristö- ja muut vaikutukset
Jos fissiovoimalan energiantuotantoprosessi itsessään onkin jokseenkin hiilidioksidipäästötön, eivät sitä edeltävät vaiheet sitä totisesti ole. Löpöä palaa niin maan louhimisessa kuin uraanipitoisen maa-aineksen siirtelyssä ja jalostusprosesseissa ja jälleen voimaloihin kuljetuksissa. Suomeen ydinpolttoainetta tuodaan suhteellisen "läheltä" eli Venäjältä ja Kazakstanista, mutta paljon pidempiin ja epäsuorempiinkin toimitusreitteihin joutuu, mainittujen toimittajamaiden luonteista johtuen, varautumaan.
Maissa, joissa uraania louhitaan, on louhosten ympäristö merkittävällä tavalla saastunut ja paikallisten ihmisten elämä pilalla. Esimerkiksi pohjavesiä ja vesistöjä on laajalti pilattu, usein muutenkin haavoittuvassa tilassa olevien alkuperäiskansojen kotialueilla.
Aiheellisesti karrikoiden voisi tässä yhteydessä todeta, että ydinvoiman kannattaja kannattaa:
-ilmakehää saastuttavaa uraanirallia;
-pohjavesien ja vesistöjen pilaamista;
-uraanilouhosten ympäristön asukkaiden terveyden tuhoamista;
-alkuperäisväestöjen sortamista.
Mitkä siis ovatkaan ne uusien ydinvoimaloiden hyödyt, jotka kumoavat kaikki tässä esitetyt haitat?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.