Janne Holmén kirjoittaa

että "Lähes kaikki suomalaisen yhteiskunnan myönteiset piirteet - tehokas hallinto, kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja korkea sivistystaso - ovat yhteisiä Ruotsin kanssa. Nämä ilmiöt ovat peräisin vuotta 1809 edeltäneeltä ajalta."

-mutta unohtaa sen tosiasian, että ainoastaan ruotsinkielisillä oli mahdollisuus tähän kaikkeen, tehokkaaseen hallintoon, kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin ja korkeaan sivistystasoon. Vasta sen jälkeen kun suomenkieliset saivat käydä koulua omalla kielellään alkoi suomenkielisten "sivistyminen" ja tämä ei tapahtunut ollenkaan Ruotsin vallan aikana vaan huomattavasti paljon myöhemmin Venäjän vallan aikana. Sekin vielä ruotsinkielisten kovan vastustuksen jälkeen.


http://www.magma.fi/magma/ruotsilla-ja-suomalaisilla-on-yhteinen-historia
6153
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Kuten vuosi 1918 jolloin menetettiin 40 000 ihmistä ruotsalaisia sukujuuria omaavan Leninin ja hänen svekko kavereidensa takia.

Liekkö Janne muutenn sukua Eyolf Mattsonille.

Äänestä
  • Ei tämän Jannen kirjoituksia kannata ottaa todesta, eihän niissä ole mitään järkeä, samaa svekopropagandaa on kuunneltu jo vuosia, Hollmein kyhäelmä taitaa olla jonkun svedusäätiön rahoittama. Svedut käyvät nyt voimakasta propagankampanjaa kaikilla rintamilla suomenkielisiä vastaan.. Huomasitte kai Äke Lindmanin propagandaelokuvat jotka olivat täyttä skeidaa, svedutalintiikerit, heh, heh, kylläpä nauratti... Henrik Meinanderkin yrittää kirjoittaa Suomen historiaa uusiksi, kirjoitappa Henrikki tai Holmeeni Munsalan soutajista, siinäpä tyyppiesimerkki suomenruotsalaisista..

    Äänestä

Keskiajalla katolinen kirkko toi länsimaisen sivistyksen Suomeen. Ennen uskonpuhdistusta kaikki Turun piispat olivat opiskelleet Keski-Euroopan yliopistoissa, Pariisissa, Prahassa, Leipzigissa, Rostockissa tai muualla. Eikä vain piispat, vaan monet muutkin kirkonmiehet. Turun piispa toimi Vatikaanin ohjeiden mukaan, kirkolla oli verotusoikeus, se ylläpiti katedraalikouluja eri puolilla maata ja se toimitti jumalanpalveluksia varten suomenkielisiä tekstejä jo ennen Mikael Agricolaa. (Kirkolliset toimitukset olivat latinankielisiä.) Kustaa Vaasa sitten takavarikoi kirkon omaisuuden, ja lisäsi Ruotsin maallista valtaa lahden tällä puolen.

Keskiajalla oli Hansa-liitolla suuri merkitys niin Turussa kuin Viipurissa, ja kauppaa käytiin Keski-Eurooppaan. Saksankieliset kauppiaat osallistuivat kaupungin hallintoon.

Ruotsi ja sen mukana Suopmi olivat alisteisia tanskalaisten johtamalle Kalmarin Unionille 1300-luvulta alkaen Kustaa Vaasan aikoihin asti.

Olematta mikään asiantuntija arvelen kuitenkin, että Janne Holmén lyhyessä kirjoitelmassaan vetää mutkat suoriksi.

Suomen historia ei pääty vuoteen 1809. Ruotsin yhteiskunta kehittyi omaan suuntaansa 1800-luvulla, kun taas Suomessa ruotsinkielinen virkamiehistö oli hyvin konservatiivista ja kehitystä ei heidän toimestaan tapahtunut ennen Snellmannin ja muiden kansallisten herättäjien aikoja.

Äänestä

"Lähes kaikki suomalaisen yhteiskunnan myönteiset piirteet - tehokas hallinto, kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja korkea sivistystaso - ovat yhteisiä Ruotsin kanssa. Nämä ilmiöt ovat peräisin vuotta 1809 edeltäneeltä ajalta."


Tämä on vain tapa kertoa kiertotietä että olemme saaneet kaiken edistyksen ja sivistyksen Ruotsista.

Holmen ei ymmärrä edes mitä tarkoittaa SAAMINEN. Saaminen tarkoittaa että toinen antaa eli LUOPUU jostain toisen hyväksi. Jos Suomi on saanut jotain Ruotsista niin Ruotsin olisi pitänyt luopua jostain, mitä Ruotsi ei todellakaan ole tehnyt.

Ruotsi on pakottanut meille järjestelmänsä kopioimalla sen Ruotsista. Me emme saaneet valita, emmekä saaneet kehittää omaa tapaamme toimia. Me olemme antaneet Ruotsille, koska me olemme joutuneet LUOPUMAAN päättää omista asioistamme. Kun emme saaneet päättää omista asioistamme jouduimme syrjityiksi omassa maassamma josta kärsimme vielä tänä päivänäkin.

Luuleeko Holmen että emme olisi kyenneet samaan omilla avuillamme. Me olisimme menestyneet yksin paljon paremmin koska olemme menettäneet itsenäisyytemme ja oikeuden päättää asioistamme.

Luulisi kaikkien muistavan kuinka suomalaisten on käynyt yhteistyössä Ruotsin kanssa. Kävimme Ruotsin sotia, maksoimme Ruotsin sotia, kärsimme Venäjän hyökkäyksistä omalle alueellemme kun Ruotsi kävi sotia Venäjän kanssa. Maksoimme veroa, sotamiehiä ja luonnonvaroja saamatta mitään itsellemme.

M.m. tämä seuraava on tärkeä asia suomen kielen kehityksen kannalta.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti

" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "

Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola

" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "

Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.

Tässä on selitys sille miksi raamattu käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta 101 vuotta myöhemmin kuin ruotsin kielelle. Suomenkieliset kustansivat raamatun käännöksen ruotsiksi mutta kuningas epäsi rahoituksen 101 vuotta suomenkieliselle käännökselle.

Äänestä
  • Associate professor Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):

    ” Sitten katsomme Suomea ja huomaamme, että Ruotsihan on pakottanut oman lainsäädäntönsä, oman kielensä ja omat hallintotapansa Suomelle. Meidän omalla suurella kielellämme, suomella, ja omalla pienemmällä kotimaisella kielellämme, saamella, ei vuosisatoihin ollut juuri minkäänlaista virallista asemaa hallinnossa ja koulutuksessa (kun taas ruotsalaisten kielellä oli virallinen asema Ruotsissa – siinä oli se tasa-arvoisuus).”

    Professori Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):

    "Kun kuljeskelin Kuninkaallisen Linnan saleissa Tukholmassa tai muissa suurissa julkisissa rakennuksissa, saatoin toisinaan miettiä, miksi meillä ei ollut sellaisia mahtavia rakennuksia Suomessa (tässä vaiheessa tiesin jo ettei niitä ollut). Suomen luonnonvarathan eivät juuri jää jälkeen Ruotsista, ja ahkeria kai olemme aina olleet, ja kauneuttakin rakastamme. Ja sen tapaisista seikoista kai se riippuu? Ensimmäinen selitykseni oli että suomalainen yhteiskuntamme ei ehkä ollut ollut niin tyypillinen luokkayhteiskunta kuin Ruotsi. Kunnes minulle yht'äkkiä rupesi selviämään jossain vaiheessa, että nämä linnat tietysti oli osittain rakennettu minun kansani hiellä, työllä, rahoilla ja osittain myös minun maani raaka aineista. Välähdys tuli lukiessani jotain kaikesta siitä tervasta jota Suomesta oli viety Ruotsiin."


    Suomen elintaso on täälläkin hetkellä ainoastaan länsimaista Portugalin ja Kreikan yläpuolella. Olemme elintasolla mitattuna hieman Puolan ja monen muun itäblokin maan yläpuolella.

    Ilman yhteistä historiaa Ruotsin kanssa meillä olisi jääneet monet hankaluudet pois. Me emme olisi olleet osallisia Ruotsin sodissa ja olisimme säästyneet pakko-otoilta ja ylimääräisiltä veroilta joita Ruotsi kantoi sotien takia. Suomi oli maailman suurin tervantuottaja, mutta olimme pakotettuja myymään tervamme Kuninkaalle, joka möi sen sitten suurella voitolla kansainvälisillä markkinoilla. Niillä rahoilla Ruotsi sitten rakensi yhden maailman suurimmista linnoista ja kävi sotia.

    Ilman yhteistä historiaa Ruotsin kanssa olisimme välttäneet sodat, niistä johtuneet suuret verot, pakko-otot, köyhyyden, syrjinnän joka ulottuu vieläkin mm. opiskelupaikkojen jaossa ym. ym.

    On naurettavaa väittää että olisimme menettämässä jotain jos emme liittoudu Ruotsin kanssa. Olisimme saavuttaneet paljon enemmän ilman Ruotsia, olemmehan aina olleet ahkerampia ja eläneet köyhemmin, säästäväisemmin, kuin monet naapurimme. Nämä naapurimme vain ovat olleet riistämässä meitä ja siten saaneet osan meidän työmme hedelmistä.

    Äänestä

Tosiasiassa kaikki on peräisin kauempaa sekä maantieteellisesti että ajallisesti. Ruotsalaiset ovat lisänneet oman etunsa nimissä panoksensa ja lopulta itse suomalaiset. Paljon rikastuttavaa jos köyhdyttävääkin on tullut idästä.

Mutta nyt eletään nykyaikaa ja rakennetaan tulevaisuutta. Menneellä ei kannata perustella esimerkiksi Suomen nykyisiä kielioloja. Tahaton "hyvänteko" ei oikeutta vaatimaan tinkimistä oikeutetuista pyrkimyksistä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ruotsalaishistoriaa kirjoitti:

että "Lähes kaikki suomalaisen yhteiskunnan myönteiset piirteet - tehokas hallinto, kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja korkea sivistystaso - ovat yhteisiä Ruotsin kanssa. Nämä ilmiöt ovat peräisin vuotta 1809 edeltäneeltä ajalta."

-mutta unohtaa sen tosiasian, että ainoastaan ruotsinkielisillä oli mahdollisuus tähän kaikkeen, tehokkaaseen hallintoon, kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin ja korkeaan sivistystasoon. Vasta sen jälkeen kun suomenkieliset saivat käydä koulua omalla kielellään alkoi suomenkielisten "sivistyminen" ja tämä ei tapahtunut ollenkaan Ruotsin vallan aikana vaan huomattavasti paljon myöhemmin Venäjän vallan aikana. Sekin vielä ruotsinkielisten kovan vastustuksen jälkeen.


http://www.magma.fi/magma/ruotsilla-ja-suomalaisilla-on-yhteinen-historia

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu