Runoutta

Laitetaas sitten jotakin Leinoltakin.

Ja vuodet ne käy yhä vaikeammiks
ja haaveet ne käy yhä haikeammiks,
ne polttaa, ne hehkuu, ne halaa.
Joka ilta ma mietin: Kai huominen uus
tuo lohdun ja loppuvi rauhattomuus!
Yö loppuu, mut murheet ne palaa.

Ne tulevat niinkuin kotihin,
ne tuovat uusia vieraitakin,
jotka nimeltä tunnen ma juuri.
Se murhe, mi eilen mun murtaa oli,
suli hymyks, kun tänään suurempi tuli -
koska tulee se suurin, se suurin?

Koska saavut sa tuskani korkein,
sinä maailman valtias mahtavin,
jota lapsesta saakka ma uotin,
jota vapisin öisin mä vuoteellani,
jonk' katsehen tunsin ma kasvoillani,
kun hetkeksi onneeni luotin.

Sun edessäs tahdon ma polvistua,
mut silmihin katsoa tahdon ma sua
ja sanoa: Henkeni annan!
mut mieltäni nuorta en milloinkaan.
Se tuskassa tulta iskevi vaan,
sen kanssani hautahan kannan.

Aatami9 kirjoitti:

Laitetaas sitten jotakin Leinoltakin.

Ja vuodet ne käy yhä vaikeammiks
ja haaveet ne käy yhä haikeammiks,
ne polttaa, ne hehkuu, ne halaa.
Joka ilta ma mietin: Kai huominen uus
tuo lohdun ja loppuvi rauhattomuus!
Yö loppuu, mut murheet ne palaa.

Ne tulevat niinkuin kotihin,
ne tuovat uusia vieraitakin,
jotka nimeltä tunnen ma juuri.
Se murhe, mi eilen mun murtaa oli,
suli hymyks, kun tänään suurempi tuli -
koska tulee se suurin, se suurin?

Koska saavut sa tuskani korkein,
sinä maailman valtias mahtavin,
jota lapsesta saakka ma uotin,
jota vapisin öisin mä vuoteellani,
jonk' katsehen tunsin ma kasvoillani,
kun hetkeksi onneeni luotin.

Sun edessäs tahdon ma polvistua,
mut silmihin katsoa tahdon ma sua
ja sanoa: Henkeni annan!
mut mieltäni nuorta en milloinkaan.
Se tuskassa tulta iskevi vaan,
sen kanssani hautahan kannan.

Lue lisää

Vähän uudempaa:

Minä haluaisin kulkea
alastomampana kuin yksikään olio,
vailla kuorta, ilman muureja
kyllin kauan tullakseni kyllin kauas,
Ystäväni,
sinne saakka missä on paikka
nimeltä Me

- Tommy Tabermann

Kössönöm kirjoitti:

Vähän uudempaa:

Minä haluaisin kulkea
alastomampana kuin yksikään olio,
vailla kuorta, ilman muureja
kyllin kauan tullakseni kyllin kauas,
Ystäväni,
sinne saakka missä on paikka
nimeltä Me

- Tommy Tabermann

Lue lisää

Lepää rauhassa, Tommy. Vaikka eihän kuolleella voi rauhattomuutta ollakaan.

Katson kun varpusen poika kylpee
En ajattele ikäviä
- Älä sinäkään

- Risto Rasa

Aatami9 kirjoitti:

Lepää rauhassa, Tommy. Vaikka eihän kuolleella voi rauhattomuutta ollakaan.

Katson kun varpusen poika kylpee
En ajattele ikäviä
- Älä sinäkään

- Risto Rasa

Lue lisää

Sarjassamme aforismeja:

"Meissä on kohtia, jotka eivät koskaan pääse aikuiseksi asti."

-Helena Anhava:Vuorosanoja

Aatami9 kirjoitti:

Lepää rauhassa, Tommy. Vaikka eihän kuolleella voi rauhattomuutta ollakaan.

Katson kun varpusen poika kylpee
En ajattele ikäviä
- Älä sinäkään

- Risto Rasa

Lue lisää

Sitoutua niin syvästi
että muuttuu pohjattomaksi
Puristaa niin lujasti
että muuttuu rajattomaksi
Rakastaa niin mielettömästi
ettei mikään enää
ole vailla merkitystä

- Tommy Tabermann

Lontoo ei aina taivu...

Ja sit ku
sunt ei enää huvita
nii sans se sit
etten mää turhaan enää yritä

- omatekemä

Kössönöm kirjoitti:

Lontoo ei aina taivu...

Ja sit ku
sunt ei enää huvita
nii sans se sit
etten mää turhaan enää yritä

- omatekemä

Tämän teelmän rustasin noin vuosi sitten, kun Luppapili oli villeimmillään palstalla. Olin näköjään tallettanut sen tietokoneelle.

Muuttuvat palstat vuosien mennen
Luppis pois paljonkin vie
Muuttuuko munanen ja mihin suuntaan
Voi viedä huomisjatkeen tie
On kenties vaikeaa, kun Luppis pauhaa
Jos etsii palstaa parempaa

Huomisen palstaan nyt jatkeet luokaa
Toistanne ymmärtäkää
On täällä jokainen vain tämän kerran
Sä siksi etsit ystävää
Siis katso jatkeeseen, se uusi onhan
Se tuokoon Kanan lauluineen

Onko niin: on paras eessä päin
Toivon näin mä mielessäin
Vai onko niin: tie vie perseeseen
Luppis jää vain ennalleen

Muuttuvat palstat vuosien mennen
Luppis pois paljonkin vie
Muuttuuko munanen ja mihin suuntaan
Voi viedä huomisjatkeen tie
Jos paljon postittaa, niin myöskin voittaa
Ja löytää uuden munasen

Aatami9 kirjoitti:

Tämän teelmän rustasin noin vuosi sitten, kun Luppapili oli villeimmillään palstalla. Olin näköjään tallettanut sen tietokoneelle.

Muuttuvat palstat vuosien mennen
Luppis pois paljonkin vie
Muuttuuko munanen ja mihin suuntaan
Voi viedä huomisjatkeen tie
On kenties vaikeaa, kun Luppis pauhaa
Jos etsii palstaa parempaa

Huomisen palstaan nyt jatkeet luokaa
Toistanne ymmärtäkää
On täällä jokainen vain tämän kerran
Sä siksi etsit ystävää
Siis katso jatkeeseen, se uusi onhan
Se tuokoon Kanan lauluineen

Onko niin: on paras eessä päin
Toivon näin mä mielessäin
Vai onko niin: tie vie perseeseen
Luppis jää vain ennalleen

Muuttuvat palstat vuosien mennen
Luppis pois paljonkin vie
Muuttuuko munanen ja mihin suuntaan
Voi viedä huomisjatkeen tie
Jos paljon postittaa, niin myöskin voittaa
Ja löytää uuden munasen

Lue lisää

raiskasit Georg Otsin tulkitsemaa laulua:) Kenen sävel se on?



--------------------------------------------------------------------------------
Sirkka Selja:

Vedenneito

Läpi aaltojen villien, kimaltavain
uin vedoin notkein ja voimakkain
meren vihreitä äärettömyyksiä päin.
Kuvat keinuen tanssivat silmissäin.
Ei kallioriuttoja tielläni näy.
Vain kostea, lämmin kohina käy.
Kalat kultaiset hiljaa hivellen
ohi soiluvat soidessa aaltojen.

Ei kahlita enää voi mua maa.
Uin laajaa, laajaa ulappaa...
Mihin katson, missään en rantaa nää.
Vesi tähdin tanssivin kimmeltää.

Läpi vetten riemukas lauluni soi:
Meren tytär ei meressä väsyä voi.
Vain rannoilla väsyy, rannat maan
vie kyyneleihin ja kuolemaan.

Meren äärettömyyksiä syleillen
solun huumassa aaltojen ikuisten.
Ylt'ympäri hurmion pauhuna soi:
Meren tytär ei meressä kuolla voi...

Teoksesta Vedenneito

Kössönöm kirjoitti:

raiskasit Georg Otsin tulkitsemaa laulua:) Kenen sävel se on?



--------------------------------------------------------------------------------
Sirkka Selja:

Vedenneito

Läpi aaltojen villien, kimaltavain
uin vedoin notkein ja voimakkain
meren vihreitä äärettömyyksiä päin.
Kuvat keinuen tanssivat silmissäin.
Ei kallioriuttoja tielläni näy.
Vain kostea, lämmin kohina käy.
Kalat kultaiset hiljaa hivellen
ohi soiluvat soidessa aaltojen.

Ei kahlita enää voi mua maa.
Uin laajaa, laajaa ulappaa...
Mihin katson, missään en rantaa nää.
Vesi tähdin tanssivin kimmeltää.

Läpi vetten riemukas lauluni soi:
Meren tytär ei meressä väsyä voi.
Vain rannoilla väsyy, rannat maan
vie kyyneleihin ja kuolemaan.

Meren äärettömyyksiä syleillen
solun huumassa aaltojen ikuisten.
Ylt'ympäri hurmion pauhuna soi:
Meren tytär ei meressä kuolla voi...

Teoksesta Vedenneito

Lue lisää

Rauno Lehtisen sävel ja Tuula Valkaman sanat.

Shall I compare thee to a summer's day?
Thou art more lovely and more temperate;
Rough winds do shake the darling buds of May,
And summer's lease hath all too short a date;
Sometime too hot the eye of heaven shines,
And often is his gold complexion dimm'd;
And every fair from fair sometime declines,
By chance or nature's changing course untrimm'd;
But thy eternal summer shall not fade,
Nor lose possession of that fair thou ow'st;
Nor shall Death brag thou wander'st in his shade,
When in eternal lines to time thou grow'st:
So long as men can breathe or eyes can see,
So long lives this, and this gives life to thee.

– William Shakespeare

Kössönöm kirjoitti:

Lontoo ei aina taivu...

Ja sit ku
sunt ei enää huvita
nii sans se sit
etten mää turhaan enää yritä

- omatekemä

Todella hyvä pieni runo.

Phoebus kirjoitti:

Todella hyvä pieni runo.

Se oli pienimuotoinen väsäelmä sellaisesta mahdollisuudesta, että entä sitten, jos rakkaus loppuu. Pitää pohtia sitä, että onko täysin rehellinen, vai jatkaako elämää ihmisen kanssa, jonka jotkin ominaisuudet välillä ärsyttävät. Vaikka kiintymys olisikin jäljellä, niin aina välillä itse kullekin tulee tilanne, jossa ei enää jaksaisi. Näin olen kuullut kerrottavan.

Katselin eilen valokuvia vuosien varrelta ja yksi kuva jotenkin pysäytti. Kaksitoista iloista ihmistä poseeraamassa yksissä pippaloissa ja haikeana huomasin, että ainakin neljä heistä on kuollut. Yhdellä parilla oli elinikäinen viha-rakkaussuhde. Räiskähteli valillä kovastikin, mutta yhdessä pysyivät. Ja rakastivat. Kuolivat kumpikin vuoden sisällä. Toinen sairauteen, toinen suruun.


Ystävä: joku joka tietää sinusta kaiken,
mutta rakastaa sinua siitä huolimatta.
~Elbert Hubbard~

lapsuuden iltarukoukset. Mustaa.

Kun hän oli kuollut,
laskettiin hänet maan sisään
kasvamaan kukkia
perhosten leikitellen lentää...
Hän oli niin kevyt,
maa tuskin tunsi hänen painoaan,
miten paljon tuskaa tarvittiin
kunnes hän oli niin kevyt.

(Bertolt Brecht)

Runous on kuin savolaisen puhe. Vastuu siirtyy lukijalle/kuulijalle. :)

Kapina

Nuoren, riuskan urosluteen
mieli paloi vapauteen.
Kutsuttuaan heimojoukon
juhlasaliin sängynloukon
urho päästä olkipylvään
lausui julki aatteen ylvään:
"Kansalaiset, silmät tässä
surkastuvat pimeässä,
niinkuin tähden laiskuutemme
kuihtuivat jo lentimemme.
Ahtautta isänmaamme
hävetä me raukat saamme,
syntyväisyys painuu lamaan!
- Luteet, veljet, valloittamaan
ryhtykäämme Seinämeri!
Inhottava ihmisveri
olkoon ruoka täin ja madon,
jalomman saa lude sadon!"
Kymmenkunta kuuliaista
sai kuin saikin seuralaista.
Illan tullen viime kerta
juotiin tilkka ihmisverta
sitten riviin sängynlaitaan,
hyppy alas matonraitaan,
siitä yli kirjokuteen
urhoollisen urosluteen
johtamana seinään asti
jonossa ja joutuisasti.
Alkoi uljas nouseminen,
pysty, mutta voitollinen -
kunnes, kun jo katto hohti,
julma käsi syöksyi kohti,
Juostiin sivuun, taakse, eteen -
sama tulos: likaveteen,
käsi poimi yhden tyhmän
villitsemän luderyhmän.
Surullinen tapaus, -
Sellaista on vapaus.

- Lauri Viita

Kössönöm kirjoitti:

lapsuuden iltarukoukset. Mustaa.

Kun hän oli kuollut,
laskettiin hänet maan sisään
kasvamaan kukkia
perhosten leikitellen lentää...
Hän oli niin kevyt,
maa tuskin tunsi hänen painoaan,
miten paljon tuskaa tarvittiin
kunnes hän oli niin kevyt.

(Bertolt Brecht)

Lue lisää

Tuohan on hyvä! Voisi pyytää laitettavaksi omaan kuolinilmoitukseen sitten joskus, paitsi että olisi vähän itsekeskeistä väittää kokeneensa paljon tuskaa.

Schlechterwisser kirjoitti:

Tuohan on hyvä! Voisi pyytää laitettavaksi omaan kuolinilmoitukseen sitten joskus, paitsi että olisi vähän itsekeskeistä väittää kokeneensa paljon tuskaa.

On parempi jok`ainut päivä juoda
ja kauniin tytön kanssa suuta suoda
kuin olla tekopyhä askeetti
ja moisen elintavat esiin tuoda

Jos aina kohtalona juomarin
on vääjäämättä helle helvetin,
niin kuka kaikista maan asukkaista
saa nähdä edes portit Eedenin?

- Omar Kaijam-

Aatami9 kirjoitti:

Runous on kuin savolaisen puhe. Vastuu siirtyy lukijalle/kuulijalle. :)

Kapina

Nuoren, riuskan urosluteen
mieli paloi vapauteen.
Kutsuttuaan heimojoukon
juhlasaliin sängynloukon
urho päästä olkipylvään
lausui julki aatteen ylvään:
"Kansalaiset, silmät tässä
surkastuvat pimeässä,
niinkuin tähden laiskuutemme
kuihtuivat jo lentimemme.
Ahtautta isänmaamme
hävetä me raukat saamme,
syntyväisyys painuu lamaan!
- Luteet, veljet, valloittamaan
ryhtykäämme Seinämeri!
Inhottava ihmisveri
olkoon ruoka täin ja madon,
jalomman saa lude sadon!"
Kymmenkunta kuuliaista
sai kuin saikin seuralaista.
Illan tullen viime kerta
juotiin tilkka ihmisverta
sitten riviin sängynlaitaan,
hyppy alas matonraitaan,
siitä yli kirjokuteen
urhoollisen urosluteen
johtamana seinään asti
jonossa ja joutuisasti.
Alkoi uljas nouseminen,
pysty, mutta voitollinen -
kunnes, kun jo katto hohti,
julma käsi syöksyi kohti,
Juostiin sivuun, taakse, eteen -
sama tulos: likaveteen,
käsi poimi yhden tyhmän
villitsemän luderyhmän.
Surullinen tapaus, -
Sellaista on vapaus.

- Lauri Viita

Lue lisää

Uskotaan.

"Avaruus
Ikuisuus

Taivas täynnä auringoita,
meri täynnä pisaroita,
aallon alla aalto uus.

- Lauri Viita -