Miten ongelmista eroon pehmeillä koulutusmetodeilla?

Omalla koirallani ei siis enää ole näitä ongelmia, vaan ne on käytännössä kaikki poissa. Ainut ongelma on enää muiden koirien ohittaminen, mutta muuten siis toimii täysin. Itse kävin ongelmakoirankouluttajalla aikoinaan kuukauden sisällä siitä, kun koira minulle tuli. Hän ei ollut näiden pehmeiden metodien käyttäjä sinällään. Fyysistä voimaa tms. ei käytetty kuitenkaan. Olin ja olen todella tyytyväinen niihin tuloksiin jotka sain. Mutta siksi halusin tämän aiheen nostaa keskusteluun, koska täällä kritisoidaan todella paljon näitä kovia keinoja ongelmien poistoon. Itselläni tilanne eteni aikoinaan siihen asti, että koira kävi minuun kiinni. Siksi haluaisinkin tietää, että miten makupaloilla, naksutuksilla tai vastaavilla voidaan poistaa vastaavia ongelmia. Itse kun en lähtisi noita kokeilemaan kuitenkaan, jos koira tosiaan käy jo kiinni. Tai kokeilla voisin, mutta saattaisi olla sen verran pitkällistä harjoittelua, että vahinkoja sattuisi ties kuinka paljon, ennenkö oppi menisi perille.
Tämä on siis minun mielipiteeni, mutta haluaisin kuulla lisää muiden, jotka ovat eri mieltä tai samaa mieltä kanssani.

Mimmiläinen kirjoitti:

Omalla koirallani ei siis enää ole näitä ongelmia, vaan ne on käytännössä kaikki poissa. Ainut ongelma on enää muiden koirien ohittaminen, mutta muuten siis toimii täysin. Itse kävin ongelmakoirankouluttajalla aikoinaan kuukauden sisällä siitä, kun koira minulle tuli. Hän ei ollut näiden pehmeiden metodien käyttäjä sinällään. Fyysistä voimaa tms. ei käytetty kuitenkaan. Olin ja olen todella tyytyväinen niihin tuloksiin jotka sain. Mutta siksi halusin tämän aiheen nostaa keskusteluun, koska täällä kritisoidaan todella paljon näitä kovia keinoja ongelmien poistoon. Itselläni tilanne eteni aikoinaan siihen asti, että koira kävi minuun kiinni. Siksi haluaisinkin tietää, että miten makupaloilla, naksutuksilla tai vastaavilla voidaan poistaa vastaavia ongelmia. Itse kun en lähtisi noita kokeilemaan kuitenkaan, jos koira tosiaan käy jo kiinni. Tai kokeilla voisin, mutta saattaisi olla sen verran pitkällistä harjoittelua, että vahinkoja sattuisi ties kuinka paljon, ennenkö oppi menisi perille.
Tämä on siis minun mielipiteeni, mutta haluaisin kuulla lisää muiden, jotka ovat eri mieltä tai samaa mieltä kanssani.

Lue lisää

tuo tilanne jossa kävi kiinni. Mielenkiintoista pohtia sitä siltä kannalta miten itse olisi toiminut. Ja verrata sinun ongelmaasi oman kanssa käytyyn tahtojen taisteluun...

kuvaile kirjoitti:

tuo tilanne jossa kävi kiinni. Mielenkiintoista pohtia sitä siltä kannalta miten itse olisi toiminut. Ja verrata sinun ongelmaasi oman kanssa käytyyn tahtojen taisteluun...

Lue lisää

-millaisissa tilanteissa, (mikä ärsyke tilanteissa) käyttäytyy agressiivisesti?
-miten eli mitä ihan käytännössä tekee, murisee, puree, nostaa karvojaa, mitä, hyppii vasten, kauanko?
-koiran ikä, rotu, sukupuoli?
-miten ohjaaja käyttäytyy ennen koiran raektiota, sen aikana ja sen jälkeen?
-koiran historia asiaan liittyen eli sieltä löytyy SYY miksi se kokee tarpeelliseksi puolustaa itseään?
-kauanko ollut sinulla, peruskoulutettu, miten aktivoit?
-onko 100% varmasti terve, kivut saavat tuollaista aikaan ja monesti omistaja ei näe koiransa kipuja?

tarkenna kirjoitti:

-millaisissa tilanteissa, (mikä ärsyke tilanteissa) käyttäytyy agressiivisesti?
-miten eli mitä ihan käytännössä tekee, murisee, puree, nostaa karvojaa, mitä, hyppii vasten, kauanko?
-koiran ikä, rotu, sukupuoli?
-miten ohjaaja käyttäytyy ennen koiran raektiota, sen aikana ja sen jälkeen?
-koiran historia asiaan liittyen eli sieltä löytyy SYY miksi se kokee tarpeelliseksi puolustaa itseään?
-kauanko ollut sinulla, peruskoulutettu, miten aktivoit?
-onko 100% varmasti terve, kivut saavat tuollaista aikaan ja monesti omistaja ei näe koiransa kipuja?

Lue lisää

Olen täysin samaa mieltä edellisen kanssa. Näiden palstojen ongelma on, että kirjoittajat esittävät yksilauseisia kysymyksiä, joihin pitäisi saada mielellään yhtä yksinkertaisia vastauksia. Tämänkään ketjun aloittaja ei ole kertonut mitään tilanteista, joissa koira oli hyökkäillyt tai miten omistaja oli pyrkinyt sitä omatoimisesti ehkäisemään ennen ongelmakoirakouluttajalle menoa. Ja miten koira puolestaan oli reagoinut näihin toimiin? Siis mitä tapahtui, että tilanne "eteni aikoinaan siihen asti, että koira kävi minuun kiinni".

Mimmiläinen, jos sinulla on pelkästään tieto, että määrittelemättömän ikäinen lapsi käyttäytyy agressiivisesti, mitä vastaisit kysyjälle, joka haluaa tietää, miten muuten kuin selkäsaunalla lapsen saa lopettamaan epäsuotavan käytöksensä? Ikävä esimerkki, mutta ehkä herättelee sinua ja kaltaisiasi yhden lauseen kysyjiä huomaamaan, ettei ole olemassa yhtä reseptiä, joka toimii kaikkiin tapauksiin. Pitää tietää tarkemmin, mitä tapahtuu, millaisissa tilanteissa jne., saada vastauksia nimimerkin "tarkenna" kysymyksiin.

Ymmärrän kirjoituksestasi tavallaan paistavan ärtymyksen pehmeitä keinoja kohtaan, se ehkä kumpuaa turhautumisesi aiheuttamasta epäuskosta. Mutta kun alat miettiä, kuinka todennäköisesti kovat menetelmät toimivat ihmislapsilla, tajuat ehkä paremmin niiden mahdottomuuden koirilla. Ihmislapsella ja aikuisella on yhteinen kieli, koiralla ja ihmisellä ei koskaan. Ja kun ei ole yhteistä kieltä, kovat menetelmät tuskin auttavat minkään muun kuin pelon opettamisessa koiralle, jos niiden ei uskota auttavan lapsellekaan, jolle sentään voi sanoa "jos et nyt... niin sitten...". Koirallahan ei mitään jos-käsitettä ole olemassa, asiat joko ovat tai eivät ole.

tyhjästä nyhjäisten kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä edellisen kanssa. Näiden palstojen ongelma on, että kirjoittajat esittävät yksilauseisia kysymyksiä, joihin pitäisi saada mielellään yhtä yksinkertaisia vastauksia. Tämänkään ketjun aloittaja ei ole kertonut mitään tilanteista, joissa koira oli hyökkäillyt tai miten omistaja oli pyrkinyt sitä omatoimisesti ehkäisemään ennen ongelmakoirakouluttajalle menoa. Ja miten koira puolestaan oli reagoinut näihin toimiin? Siis mitä tapahtui, että tilanne "eteni aikoinaan siihen asti, että koira kävi minuun kiinni".

Mimmiläinen, jos sinulla on pelkästään tieto, että määrittelemättömän ikäinen lapsi käyttäytyy agressiivisesti, mitä vastaisit kysyjälle, joka haluaa tietää, miten muuten kuin selkäsaunalla lapsen saa lopettamaan epäsuotavan käytöksensä? Ikävä esimerkki, mutta ehkä herättelee sinua ja kaltaisiasi yhden lauseen kysyjiä huomaamaan, ettei ole olemassa yhtä reseptiä, joka toimii kaikkiin tapauksiin. Pitää tietää tarkemmin, mitä tapahtuu, millaisissa tilanteissa jne., saada vastauksia nimimerkin "tarkenna" kysymyksiin.

Ymmärrän kirjoituksestasi tavallaan paistavan ärtymyksen pehmeitä keinoja kohtaan, se ehkä kumpuaa turhautumisesi aiheuttamasta epäuskosta. Mutta kun alat miettiä, kuinka todennäköisesti kovat menetelmät toimivat ihmislapsilla, tajuat ehkä paremmin niiden mahdottomuuden koirilla. Ihmislapsella ja aikuisella on yhteinen kieli, koiralla ja ihmisellä ei koskaan. Ja kun ei ole yhteistä kieltä, kovat menetelmät tuskin auttavat minkään muun kuin pelon opettamisessa koiralle, jos niiden ei uskota auttavan lapsellekaan, jolle sentään voi sanoa "jos et nyt... niin sitten...". Koirallahan ei mitään jos-käsitettä ole olemassa, asiat joko ovat tai eivät ole.

Lue lisää

Eiköhän tuo selkäsaunan antaminen esimerkissäsi ollut juuri fyysistä kurittamista, jota en kannata, kuten aiemmassa kirjoituksessani lukee.

En missään nimessä ole ärtynyt pehmeiden keinojen käyttäjiin. Haluan vain tietää miten he toimisivat tälläisessä tilanteessa. Huomasin itsekin, että olin liian vähäisesti kirjoittanut omasta kertomuksestani, mutta tarkoitus olikin tuoda asia esiin yleisellä tasolla. Alempaa löytyy äsken kirjoittamani kuvailu koirastani sekä ongelmistamme jne. En väitä, ettenkö ottaisi vastaan uusia tapoja jne, mutta haluan löytää niiden käytölle sellaisen selityksen, joka soveltuisi minun ajatusmaailmaani.

Ehdoton kielto tosiaan on ehdoton koiralle. Mutta miten saat koiralle sen ehdottomuuden näillä pehmeämmillä tavoilla kouluttaa? Koirahan palkataan aina oikeasta käytöksestä. Se on silloin minun mielestäni (ja huom. vain minun mielestäni, ei kaikkien toki) välillistä tottelemista eli loppujen lopuksi sillä ihmisen käskyllä ei ole merkitystä vaan sillä, mitä koira ihmiseltä saa. Mitä jos haastavassa tilanteessa minulla ei olekaan naksutinta tai makupalaa mukana?

Molossille: Tiedän, että ongelmakoirankoulutus tarkoittaa käytännössä sanana ohjeita koiran omistajalle/ohjaajalle. Sain itse ohjeet miten koiran kanssa toimia. En osannut olla riittävän vaativa.

Muille:

Koira siis oli ollut minulla pari viikkoa. Olin kotona lomalla koiran tullessa. Liikuimme metsässä, lenkkeilimme jne. Koira sai myös siis olla rauhassakin ettei koko päivä ollut vain menoa ja meininkiä. Aggressiivinen käyttäytyminen tuli vastaan kolmessa eri tilanteesa.
1. Hihnan kiinnittäminen kaulaan. Pyysin koiraa istumaan tavalla joka koiralle oli opetettu aiemmassa kodissa. Eli tietty käsiliike ja komento ääneen samalla. Koira ei pysynyt paikoillaan vaan hyökki kiinni minuun tai hihnaan. Pahimpana päivänä tätä hyökkäilyä jatkui 45 minuuttia, jolloin totesin minulla olevan iso ongelma.
2. Irti ollessaan metsätiellä tms. koira saattoi juosta yhtäkkiä takaa ja ottaa kädestä kiinni muristen. Koira juoksi minun ympäri ja teki samaa koko ajan. Käännin aina selän koiralle näin tapahtuessa, mutta toiminta ei loppunut sillä tavalla. Jatkoin selin kääntymistä siten, että lähdin aina toiseen suuntaan kävellen mistä koira hyökkäsi. Jossain kohtaa se loppui aina. Tämä käyttäytyminen saattoi kestää kerrallaan 5 minuuttia.
3. Hihnalenkillä koira hyökki kiinni minuun, kun aloin opettaa sitä olemaan vetämättä. Koira veti siis todella kovasti, pelkäsi autoja ja muita ajoneuvoja tiellä ja hyökki niitä päin. Vetämisen lopettamista opetin siten, että pysähdyin aina kun hihna kiristyi ja odotin kunnes se löystyi ja koira käänsi katseensa minuun. Jos tätä toistoa tapahtui liian monesti lyhyellä matkalla, koira hyökki päälleni muristen.

Tapauksissa sain jälkiä käsiini.

Koira oli vuoden ikäinen tullessaan minulle. Uros. Mustaterrieri. Historiaa en niin paljoa tiedä. Lapsiperheessä elänyt. Pelkäsi autoja. Ajanpuutteen vuoksi etsittiin uusi koti. Jotain peruskoulutusjuttuja oli käyty, mutta ei hirvittävästi.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että enää meillä ei ole tälläisiä ongelmia. Mitä mahtavin koira on kyseessä.

Molossille lisäystä: Eli minun mittapuuni mukaan on nämä pehmeämmän keinot kouluttaa = naksuttimet, makupalat ja muut välineelliset tavat palkita koira. Sitten kovemmat = Vilanderin, Millanin tapa kouluttaa. Koiralle kyllä näytetään ja opetetaan mikä on oikea tapa, mutta välttämättä ei palkita välillisesti vaan kehumalla, taputtamalla, rapsuttamalla tms.. Millanissa toki kritisoin itse sitä, että hän ottaa fyysisen kontaktin koiraansa alistamalla koiran väkisin. Sitä en itse lähtisi tekemään omalle yli 50 kg koiralle. Sitä toki ei Koirakuiskaajassa ole näytettykään, miten väkisin alistaminen onnistuisi Millanilla isolle/jättirodulle.

Halusin tuoda vain tässä keskustelussa esiin nämä kaksi tyyliä. Kaikilla meistä on varmasti omalle itsellemme sopiva tyyli, mutta halusin ajatella vain näitä kahta ääripäätä.

Riittikö vastaukseksi vai ymmärsikö tuosta edes mitään mitä tarkoitin?

Mimmiläinen kirjoitti:

Molossille lisäystä: Eli minun mittapuuni mukaan on nämä pehmeämmän keinot kouluttaa = naksuttimet, makupalat ja muut välineelliset tavat palkita koira. Sitten kovemmat = Vilanderin, Millanin tapa kouluttaa. Koiralle kyllä näytetään ja opetetaan mikä on oikea tapa, mutta välttämättä ei palkita välillisesti vaan kehumalla, taputtamalla, rapsuttamalla tms.. Millanissa toki kritisoin itse sitä, että hän ottaa fyysisen kontaktin koiraansa alistamalla koiran väkisin. Sitä en itse lähtisi tekemään omalle yli 50 kg koiralle. Sitä toki ei Koirakuiskaajassa ole näytettykään, miten väkisin alistaminen onnistuisi Millanilla isolle/jättirodulle.

Halusin tuoda vain tässä keskustelussa esiin nämä kaksi tyyliä. Kaikilla meistä on varmasti omalle itsellemme sopiva tyyli, mutta halusin ajatella vain näitä kahta ääripäätä.

Riittikö vastaukseksi vai ymmärsikö tuosta edes mitään mitä tarkoitin?

Lue lisää

Aivan varmasti perheessä oli kohdeltu sitä kaltoin ja sen takia se puolustautuu hyökkimällä ym. Jos s eolisi luonnevikainen niin et olisi saanut sitä koulutettua.

Koira on sellainen kuin historiansa. Historian tekee aina omistaja koiransa kohtelulla.

Edellinen perhe syy kirjoitti:

Aivan varmasti perheessä oli kohdeltu sitä kaltoin ja sen takia se puolustautuu hyökkimällä ym. Jos s eolisi luonnevikainen niin et olisi saanut sitä koulutettua.

Koira on sellainen kuin historiansa. Historian tekee aina omistaja koiransa kohtelulla.

Lue lisää

En itse syytä edellistä omistajaa mistään. En itsekään osannut heti kättelyssä olla koiran kanssa niinkuin olisi pitänyt. Kantapään kautta olen oppinut. Isossa perheessä kun ei välttämättä ole sitä aikaa niin paljon sille koiralle kuin yksinäisellä ihmisellä on antaa. Toki virheitä oli varmasti tehty paljon edellisessä paikassa, mutta itse en lähtenyt ongelmaa purkamaan niiden asioiden takia vaan ihan silloisesta tilanteesta mikä oli päällä, koska menneisyyteen sinänsä ei voi vaikuttaa. Toki on siis hyvä tietää eri ongelmista ja mistä ne olisivat aiheutuneet, mutta minun kohdallani se vain ei ollut mahdollista, joten menin eteenpäin sillä mikä tieto minulla oli silloin.

Luonnevikaisuuteen en itse hetkeäkään uskonut alunperinkään. Mitään sairauksia tms. koiralla ei ollut. Koiralle tehtiin lääkärintarkastus omaan laskuuni, kun olin sen itselleni saanut koeajalle.

Mimmiläinen kirjoitti:

En itse syytä edellistä omistajaa mistään. En itsekään osannut heti kättelyssä olla koiran kanssa niinkuin olisi pitänyt. Kantapään kautta olen oppinut. Isossa perheessä kun ei välttämättä ole sitä aikaa niin paljon sille koiralle kuin yksinäisellä ihmisellä on antaa. Toki virheitä oli varmasti tehty paljon edellisessä paikassa, mutta itse en lähtenyt ongelmaa purkamaan niiden asioiden takia vaan ihan silloisesta tilanteesta mikä oli päällä, koska menneisyyteen sinänsä ei voi vaikuttaa. Toki on siis hyvä tietää eri ongelmista ja mistä ne olisivat aiheutuneet, mutta minun kohdallani se vain ei ollut mahdollista, joten menin eteenpäin sillä mikä tieto minulla oli silloin.

Luonnevikaisuuteen en itse hetkeäkään uskonut alunperinkään. Mitään sairauksia tms. koiralla ei ollut. Koiralle tehtiin lääkärintarkastus omaan laskuuni, kun olin sen itselleni saanut koeajalle.

Lue lisää

Olethan varovainen. Meillä mustaterrieriuros lähti lopulta sen vuoksi, että kun kerran tulin kotiin, ja se hyökkäsi. Sain onneksi oven väliin, mutta tosissaan tuo oli. Perheemme muodostui kun koira oli nuori, mutta se ei ikinä jostain syytä minua hyväksynyt. Olin kai joku tunkeilija, joka tuli hänen ja isännän väliin. Se oli näennäisen kiltti ja rauhallinen, lapsille se ei koskaa ollut uhkaava millään lailla. Elimme tavallista perhe-elämää, mutta minua se ei kunnioittanut, vaikka näennäisen sopuisaa elo olikin. Jotain pieniä asioita oli, kuten se, että koira pyrki varastamaan ruokkiani jne... Ikinä ei miehen läsnäollessa kuitenkaan uhmannut millään lailla. Ruokin sitä ja hoidin kuin perheemme muitakin koiria, jotka olivat ennen yhteenmenoa siis minun koiriani. Ainoa ero oli, että en varsinaisesti lenkittänyt sitä, vaan mieheni hoiti lenkit ja aktivoinnit. En ansainnut sen kunnioitusta, mutta ei ollut vaihtoehtoja, kokoa oli sen verran, että ei minulla olisi ollut mitään mahdollisuutta edes sitä hallita. Aktivoinnin puutteesta koira ei kärsinyt kuitenkaan.


Monesti mietimme, mistä tuo hyökkäys aiheutui. Kaikki meni samoin, kuin lukuisina aiempinakin kertoina. En tullut salaa tai yllättäin, vaan koira kyllä tiesi, kuka ovesta oli tulossa. Asuntoomme tultiin suurehkon eteistilan läpi. Ja aina toimin samoin, samat rutiinit, juttelut ym- Siltikin, yhtenä hirveänä päivänä tuo koira kuitenkin hyökkäsi. Jos en olis ovea saanut kiinni, en olisi varmasti välttynyt puremilta, en uskalla edes ajatella, mitä olisi tapahtunut. Jokin kuitenkin sai tilanteen etenemään noin. Koiralla oli suhteellisen vankka vartiointivietti- Se kyllä päästi sisään, ei haukkunut, mutta ulos ei enää päästänytkään tunkeilijaa. Se ei ollut aiemmin samallalailla käyttäytynyt, mutta olen edelleenkin sitä mieltä, että tuolloin oli tosi kyseessä, olin tuntenut koiran silloin jo muistaakseni noin seitsemisen vuotta. Josta 5 tai kuusi asuttu saman katon alla ilman isompia ongelmia.

Voimissa ei mustaterrierille pärjää, sinällään kovien keinojen käyttö on aika mahdotonta. Mutta en tiedä, mitkä pehmeämmätkään keinot olisi meillä tilanteessa auttaneet. Aikaisemmin oli kouluttanut itse ihmisiä purevan (lähinnä pelkopurijan) pois siitä tavasta. Ei ollut mahdollisuutta toimia samoin. Tuo purijamme oli kuitenkin todella huonoista oloista, joten syy ole tavallaan selkeä. Tämä mustaterrieri taas, en tänäpäivänäkään ymmärrä, miksi tapahtui mitä tapahtui. En kuitenkaan voinut ajatellakaan, että sen tapahtuman jälkeen olisin uskaltanut olla sen koiran kanssa kahden. Tuskin kyse oli luonneviasta, mutta koira lähti kuitenkin. Se oli puolisoni päätös, ei minun. Tilanne oli, joko minä tai koira. Onneksi en päätynyt surullisiin tilastoihin koiran raatelemana. Mutta lähellä se oli.

Että kovia vai pehmeitä keinoja. Enpä osaa sanoa, mutta moista reaktiota en ole tavannut aiemmin, enkä myöhemminkään. Se oli silkka hyökkäys. Enkä tosiaan ymmärrä täysin syytä vieläkään. Kaikki oli kuin muulloinkin, mutta kuitenkin kaikki muuttui. Mikä sen muutti, en tiedä. Yhteenkään mustaterrieriin en tule luottamaan tuon tapauksen jälkeen. Vaikka se ihana koira olikin, niin kauan kuin sitä kesti.

Mimmiläinen kirjoitti:

Molossille: Tiedän, että ongelmakoirankoulutus tarkoittaa käytännössä sanana ohjeita koiran omistajalle/ohjaajalle. Sain itse ohjeet miten koiran kanssa toimia. En osannut olla riittävän vaativa.

Muille:

Koira siis oli ollut minulla pari viikkoa. Olin kotona lomalla koiran tullessa. Liikuimme metsässä, lenkkeilimme jne. Koira sai myös siis olla rauhassakin ettei koko päivä ollut vain menoa ja meininkiä. Aggressiivinen käyttäytyminen tuli vastaan kolmessa eri tilanteesa.
1. Hihnan kiinnittäminen kaulaan. Pyysin koiraa istumaan tavalla joka koiralle oli opetettu aiemmassa kodissa. Eli tietty käsiliike ja komento ääneen samalla. Koira ei pysynyt paikoillaan vaan hyökki kiinni minuun tai hihnaan. Pahimpana päivänä tätä hyökkäilyä jatkui 45 minuuttia, jolloin totesin minulla olevan iso ongelma.
2. Irti ollessaan metsätiellä tms. koira saattoi juosta yhtäkkiä takaa ja ottaa kädestä kiinni muristen. Koira juoksi minun ympäri ja teki samaa koko ajan. Käännin aina selän koiralle näin tapahtuessa, mutta toiminta ei loppunut sillä tavalla. Jatkoin selin kääntymistä siten, että lähdin aina toiseen suuntaan kävellen mistä koira hyökkäsi. Jossain kohtaa se loppui aina. Tämä käyttäytyminen saattoi kestää kerrallaan 5 minuuttia.
3. Hihnalenkillä koira hyökki kiinni minuun, kun aloin opettaa sitä olemaan vetämättä. Koira veti siis todella kovasti, pelkäsi autoja ja muita ajoneuvoja tiellä ja hyökki niitä päin. Vetämisen lopettamista opetin siten, että pysähdyin aina kun hihna kiristyi ja odotin kunnes se löystyi ja koira käänsi katseensa minuun. Jos tätä toistoa tapahtui liian monesti lyhyellä matkalla, koira hyökki päälleni muristen.

Tapauksissa sain jälkiä käsiini.

Koira oli vuoden ikäinen tullessaan minulle. Uros. Mustaterrieri. Historiaa en niin paljoa tiedä. Lapsiperheessä elänyt. Pelkäsi autoja. Ajanpuutteen vuoksi etsittiin uusi koti. Jotain peruskoulutusjuttuja oli käyty, mutta ei hirvittävästi.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että enää meillä ei ole tälläisiä ongelmia. Mitä mahtavin koira on kyseessä.

Lue lisää

...pehmeän ja kovan koultuksen välillä on se, että pehmeä lähtee miettimään jokaista edellä kuvaamaasi tapausta sen pohjalta, että mistä käytös yksilöllisesti johtuu, miksi juuri tämä koira tekee näin tässä tilanteessa ja miten koiraa motivoidaan jatkossa toimimaan eritavoin. Kovan tavan/vanhanaikaisen suuntauksen ihmisillä on jo vastaus tilanteeseen kuin tilanteeseen, koiralle kuin koiralle, eli he vastaavat: "koska koira ei kunnioita sinua johtajana ja sen korjaat laittamalla sen kunnioittamaan sinua johtajana".

Ihmetellen edelleen kirjoitti:

Olethan varovainen. Meillä mustaterrieriuros lähti lopulta sen vuoksi, että kun kerran tulin kotiin, ja se hyökkäsi. Sain onneksi oven väliin, mutta tosissaan tuo oli. Perheemme muodostui kun koira oli nuori, mutta se ei ikinä jostain syytä minua hyväksynyt. Olin kai joku tunkeilija, joka tuli hänen ja isännän väliin. Se oli näennäisen kiltti ja rauhallinen, lapsille se ei koskaa ollut uhkaava millään lailla. Elimme tavallista perhe-elämää, mutta minua se ei kunnioittanut, vaikka näennäisen sopuisaa elo olikin. Jotain pieniä asioita oli, kuten se, että koira pyrki varastamaan ruokkiani jne... Ikinä ei miehen läsnäollessa kuitenkaan uhmannut millään lailla. Ruokin sitä ja hoidin kuin perheemme muitakin koiria, jotka olivat ennen yhteenmenoa siis minun koiriani. Ainoa ero oli, että en varsinaisesti lenkittänyt sitä, vaan mieheni hoiti lenkit ja aktivoinnit. En ansainnut sen kunnioitusta, mutta ei ollut vaihtoehtoja, kokoa oli sen verran, että ei minulla olisi ollut mitään mahdollisuutta edes sitä hallita. Aktivoinnin puutteesta koira ei kärsinyt kuitenkaan.


Monesti mietimme, mistä tuo hyökkäys aiheutui. Kaikki meni samoin, kuin lukuisina aiempinakin kertoina. En tullut salaa tai yllättäin, vaan koira kyllä tiesi, kuka ovesta oli tulossa. Asuntoomme tultiin suurehkon eteistilan läpi. Ja aina toimin samoin, samat rutiinit, juttelut ym- Siltikin, yhtenä hirveänä päivänä tuo koira kuitenkin hyökkäsi. Jos en olis ovea saanut kiinni, en olisi varmasti välttynyt puremilta, en uskalla edes ajatella, mitä olisi tapahtunut. Jokin kuitenkin sai tilanteen etenemään noin. Koiralla oli suhteellisen vankka vartiointivietti- Se kyllä päästi sisään, ei haukkunut, mutta ulos ei enää päästänytkään tunkeilijaa. Se ei ollut aiemmin samallalailla käyttäytynyt, mutta olen edelleenkin sitä mieltä, että tuolloin oli tosi kyseessä, olin tuntenut koiran silloin jo muistaakseni noin seitsemisen vuotta. Josta 5 tai kuusi asuttu saman katon alla ilman isompia ongelmia.

Voimissa ei mustaterrierille pärjää, sinällään kovien keinojen käyttö on aika mahdotonta. Mutta en tiedä, mitkä pehmeämmätkään keinot olisi meillä tilanteessa auttaneet. Aikaisemmin oli kouluttanut itse ihmisiä purevan (lähinnä pelkopurijan) pois siitä tavasta. Ei ollut mahdollisuutta toimia samoin. Tuo purijamme oli kuitenkin todella huonoista oloista, joten syy ole tavallaan selkeä. Tämä mustaterrieri taas, en tänäpäivänäkään ymmärrä, miksi tapahtui mitä tapahtui. En kuitenkaan voinut ajatellakaan, että sen tapahtuman jälkeen olisin uskaltanut olla sen koiran kanssa kahden. Tuskin kyse oli luonneviasta, mutta koira lähti kuitenkin. Se oli puolisoni päätös, ei minun. Tilanne oli, joko minä tai koira. Onneksi en päätynyt surullisiin tilastoihin koiran raatelemana. Mutta lähellä se oli.

Että kovia vai pehmeitä keinoja. Enpä osaa sanoa, mutta moista reaktiota en ole tavannut aiemmin, enkä myöhemminkään. Se oli silkka hyökkäys. Enkä tosiaan ymmärrä täysin syytä vieläkään. Kaikki oli kuin muulloinkin, mutta kuitenkin kaikki muuttui. Mikä sen muutti, en tiedä. Yhteenkään mustaterrieriin en tule luottamaan tuon tapauksen jälkeen. Vaikka se ihana koira olikin, niin kauan kuin sitä kesti.

Lue lisää

selvittää vanhempien luonteet kasvattajien kautta. Voi oikaista monta juttua eikä tule turhaan lähdettyä väärille poluille...

koiran tausta kirjoitti:

selvittää vanhempien luonteet kasvattajien kautta. Voi oikaista monta juttua eikä tule turhaan lähdettyä väärille poluille...

sisarusten

Mimmiläinen kirjoitti:

Molossille lisäystä: Eli minun mittapuuni mukaan on nämä pehmeämmän keinot kouluttaa = naksuttimet, makupalat ja muut välineelliset tavat palkita koira. Sitten kovemmat = Vilanderin, Millanin tapa kouluttaa. Koiralle kyllä näytetään ja opetetaan mikä on oikea tapa, mutta välttämättä ei palkita välillisesti vaan kehumalla, taputtamalla, rapsuttamalla tms.. Millanissa toki kritisoin itse sitä, että hän ottaa fyysisen kontaktin koiraansa alistamalla koiran väkisin. Sitä en itse lähtisi tekemään omalle yli 50 kg koiralle. Sitä toki ei Koirakuiskaajassa ole näytettykään, miten väkisin alistaminen onnistuisi Millanilla isolle/jättirodulle.

Halusin tuoda vain tässä keskustelussa esiin nämä kaksi tyyliä. Kaikilla meistä on varmasti omalle itsellemme sopiva tyyli, mutta halusin ajatella vain näitä kahta ääripäätä.

Riittikö vastaukseksi vai ymmärsikö tuosta edes mitään mitä tarkoitin?

Lue lisää

Juu ymmärsi,ja ajatus tuli selväksi :)

Nää on vaan sellaisia juttuja myöskin,että ne voi käsittää eri tavalla,kuin myös tehdä,joten helposti voi mennä niin,että toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Minusta tuo,että ei käytetä "välineellistämistä",ei ole varsinaisesti kovaa (jos sitä sanaa käyttää)itsessään,siinä vaan palkkio perustuu lähinnä laumavietin käyttöön,joka toimii lähinnä rotuihin/koiriin,jotka on jalostettu toimimaan kiinteästi ihmisen kanssa.Ja ihan hyvä niillä millä pelkästään toimii(puhutaan siis lähinnä peruskasvatuksesta).
Eli jättäisin ehkä samaistamatta suoranaisesti noihin nimeltä mainittuihin,koska mukana on muutakin.

Ja tuosta kysymyksestä,niin omasta puolestani sanoisin (vaikken kuulukaan ainakaan määrittelemisiin ääripäihin),niin oli tyyli mikä tahansa,niin ei voi näkemättä ja tutustumatta perusteellisesti tilanteeseen ja kokonaisuuteen sanoa,mitä tekisi.Jokainen tapaus kun on yksilöllinen.
Ja tapauksessahan ei ole kyse niinkään kouluttamisesta (eli jos puhutaan koulukunnista nimenomaan kouluttamisen yhteydessä),vaan syntyneen/syntyneitten ongelmien korjaamisesta.

... kirjoitti:

...pehmeän ja kovan koultuksen välillä on se, että pehmeä lähtee miettimään jokaista edellä kuvaamaasi tapausta sen pohjalta, että mistä käytös yksilöllisesti johtuu, miksi juuri tämä koira tekee näin tässä tilanteessa ja miten koiraa motivoidaan jatkossa toimimaan eritavoin. Kovan tavan/vanhanaikaisen suuntauksen ihmisillä on jo vastaus tilanteeseen kuin tilanteeseen, koiralle kuin koiralle, eli he vastaavat: "koska koira ei kunnioita sinua johtajana ja sen korjaat laittamalla sen kunnioittamaan sinua johtajana".

Lue lisää

vain idiootti suhtautuu ongelmaan kuin ongelmaan noin. Samalla lailla se kovalinjalainenkin miettii mistä ongelma johtuu.

Mimmiläinen kirjoitti:

Molossille lisäystä: Eli minun mittapuuni mukaan on nämä pehmeämmän keinot kouluttaa = naksuttimet, makupalat ja muut välineelliset tavat palkita koira. Sitten kovemmat = Vilanderin, Millanin tapa kouluttaa. Koiralle kyllä näytetään ja opetetaan mikä on oikea tapa, mutta välttämättä ei palkita välillisesti vaan kehumalla, taputtamalla, rapsuttamalla tms.. Millanissa toki kritisoin itse sitä, että hän ottaa fyysisen kontaktin koiraansa alistamalla koiran väkisin. Sitä en itse lähtisi tekemään omalle yli 50 kg koiralle. Sitä toki ei Koirakuiskaajassa ole näytettykään, miten väkisin alistaminen onnistuisi Millanilla isolle/jättirodulle.

Halusin tuoda vain tässä keskustelussa esiin nämä kaksi tyyliä. Kaikilla meistä on varmasti omalle itsellemme sopiva tyyli, mutta halusin ajatella vain näitä kahta ääripäätä.

Riittikö vastaukseksi vai ymmärsikö tuosta edes mitään mitä tarkoitin?

Lue lisää

laitetaan maahan samalla lailla eli kahdella sormella kaulan sivusta kevyesti painamalla. Väkivaltaa siinä ei käytetä.

Edellinen perhe syy kirjoitti:

Aivan varmasti perheessä oli kohdeltu sitä kaltoin ja sen takia se puolustautuu hyökkimällä ym. Jos s eolisi luonnevikainen niin et olisi saanut sitä koulutettua.

Koira on sellainen kuin historiansa. Historian tekee aina omistaja koiransa kohtelulla.

Lue lisää

ole kohdeltu huonosti vaan ehkä ei ole ollenkaan kasvatuksen alkeitakaan koska koira tuntuis nyt kokeilevan rajojaan kunnolla ja puutteita on sosiaalistamisessa koska kaiken kimppuun hyökkii ja pelkää.

molossi kirjoitti:

Juu ymmärsi,ja ajatus tuli selväksi :)

Nää on vaan sellaisia juttuja myöskin,että ne voi käsittää eri tavalla,kuin myös tehdä,joten helposti voi mennä niin,että toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Minusta tuo,että ei käytetä "välineellistämistä",ei ole varsinaisesti kovaa (jos sitä sanaa käyttää)itsessään,siinä vaan palkkio perustuu lähinnä laumavietin käyttöön,joka toimii lähinnä rotuihin/koiriin,jotka on jalostettu toimimaan kiinteästi ihmisen kanssa.Ja ihan hyvä niillä millä pelkästään toimii(puhutaan siis lähinnä peruskasvatuksesta).
Eli jättäisin ehkä samaistamatta suoranaisesti noihin nimeltä mainittuihin,koska mukana on muutakin.

Ja tuosta kysymyksestä,niin omasta puolestani sanoisin (vaikken kuulukaan ainakaan määrittelemisiin ääripäihin),niin oli tyyli mikä tahansa,niin ei voi näkemättä ja tutustumatta perusteellisesti tilanteeseen ja kokonaisuuteen sanoa,mitä tekisi.Jokainen tapaus kun on yksilöllinen.
Ja tapauksessahan ei ole kyse niinkään kouluttamisesta (eli jos puhutaan koulukunnista nimenomaan kouluttamisen yhteydessä),vaan syntyneen/syntyneitten ongelmien korjaamisesta.

Lue lisää

joku järkeväkin seassa. Muut amatööreja.

kovisss kirjoitti:

vain idiootti suhtautuu ongelmaan kuin ongelmaan noin. Samalla lailla se kovalinjalainenkin miettii mistä ongelma johtuu.

"vain idiootti suhtautuu ongelmaan kuin ongelmaan noin." (siis "ongelma on auktoriteesissa" -tavalla)

Tuli ilmaistua idiootiksi kaikki 1960-1990 -luvulla koiriansa kouluttaneet ja paljon ihmisiä jotka edelleen uskovat kyseiseen oppiin...

... kirjoitti:

"vain idiootti suhtautuu ongelmaan kuin ongelmaan noin." (siis "ongelma on auktoriteesissa" -tavalla)

Tuli ilmaistua idiootiksi kaikki 1960-1990 -luvulla koiriansa kouluttaneet ja paljon ihmisiä jotka edelleen uskovat kyseiseen oppiin...

Lue lisää

Ymmärsin heti vastauksen tarkoituksen. Siinäpä miettimistä. Onko laumahierarkiaan uskova koiranomistaja sittenkään sadisti-fasisti?

Sakemaanikko kirjoitti:

Ymmärsin heti vastauksen tarkoituksen. Siinäpä miettimistä. Onko laumahierarkiaan uskova koiranomistaja sittenkään sadisti-fasisti?

Sakemaanikon kommentti sinänsä oli ihan oikea tähän keskusteluun. Itse, kun voisin sanoa olevani noiden kovempien metodeiden puolella ongelmaista koiraa "korjattaessa" tai oikeastaan koiran omistajastahan siinä on kysymys kaikkein eniten.

Mutta vieläkään tässä ei ole päästy siihen alkuperäiseen aiheeseen kunnolla käsiksi eli ne jotka tuntevat paremmin näitä pehmeitä keinoja, niin miten se aggressiivinen ja hyökkäävä koira niiden avulla korjataan? Minun koirani tiedot löytyvät aiemmasta kirjoituksestani..

Sakemaanikko kirjoitti:

Ymmärsin heti vastauksen tarkoituksen. Siinäpä miettimistä. Onko laumahierarkiaan uskova koiranomistaja sittenkään sadisti-fasisti?

Eli jotkut ymmärtävät samantien asioita, joten voisi kuvitella, että aivan idiootteja eivät olekaan kaikki...

Mimmiläinen kirjoitti:

Sakemaanikon kommentti sinänsä oli ihan oikea tähän keskusteluun. Itse, kun voisin sanoa olevani noiden kovempien metodeiden puolella ongelmaista koiraa "korjattaessa" tai oikeastaan koiran omistajastahan siinä on kysymys kaikkein eniten.

Mutta vieläkään tässä ei ole päästy siihen alkuperäiseen aiheeseen kunnolla käsiksi eli ne jotka tuntevat paremmin näitä pehmeitä keinoja, niin miten se aggressiivinen ja hyökkäävä koira niiden avulla korjataan? Minun koirani tiedot löytyvät aiemmasta kirjoituksestani..

Lue lisää

...että jokaiseen lsitaamaasi ongelmaan eletaan kysellä lisätietoja?

Äkkiseltään musitelen, että listassa oli jokin ongelma hihnan kaulaan laittamisessa. Aloitetaan siitä. Miksi koira mielestäsi käyttäytyi niin kun yritit laittaa hihnaa kaulaan? Mitä uskoisit ulkopuolisen etologin epäilevän syyksi, miksi koira tekee niin, eli ei vain oma mielipiteesi? Onko koira silloin vihainen? onko se innostunut? Osaatko varmasti tulkita koiran kehon viestit siitä mikä sen tunnetila on? Onko koira epävarma? onko koira dominoiva? Onko koira terävä? Onko koira pehmeä vai kova? Olethan sulkenut kivun mahdollisuuden pois? Onhan koira siis terve?

Jos tuosta nyt vähän sait vihiä siihen, että kun aletaan selvittämään ensin miksi koira toimii näin, kun ei ole sitä valmista vastausta, että koira toimii noin, koska se ei kunnioita sinua pomonaan, vaan kiinnostaa oikeasti se miksi koira tekee noin, siitä tulee huomattavasti pitempi prosessi (jossa ei ole mitään järkeä nettipalstalla, jossa ei ole mahdollsita nähdä koiraa, vaan on luotettava vain sinun tulkintoihisi koiran tekemisistä ja tiedäthän, että kenenkään koira ei nettipalstalla ole ainakaan pehmeä, ei pelokas tai muita koiralle niin huonosti sopivia ominaisuuksia...). Sitten kun syy on selvitetty vasta mietitään sitä mitä asialle voi tehdä...

Mimmiläinen kirjoitti:

Sakemaanikon kommentti sinänsä oli ihan oikea tähän keskusteluun. Itse, kun voisin sanoa olevani noiden kovempien metodeiden puolella ongelmaista koiraa "korjattaessa" tai oikeastaan koiran omistajastahan siinä on kysymys kaikkein eniten.

Mutta vieläkään tässä ei ole päästy siihen alkuperäiseen aiheeseen kunnolla käsiksi eli ne jotka tuntevat paremmin näitä pehmeitä keinoja, niin miten se aggressiivinen ja hyökkäävä koira niiden avulla korjataan? Minun koirani tiedot löytyvät aiemmasta kirjoituksestani..

Lue lisää

No yhä edelleen,jos/kun tuloksia halutaan,niin se homma on nähtävä,miten koira ja omistaja pelittää yksin ja yhteen.Ei selkeisiin ongelmiin voi mitään nettireseptejä antaa,tai ei ainakaan kukaan vastuullinen niitä jakele.
Jokainen tapaus on yksilöllinen,ja sen mukaan lähdetään,ei millään yleisillä kikkakolmosilla.

Mainitsit,että olet käynyt jollain tietynlinjan käyttäjällä.Eli et siinäkään saanut neuvoja pelkästään netin kautta ;)
Miksi oletat,että "pehmeemmissä" tavoissa näin onnistuu ? ;)

molossi kirjoitti:

No yhä edelleen,jos/kun tuloksia halutaan,niin se homma on nähtävä,miten koira ja omistaja pelittää yksin ja yhteen.Ei selkeisiin ongelmiin voi mitään nettireseptejä antaa,tai ei ainakaan kukaan vastuullinen niitä jakele.
Jokainen tapaus on yksilöllinen,ja sen mukaan lähdetään,ei millään yleisillä kikkakolmosilla.

Mainitsit,että olet käynyt jollain tietynlinjan käyttäjällä.Eli et siinäkään saanut neuvoja pelkästään netin kautta ;)
Miksi oletat,että "pehmeemmissä" tavoissa näin onnistuu ? ;)

Lue lisää

Täällä nyt on asia mennyt ihan toiseen haaraan alkuperäisestä. En olekaan hakemassa apua omalle koiralleni enää missään ongelmassa, koska niitä ei enää ole! Kävin itse kouluttajalla aikoinaan, koska ei aikaa ollut netissä kysellä miten toimia vaan halusin oikeasti heti puuttua asiaan. Halusin vain tuoda keskustelun esiin, miten nämä pehmeämpiä metodeja käyttävät kouluttajat suhtautuvat aggressiiviseen koiraan ongelmatilanteissa.

Toki täällä on hyviä kirjoituksia, mutta loppujen lopuksi yksikään ei käsittele kysymääni aihetta suoraan vaan kaukaa kaartaen. Omasta koirastani kerrotut asiat ovat nyt vain muiden pyynnöstä täällä.

Mimmiläinen kirjoitti:

Täällä nyt on asia mennyt ihan toiseen haaraan alkuperäisestä. En olekaan hakemassa apua omalle koiralleni enää missään ongelmassa, koska niitä ei enää ole! Kävin itse kouluttajalla aikoinaan, koska ei aikaa ollut netissä kysellä miten toimia vaan halusin oikeasti heti puuttua asiaan. Halusin vain tuoda keskustelun esiin, miten nämä pehmeämpiä metodeja käyttävät kouluttajat suhtautuvat aggressiiviseen koiraan ongelmatilanteissa.

Toki täällä on hyviä kirjoituksia, mutta loppujen lopuksi yksikään ei käsittele kysymääni aihetta suoraan vaan kaukaa kaartaen. Omasta koirastani kerrotut asiat ovat nyt vain muiden pyynnöstä täällä.

Lue lisää

" Halusin vaan tuoda..." Niin ja siihen kysymykseen juuri vastasin esim.omalta osaltani ;) erittäin suoraan.
Mutta väännetääs nyt jo rautalangasta.Eli EI sitä pysty sanomaan miten yleisottaen kukakin suhtautuu,kun tapaukset täytyy nähdä,kartoittaa ja sitten toimia sen mukaan.KOKONAISVALTAISESTI.
Näin toimii vastuullinen ja pätevä.

molossi kirjoitti:

" Halusin vaan tuoda..." Niin ja siihen kysymykseen juuri vastasin esim.omalta osaltani ;) erittäin suoraan.
Mutta väännetääs nyt jo rautalangasta.Eli EI sitä pysty sanomaan miten yleisottaen kukakin suhtautuu,kun tapaukset täytyy nähdä,kartoittaa ja sitten toimia sen mukaan.KOKONAISVALTAISESTI.
Näin toimii vastuullinen ja pätevä.

Lue lisää

Eli jos minäkin vähän väännän rautalankaa.. Ajattelin sitä myös, että jos jollain keskustelua lukevalla on ollut ongelmakoira ja sitä on käsitelty niillä pehmeillä metodeilla, mutta joo.. Olen itsekin kirjoittanut tänne ilmeisesti mitä sattuu nyt kun jälkeenpäin luen. En aina niin ajatuksella.

Eli minä taidan edelleen pysytellä omisssa visioissani ongelmakoirien ja ongelmien poistamisen suhteen edelleen. =)

Kiitos kuitenkin teille, jotka osallistuitte keskusteluun asiallisesti. Molossi esimerkiksi. =)

Mimmiläinen kirjoitti:

Eli jos minäkin vähän väännän rautalankaa.. Ajattelin sitä myös, että jos jollain keskustelua lukevalla on ollut ongelmakoira ja sitä on käsitelty niillä pehmeillä metodeilla, mutta joo.. Olen itsekin kirjoittanut tänne ilmeisesti mitä sattuu nyt kun jälkeenpäin luen. En aina niin ajatuksella.

Eli minä taidan edelleen pysytellä omisssa visioissani ongelmakoirien ja ongelmien poistamisen suhteen edelleen. =)

Kiitos kuitenkin teille, jotka osallistuitte keskusteluun asiallisesti. Molossi esimerkiksi. =)

Lue lisää

No se on pikkuisen eri juttu ;),jos vaikka joku kertoo/kysytään omista kokemuksistaan eli miten vaikka omalla koiralla on hommaa työstetty.Silloin kun puhutaan vaan yhdestä yksilötapauksesta,ja käydään siis sitä nimenomaista läpi kaikenkaikkiaan
.Kun minä näin kysymyksen lähinnä yleistettynä,joten vastaus oli siltä osin.

Ja kyllä niistä omista visioista passaa ajatuksia pistää :).Siten syntyy keskusteluakin.Ja tulee monenlaisia mielipiteitäkin esiin.Puolin ja toisin :)

Mimmiläinen kirjoitti:

Eli jos minäkin vähän väännän rautalankaa.. Ajattelin sitä myös, että jos jollain keskustelua lukevalla on ollut ongelmakoira ja sitä on käsitelty niillä pehmeillä metodeilla, mutta joo.. Olen itsekin kirjoittanut tänne ilmeisesti mitä sattuu nyt kun jälkeenpäin luen. En aina niin ajatuksella.

Eli minä taidan edelleen pysytellä omisssa visioissani ongelmakoirien ja ongelmien poistamisen suhteen edelleen. =)

Kiitos kuitenkin teille, jotka osallistuitte keskusteluun asiallisesti. Molossi esimerkiksi. =)

Lue lisää

..on tullut nähtyä, eli ihmisiä joilla on koiran kanssa ongelma. Niihin on puututtu yksilöllisesti, ottaen huomioon sen mistä koiran käytös johtuu.

Ihmisiä tulee kentälle, tavallisen palvelus- ja seurakoira harrastuksen pariin ja ikävä kyllä osa tulee vasta sitten tai sen takia, kun koira käyttäytyy jo ongelmillisesti. Tulee vihaisia koiria, tulee pelkääviä koiria, tulee remmirähinöitsijöitä, tulee hihnaa koko ajan pureskelevia, tulee tietyssä tilanteissa ihmisensä nilkkaan käyviä koria.

Pehmeällä tavalla alettaessa korjata ongelmaa, ensin selvitetään miksi koira käyttäytyy niin. Sitten aletaan poistamaan sitä syytä, ettei koiralla olisi enää tarvetta käyttäytyä ongelmallisesti. Koira ei ole esimerkiksi tottunut vieraisiin koiriin; koira totutetaan vieraisiin koiriin. Koira kokee olonsa epävarmasksi; keksitään keinoja arjesta joilla omistaja voi vahvistaa koiraansa. Koira kerjää huomiota tarttumalla nilkkaan; ohjataan omistaja antamaan koiralle muissa tilanteissa huomiota...

Monilla on myös omakohtaisia kokemuksia siitä, että koiran käytöksessä on ongelma, vaikkei alakaan kutsua koiraansa ongelma koiraksi. Itselläni tällainen on ollut mm. oman koiran autojen jahtaaminen, tapa josta koiran turvallisuuden vuoksi on päästävä eroon ja tapa joka puhkesi kukkaansa kun muutettiin maalle, jossaliikkuu autoja harvemmin. Silloin piti kartoittaa oma koira; koira on paimen, joten liikkuvan kohteen jahtaaminen on sille luonteessa. Koira on pehmeä ja saattanut saada huonon kokemuksen autosta (ehkä yllätetty). Koira on terävä, joten se puolsutautuu hyökkäämällä rotunsa ominaisesti. Näistä lähtökohdista piti miettiä mitkä on tavoitteeni; voin tappaa koiran innostuksen autojen paimentamiseen (jos jahtaaminen on vain paimennusviettiä) tai voin antaa koiran pitää itsellään luontaisen ominaisuutensa, mutta siirrän koiran vireen muuhun toimintaan. Valitsin jälkimmäisen ja aloin työstämään asiaa koiran kanssa. Ongelmaa ei enää ole.

En tiedä siis tarkoitatko tällaisia ongelmia koiran kanssa? Joku ehkä voisi sanoa, että koirani oli ongelmakoira, minusta sillä oli vain tapa, josta piti päästä eroon, en miettinyt kouluttavani ongelmakoiraa.

Jos olisin valinnut kovan tavan koirani kanssa, niin koirallenihan ei olisi suotu vaihtoehtoja (nyt olen siis autoa mieluisampi vaihtoehto, jonka se valitsee), vaan ainoa mahdollisuus koiralleni olisi ollut totella sitä mitä minä sanon, välittämättä siitä, että koira on mahdollisesti hirveän luontaisen vireensä tai kauhistuttavan pelon vallassa tilanteessa. Kovalla tavalla olisin voinut sanoa koiralle joka kerta kun auto tulee vastaan, vaikka maahan ja koiran olisi vain pitänyt sietää päässään oleva paine maassa makaamalla, kun se tottelee minua. Koska koira on pehmeä, tällaisia sille ikäviä tilanteita ei ole mitään järkeä järjestää sille, siksi kova tapa ei tullut mieleenkään, vaan lähdin siltä pohjalta, että mitä koiran päässä voikaan liikkua sillä hetkellä ja mitä voin tehdä asian eteen. Pehmeällä tavalla ei siis lähdetä poistamaan oiretta, vaan lähdetään miettimään syytä ja tehdään syyn pohjalta asialle jotain.

... kirjoitti:

..on tullut nähtyä, eli ihmisiä joilla on koiran kanssa ongelma. Niihin on puututtu yksilöllisesti, ottaen huomioon sen mistä koiran käytös johtuu.

Ihmisiä tulee kentälle, tavallisen palvelus- ja seurakoira harrastuksen pariin ja ikävä kyllä osa tulee vasta sitten tai sen takia, kun koira käyttäytyy jo ongelmillisesti. Tulee vihaisia koiria, tulee pelkääviä koiria, tulee remmirähinöitsijöitä, tulee hihnaa koko ajan pureskelevia, tulee tietyssä tilanteissa ihmisensä nilkkaan käyviä koria.

Pehmeällä tavalla alettaessa korjata ongelmaa, ensin selvitetään miksi koira käyttäytyy niin. Sitten aletaan poistamaan sitä syytä, ettei koiralla olisi enää tarvetta käyttäytyä ongelmallisesti. Koira ei ole esimerkiksi tottunut vieraisiin koiriin; koira totutetaan vieraisiin koiriin. Koira kokee olonsa epävarmasksi; keksitään keinoja arjesta joilla omistaja voi vahvistaa koiraansa. Koira kerjää huomiota tarttumalla nilkkaan; ohjataan omistaja antamaan koiralle muissa tilanteissa huomiota...

Monilla on myös omakohtaisia kokemuksia siitä, että koiran käytöksessä on ongelma, vaikkei alakaan kutsua koiraansa ongelma koiraksi. Itselläni tällainen on ollut mm. oman koiran autojen jahtaaminen, tapa josta koiran turvallisuuden vuoksi on päästävä eroon ja tapa joka puhkesi kukkaansa kun muutettiin maalle, jossaliikkuu autoja harvemmin. Silloin piti kartoittaa oma koira; koira on paimen, joten liikkuvan kohteen jahtaaminen on sille luonteessa. Koira on pehmeä ja saattanut saada huonon kokemuksen autosta (ehkä yllätetty). Koira on terävä, joten se puolsutautuu hyökkäämällä rotunsa ominaisesti. Näistä lähtökohdista piti miettiä mitkä on tavoitteeni; voin tappaa koiran innostuksen autojen paimentamiseen (jos jahtaaminen on vain paimennusviettiä) tai voin antaa koiran pitää itsellään luontaisen ominaisuutensa, mutta siirrän koiran vireen muuhun toimintaan. Valitsin jälkimmäisen ja aloin työstämään asiaa koiran kanssa. Ongelmaa ei enää ole.

En tiedä siis tarkoitatko tällaisia ongelmia koiran kanssa? Joku ehkä voisi sanoa, että koirani oli ongelmakoira, minusta sillä oli vain tapa, josta piti päästä eroon, en miettinyt kouluttavani ongelmakoiraa.

Jos olisin valinnut kovan tavan koirani kanssa, niin koirallenihan ei olisi suotu vaihtoehtoja (nyt olen siis autoa mieluisampi vaihtoehto, jonka se valitsee), vaan ainoa mahdollisuus koiralleni olisi ollut totella sitä mitä minä sanon, välittämättä siitä, että koira on mahdollisesti hirveän luontaisen vireensä tai kauhistuttavan pelon vallassa tilanteessa. Kovalla tavalla olisin voinut sanoa koiralle joka kerta kun auto tulee vastaan, vaikka maahan ja koiran olisi vain pitänyt sietää päässään oleva paine maassa makaamalla, kun se tottelee minua. Koska koira on pehmeä, tällaisia sille ikäviä tilanteita ei ole mitään järkeä järjestää sille, siksi kova tapa ei tullut mieleenkään, vaan lähdin siltä pohjalta, että mitä koiran päässä voikaan liikkua sillä hetkellä ja mitä voin tehdä asian eteen. Pehmeällä tavalla ei siis lähdetä poistamaan oiretta, vaan lähdetään miettimään syytä ja tehdään syyn pohjalta asialle jotain.

Lue lisää

Juuri loistava vastaus siihen tyyliin mitä hainkin! Lisää tälläisiä, kiitos! =)